Onko painajaisten näkemisestä hyötyä?
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Maria Fatima Seppi Vinuales
Ajattelemme painajaisia yleensä täysin negatiivisina: emme pidä niiden sisällöstä ja ne aiheuttavat epämukavuutta. Sekä miellyttävät unet että painajaiset ovat kuitenkin osa elämäämme ja niillä on merkitys.
Vaikka ne ovat unia, jotka synnyttävät voimakasta pelkoa tai uhkaa, painajaisten näkemisestä on tietty hyöty. Siitä huolimatta on tärkeää tietää, milloin olla huolissaan, koska joskus ne ovat ilmaus suuremmasta alitajuisesta epämukavuudesta. Alla kerromme siitä lisää.
Painajaisten syyt
Aloitetaan kertomalla, mitä painajaiset ovat. Yhdysvaltalaisen mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden diagnoosijärjestelmän (DSM) viimeisimmän painoksen mukaan ne ovat eräänlainen parasomnia, johon liittyy toistuvia pelottavia unia, jotka voivat herättää henkilön ja joiden sisältö aiheuttaa voimakasta pelkoa tai epämukavuutta.
Yleensä ne ilmaantuvat REM-vaiheessa, joka tapahtuu 90–110 minuuttia nukahtamisen jälkeen, tai yleisimmin yön toisella puoliskolla. Kun tutkitaan painajaisten syitä, syitä on useita.
Jotkut lähestymistavat ovat keskittyneet neurotieteeseen ja psykofysiologiaan, ja on muita lähestymistapoja, jotka suuntautuvat alitajuntaan, joka pyrkii antamaan meille viestin tai antamaan ratkaisun halulle. Tulkinnat eivät välttämättä sulje toisiaan pois.
- Krooninen stressi voi myös olla painajaisten taustalla, joten on tärkeää käsitellä molempia asioita yhdessä, koska niihin voi liittyä merkittävää päivittäisen toiminnan heikkenemistä.
- Huoli painajaisista oli hyvin toistuvaa Covid-19 -pandemian aikana ja sen jälkeen. Tässä tapauksessa laukaisimeksi tuli suuri stressi- ja epävarmuustaakka sekä huoli omasta ja läheisten terveydestä.
- Toisaalta painajaisia voi usein tulla raskaan illallisen jälkeen, kun ruokaa on vaikea sulattaa, mikä estää hyvät yöunet.
- Ne voivat ilmetä myös alkoholin tai muiden päihteiden vaikutuksen alaisena.
- Joinakin elämän aikakausina voidaan havaita enemmän painajaisia. Ne ovat hyvin yleisiä lapsuudessa ja nuoruudessa, ja ne ovat osa aivojen kehitysprosessia.
Lue: Toistuvat painajaiset: miksi sitä tapahtuu ja miten siitä voi päästä eroon
Hyödyt painajaisten näkemisestä
On vaikea ajatella, että painajaiset toisivat etuja, koska ne liittyvät huonoon uneen ja negatiivisiin tunteisiin. Geneven yliopiston, Geneven yliopistollisten sairaaloiden ja yhdysvaltalaisen Wisconsinin yliopiston tutkijoiden suorittama tutkimus kuitenkin viittaa joihinkin myönteisiin vaikutuksiin.
Julkaisun mukaan neurotieteelliset teoriat ehdottavat, että unissa koetut tunteet edistävät emotionaalisen ahdistuksen ratkaisua ja valmistautumista tuleviin affektiivisiin reaktioihin.
Toisin sanoen ne voivat auttaa toimimaan turvallisemmin mahdollisesti vaarallisissa tosielämän tilanteissa. Kuten havaittiin, painajaiset aiheuttivat enemmän aktiivisuutta mediaalisessa etuaivokuoressa eli aivoalueella, joka säätelee pelkovastetta. Katsotaanpa tarkemmin mahdollisia etuja.
Stressin helpotus
Yksi painajaisten tärkeimmistä eduista on stressin vähentäminen. Tämä saavutetaan omaksumalla muita rooleja ja tekemällä toimia, jotka todellisuudessa eivät ole sallittuja tai jostain syystä estetty.
