Onko VLDL-kolesteroli haitallista?
VLDL-kolesteroli koostuu hyvin alhaisen tiheyden lipoproteiineista, jotka voivat olla terveydelle haitaksi. Sitä on pieninä määrinä suhteessa kokonaiskolesteroliin, sillä se on osa LDL-kolesterolia.
Tällä hetkellä näiden lipoproteiinien pitoisuuden kasvua ei luokitella vaaralliseksi, mutta niiden hapettumistahtia pidetään huolestuttavana. Tästä syystä on erittäin tärkeää ottaa käyttöön lipidiprofiilin muokkaamiseen ja kyseisen lipoproteiinin hapettumisen vähentämiseen tähtääviä strategioita.
VLDL-kolesterolin hapettumista on tärkeää ehkäistä
Kuten Current Medicinal Chemistry -lehden artikkelissa todetaan, VLDL-kolesterolin hapettuminen saattaa lisätä ateroomaplakin muodostumisen riskiä, mikä on haitallista ja vaarallista verenkiertojärjestelmän terveydelle.
Näiden lipoproteiinien hapettumisen vähentämiseksi ruokavalioon on tehtävä tiettyjä muutoksia. Ensimmäiseksi tulee lisätä kasviperäisten ruoka-aineiden kulutusta. Monet kasviperäiset tuotteet sisältävät yhdisteitä, joilla on merkittävä antioksidanttivaikutus.
Yksi esimerkki on tomaateissa oleva lykopeeni. Tämä ravintoaine vähentää vapaiden radikaalien muodostumista ja myös kokonaiskolesterolin muodostavien lipoproteiinien hapettumista. Tämä on nähtävissä Atherosclerosis -lehdessä ilmestyneestä artikkelista, joka yhdistää tomaattien säännöllisen kulutuksen alhaisempaan kardiovaskulaariseen riskiin.
Lisää tietoa täältä: Puhdista verisuonet näillä luontaisilla aineilla
Tietyt ruoka-aineet säätelevät lipidiprofiilia
Jotkut ruoka-aineet voivat toisaalta vaikuttaa lipidiprofiiliin suotuisasti. Ne nostavat HDL-kolesterolin osuutta ja vähentävät LDL:n ja VLDL:n osuutta sen seurauksena.
Tämän tehtävän täyttävät kerta- ja monityydyttymättömät rasvahapot, joita on esimerkiksi kasviöljyissä, rasvaisessa kalassa ja pähkinöissä.
Myös muut ravintoaineet kykenevät vaikuttamaan kolesterolitasoihin. Ne on yhdistetty jopa alhaisempaan kardiovaskulaariseen riskiin. Yksi hypoteeseista tämän väitteen tueksi on niiden kyky vähentää VLDL-lipoproteiinin hapettumista.
Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä artikkeli: Rasvat elintarvikkeissa
Ruokien rajoittaminen VLDL-kolesterolin hapettumisen ehkäisemiseksi
Aivan kuten jotkut ruoat kykenevät säätelemään lipidiprofiilia ja vähentämään niiden hapettumista, toisilla on päinvastainen vaikutus. Tämä koskee paljon transrasvaa ja yksinkertaisia sokereita sisältäviä tuotteita.
Transrasvoilla, jotka ovat peräisin öljyjen altistamisesta korkeille lämpötiloille, on tulehdusta lisääviä vaikutuksia ja ne edistävät hapettumista. Myös muilla lipideillä, kuten Omega-6:lla, on tulehdusta edistäviä ominaisuuksia. Niitä kuitenkin tarvitaan ihmisen ruokavaliossa; on vain varmistuttava siitä, että niitä on oikeassa suhteessa Omega-3 -rasvahappoihin nähden.
Myös muut aineet, kuten alkoholi, auttavat edistämään hapettumista ja lisäämään kardiovaskulaarista riskiä. Tästä syystä on tärkeää rajoittaa ja mahdollisuuksien mukaan välttää kokonaan sen juontia. Alkoholin tilalla on paljon parempi juoda esimerkiksi soodavettä.
VLDL-kolesteroli voi olla haitallista
Vaikka kokonaiskolesteroli on perinteisesti yhdistetty sydän- ja verisuonitautiriskiin, nykyään tiedetään, että näin ei ole.
Syynä ateroomaplakin lisääntyneeseen muodostukseen saattaa pikemminkin olla LDL-kolesterolin pienen osan, VLDL-lipoproteiinien, hapettuminen.
Hapettumisen minimoimiseksi tarvitaan tiettyjä ruokavaliostrategioita. Näihin strategioihin kuuluu kasvisten syönnin lisääminen, sillä ne sisältävät antioksidoivia vitamiineja ja fytoravintoaineita.
Toisaalta kannattaa myös lisätä Omega-3:n saantia, sillä nämä rasvahapot kykenevät muokkaamaan yksilön lipidiprofiilia.
Lopuksi on hyvä korostaa, että ruokavaliosta on syytä vähentää kaikkia hapettumista ja tulehdusta lisääviä ruoka-aineita. Näihin kuuluvat esimerkiksi prosessoidut elintarvikkeet, joissa on paljon transrasvaa ja lisäaineita.
Terveellisessä ruokavaliossa etusijalla ovat aina tuoreet ruoka-aineet teollisten elintarvikkeiden sijaan. Lisäksi tulisi välttää alkoholia, sillä se suurentaa kardiovaskulaarista riskiä ja huonontaa erilaisia terveysmarkkereita.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Kattoor AJ., Kanuri SH., Mehta JL., Role of Ox LDL and LOX 1 in atherogenesis. Curr Med Chem, 2019. 26 (9): 1693-1700.
- Ming Cheng H., Koutsidis G., Lodge JK., Ashor A., et al., Tomato and lycopene supplementation and cardiovascular risk factors: a systematic review and meta analysis. Atherosclerosis, 2017. 257: 100-108.
- Millán, J., Hernández-Mijares, A., Ascaso, J. F., Blasco, M., Brea, A., Díaz, Á., … & Pintó, X. (2016). La auténtica dimensión del colesterol-no-HDL: colesterol aterogénico. Clínica e Investigación en Arteriosclerosis, 28(6), 265-270.
- Errico T, Chen X, Martin J, Julve J. Mecanismo básicos: estructura, función y metabolismo de las lipoproteínas plasmáticas. Clínica e Investigación en Arteriosclerosis. 2013; 25 (2): 98-103.