Oscar Wilde: ”Rohkein meistäkin pelkää itseään”

Ehkä yksi Oscar Wilden tunnetuimmista teoksista on Dorian Grayn muotokuva. Goottilaisen fiktion elementtien lisäksi kirjailija tutkii teoksessa useita ihmisluonnon piirteitä, kuten ulkonäköä, halua, moraalia tai jopa itsensä pettämistä. Yksi teoksen terävimmistä lauseista onkin: ”Rohkein meistäkin pelkää itseään.”

Tällä Wilde haluaa kertoa meille, että pelko syntyy, kun kurkistamme omaan syvyyteemme. Jopa päättäväisimmätkin ihmiset voivat tuntea levottomuutta omien halujensa, ristiriitojensa, impulssiensa, haavojensa tai ratkaisemattomien päätöstensä edessä. Kukaan ei ole siitä vapaa.

Rohkeus ei poista pelkoa

Meillä on tapana ajatella, että rohkea ihminen on sellainen, jolla ei ole epäilyksiä eikä pelkoja. Totuus on kuitenkin se, että rohkeus tarkoittaa toimimista rohkeasti pelkojen läsnä ollessa. Itse asiassa Wilde korostaa, että tämän tunteen korkein muoto ilmenee silloin, kun kohtaamme oman itsemme. Esimerkiksi kun uskallamme kysyä itseltämme päivän päätteeksi, onko elämämme sellainen, jota todella haluamme, ja huomaamme, että jokin ei enää täsmää.

Joskus on pelottavaa katsoa, mitä itse haluaa

Edellisen kohdan jatkeena voidaan todeta, että omat toiveet ovat usein suurimpia pelon lähteitä. On tilanteita, joissa nämä syvälliset toiveet rikkovat kuvan, jonka olemme muodostaneet itsestämme. Voimme pelätä myöntää, ettemme enää nauti menestyksekkäästä urapolusta tai että vuosia kestänyt suhde on menettänyt merkityksensä. Samalla voimme myös pelätä sitä vastuuta, jonka kyseinen toive tuo mukanaan.

Itsensä tunteminen tarkoittaa myös ristiriitojen hyväksymistä

Muista, että ihmiset ovat monimutkaisia: meillä on anteliaita impulsseja, mutta myös itsekästä ajattelua. Juuri näitä varjoja meidän on vaikea hyväksyä, ja meillä on taipumus piilottaa ne, mikä luo sisäisen kahtiajaon, joka kuluttaa paljon energiaa. Rohkeus tarkoittaa sekä valoisien puolien että varjojen hyväksymistä.

Pelko itsestä voi nousta esiin tärkeiden päätösten edessä

Tärkeiden päätösten edessä on normaalia, että herää epäilyksiä, kuten esimerkiksi: entä jos muutan mieleni? tai entä jos kyllästyn? Sen myöntäminen, ettemme hallitse reaktioitamme täysin, on nöyryyden osoitus, joka muistuttaa meitä siitä, että meissä on aina osa, joka pakenee logiikkaa.

Rohkeus on myös itsensä kohtaamista pakenematta

Rohkeus on läsnäolon teko. Kun lakkaat pakenemasta pelkojasi tai haavoitasi, ne menettävät voimansa pelotella sinua. Ajatuksena on, että katsot itseäsi tuomitsematta ja et kytke televisiota tai kännykkää päälle vaikean ajatuksen vaimentamiseksi.

Lyhyesti sanottuna rohkeus ei tarkoita pelon puuttumista, vaan sitä, että uskallamme katsoa suoraan silmiin sitä, mitä emme mielellämme halua kuulla itsestämme. Tämä on ajatus, joka piilee Oscar Wilden lauseen takana.