Toisin sanoen ne ehdottavat tilaa stressin vaihtoehtoisille “uloskäynneille”. Esimerkiksi painajainen, jossa henkilö riitelee pomonsa kanssa ja huutaa tälle erittäin äänekkäästi. Tosielämässä tämä ei luultavasti ole sopivaa, mutta unen jälkeen olo tuntuu vapauttavalta.
Tunteiden kohtaaminen
Joissakin tapauksissa painajaisissa koetut tunteet antavat meille mahdollisuuden kohdata pelot ja ahdistukset. Joskus ne tuntuvat niin todellisilta, että niissä tuntee fyysisen väsymyksen. Sitten tarkastelemalla tapahtumia valveilla on mahdollista omaksua erilainen käsitys tapahtuneesta ja pohtia sitä.
Painajaisissa tapahtumat suurentuvat, mutta ne antavat meidän ajatella “mitä jos”. Näin ollen kohtaamme pelättyjä tilanteita kasvotusten ja harjoittelemme mahdollisia vastauksia.
Ratkaisujen löytäminen
Monissa tapauksissa painajaisten tulkinta on lähtökohta tosielämän ongelmien ratkaisemiselle. Ne mahdollistavat myös uusia ideoita vaikeiden tilanteiden selvittämiseen.
Painajaisten kertomisella muille on usein katarttinen vaikutus. Se vapauttaa ja antaa helpotusta.
Painajaisissa on myös jotain hyvää
Painajaiset ovat epätodellinen skenaario, jossa voimme harjoitella erilaisia rooleja ja selviytyä tietyistä huolenaiheista. Yksi sen eduista on, että ennakoimalla pelättyä skenaariota tutustumme siihen.
Tästä syystä emme voi vain valmistautua, vaan myös altistaa itsemme eri tavalla, sekä asenteen että kehon kannalta.
Silti nämä jaksot ovat vakavia ja ovat syy terveydenhuollon ammattilaisen kanssa jutteluun, kun ne toistuvat tai vaikeuttavat lepäämistä. Esimerkiksi silloin, jos ne toistuvasti keskeyttävät levon, eikä sitten ole mahdollista nukahtaa uudelleen, tai jos vaikka valot täytyy jättää päälle painajaisen jälkeen.
Näissä tapauksissa sinun on pyrittävä parantamaan unihygieniaa tottumuksilla, kuten menemällä aikaisin nukkumaan, rajoittamalla sokerin ja kofeiinin kulutusta lepoa edeltävinä tunteina ja välttämällä muun muassa näyttöjä.
Usein painajaiset ovat oire kliinisistä tiloista, kuten traumaperäisestä stressihäiriöstä, masennuksesta ja ahdistuksesta. Tässä mielessä on hyvä idea kääntyä ammattilaisen puoleen hyvinvoinnin palauttamiseksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- American Psychiatric Association. (2013). Guía de consulta de los criterios diagnósticos del DSM-5®. Guía de consulta de los criterios diagnósticos del DSM-5®. American Psychiatric Publishing. https://doi.org/10.1176/appi.books.9780890425657
- STERPENICH, Virginie et al. Fear in dreams and in wakefulness: evidence for day/night affective homeostasis. In: Human Brain Mapping, 2019. doi: 10.1002/hbm.24843
- Carrillo-Mora, Paul, Barajas-Martínez, Karina Gabriela, Sánchez-Vázquez, Itzel, & Rangel-Caballero, María Fernanda. (2018). Trastornos del sueño: ¿qué son y cuáles son sus consecuencias?. Revista de la Facultad de Medicina (México), 61(1), 6-20. Recuperado en 01 de junio de 2021, de http://www.scielo.org.mx/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0026-17422018000100006&lng=es&tlng=es.
- Miró Morales, Elena, & Martínez Narváez, Pilar (2004). Tratamientos psicológicos de las pesadillas: una revisión. International Journal of Psychology and Psychological Therapy, 4(1),11-36.[fecha de Consulta 1 de Junio de 2021]. ISSN: 1577-7057. Disponible en: https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=56040102.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.