Henry Ford: ”Uskotpa pystyväsi tai et, olet oikeassa”

On haasteita, jotka hylkäämme jo ennen kuin edes yritämme. Työpaikan hakeminen, uuden taidon oppiminen tai projektin jatkaminen voi tuntua mahdottomalta, kun ensimmäinen mieleen tuleva vastaus on ”en pysty”. Ja vaikka tuo ajatus ei määrää sitä, mitä tapahtuu, se voi kuitenkin vaikuttaa siihen, mitä teemme sen jälkeen.

Henry Fordin nimiin liitetty tunnettu lause ”Uskotpa pystyväsi tai et, olet oikeassa” ymmärretään yleensä kehotukseksi luottaa itseensä. Rajoittavien uskomusten voittaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ajattelisimme kaiken sujuvan hyvin, vaan sitä, että emme anna ennakko-oletusten estää meitä selvittämästä, mihin olemme kykeneviä.

Usko kykyihisi muuttaa toimintaasi, mutta ei takaa tulosta

Ajatus siitä, että taito voidaan oppia tai että parantamisen mahdollisuus on olemassa, kannustaa yleensä konkreettisiin toimiin: harjoitteluun, tiedon etsimiseen, avun pyytämiseen tai toisen vaihtoehdon kokeilemiseen, kun jokin menee pieleen. Käsityksemme omista kyvyistämme voi muuttaa tapaa, jolla kohtaamme haasteen.

Se ei tarkoita, että itselle toistaminen ”pystyn siihen” johtaisi automaattisesti odotettuun tulokseen. Luottamuksen rinnalle tarvitaan valmistautumista, harjoitteluun ja oppimiseen. Lisäksi on olemassa ulkoisia olosuhteita, resurssien puutetta ja mahdollisuuksia, jotka eivät riipu yksinomaan meistä.

Siksi on syytä erottaa vaikeuden tunnistaminen siitä, että teemme siitä pysyvän johtopäätöksen. ”Minulla ei vielä ole tarvittavaa tietoa” kuvaa tilannetta, johon voimme vaikuttaa; ”en pysty siihen” voi sulkea mahdollisuuksia ennen kuin niitä on edes tutkittu.

Kun ”en pysty” estää sinua testaamasta kykyjäsi

Rajoittavat uskomukset voivat muuttua esteeksi, kun ne vaikuttavat toimintaamme ennen kuin olemme edes yrittäneet tarpeeksi. Kuvittele henkilöä, joka on vakuuttunut siitä, ettei osaa puhua julkisesti: hän saattaa välttää harjoittelua, kieltäytyä mahdollisuuksista hankkia kokemusta ja olla huonommin valmistautunut, kun hänen lopulta täytyy pitää esitys.

Jos hän sitten jumiutuu, hän saattaa ajatella: ”Tiesin, etten pystyisi.” Tulos voi kuitenkin johtua myös harjoittelun puutteesta, jonka tuo alkuperäinen uskomus aiheutti. Vastaavaa tapahtuu, kun haetaan työpaikkaa, opitaan jotain uutta tai yritetään uudelleen epäonnistumisen jälkeen.

Yksi tapa muuttaa rajoittavia ajatuksia on korvata ehdottomat väittämät konkreettisemmilla kysymyksillä. Kun mieleen nousee ”en pysty”, kysy itseltäsi: enkö vielä osaa tehdä tätä? Mitä todisteita minulla on siitä, etten pysty siihen? Sekoitanko pelon kyvyttömyyteen? Mitä taitoa tai apua minulta puuttuu? Tai mistä pienestä osasta voisin yrittää aloittaa?

Nämä kysymykset eivät pakota päätelmään, että kaikki on mahdollista. Niiden hyöty on siinä, että ne muuttavat itsestämme annetun tuomion ongelmaksi, jota voimme analysoida. ”Tarvitsen lisää kokemusta” tai ”tämä menetelmä ei toiminut” jättävät enemmän tilaa toimia kuin oletus, ettemme koskaan pystyisi siihen.

Itseluottamus tarkoittaa myös kykyä muuttaa strategiaa

Usko omiin kykyihisi ei tarkoita sitä, että jatkat loputtomasti samalla tavalla. Joskus eteenpäin pääseminen vaatii avun pyytämistä, uuden taidon oppimista ennen uutta yritystä, tavoitteen jakamista pieniin vaiheisiin tai menetelmän täydellistä muuttamista.

On myös hetkiä, jolloin voi olla järkevää myöntää, että tavoite ei ole enää saavutettavissa. Realistinen itseluottamus antaa mahdollisuuden ajatella ”ehkä en vielä pysty tähän tällä tavalla” ilman, että yksittäisestä esteestä tehdään pysyvä määritelmä omista kyvyistämme.

Virheistä oppiminen tarkoittaa nimenomaan sitä, että tarkastellaan, mitä tapahtui, ja päätetään, mitä tuolla tiedolla tehdään. Joskus kannattaa yrittää uudelleen; toisinaan taas valmistautua paremmin tai valita toinen reitti.

Fordin nimiin liitetystä sanonnasta saatava hyödyllisin opetus ei ole se, että ajatuksemme määräävät tulevaisuuden, vaan se, että ne voivat vaikuttaa siihen, mitä mahdollisuuksia hyväksymme, kuinka hyvin valmistaudumme ja mitä teemme virheen jälkeen. Rajoittavien uskomusten voittaminen voi alkaa jostakin yksinkertaisemmasta kuin pakottaa itsemme ajattelemaan positiivisesti: siitä, että testaamme johtopäätöksiämme ennen kuin muutamme ne varmuuksiksi.