Stressistä johtuva unettomuus: mitä sille voi tehdä?

Stressistä johtuva unettomuus on yleisempää kuin luuletkaan. Jos siihen ei puututa kunnolla, se voi muuttua krooniseksi ongelmaksi. Mitä unettomuudelle voi tehdä? Kerromme kaiken tarvittavan tässä artikkelissa.
Stressistä johtuva unettomuus: mitä sille voi tehdä?

Viimeisin päivitys: 02 helmikuuta, 2021

Hermostuneisuus, nukahtamisvaikeudet, jatkuva heräily, sydämentykytys keskellä yötä… ja kun vihdoin ja viimein onnistut saamaan pari tuntia unta, näet painajaisia! Stressistä johtuva unettomuus on yleinen ongelma, joka voi vaikuttaa haitallisesti elämänlaatuun.

Stressin yltyessä tiettyyn pisteeseen tuntuu usein siltä, kuin lampaiden laskemisesta, meditaation harjoittamisesta tai rauhoittavien haudukkeiden juomisesta ei olisi mitään hyötyä. Tällaiset kokemukset luovat eräänlaisen noidankehän. Unettomuuden laukaisijoita ovat yleensä huolet ja ulkoiset paineet, joita emme pysty käsittelemään.

Kun liian monta yötä on kulunut ilman palauttavaa unta, mieliala ja energia alkavat laskea entisestään. Tämän seurauksena meidän on vaikea löytää voimia käsitellä edes ne yksinkertaisimmat elämän ongelmat.

Faktaa unettomuudesta

Espanjan uniyhdistys osoittaa, että lähes kolmasosa väestöstä kärsii unettomuudesta aika ajoin, mutta 10-12 % kärsii siitä kroonisesti. Unettomuus on hyvin uuvuttava tilanne, jolla on lukuisia vaikutuksia ihmisen terveyteen. Tästä syystä siihen tulee puuttua.

Lisäksi on tärkeää ottaa huomioon, että unettomuus voi johtua monista eri syistä. Näistä psyykkiset ongelmat, esimerkiksi ahdistus ja stressitila, ovat kaikkein yleisimmät.

Mitä unettomuudelle voi tehdä?

Seuraavissa kappaleissa kerromme kaiken tarvittavan.

Stressistä johtuva unettomuus on yleistä
Unettomuuden yleisimpiä syitä ovat huolet ja stressi.

Stressistä johtuva unettomuus: oireet, syyt ja hallintastrategiat

Uniongelmista kärsiessämme useimmat tavalliset konstit, joihin yleensä tällöin turvaudumme, ovat hyödyttömiä. Ei auta, vaikka toitottaisimme itsellemme “Minun on pakko nukahtaa, minun on pakko nukahtaa”, koska aivot eivät tottele tällaisia fraaseja. Ja vielä vähemmän silloin, kun ne ovat yliaktiivisessa tilassa, jossa ajatukset eivät lakkaa ja jossa emme koskaan saa taukoa huolten labyrintista. Esimerkiksi Kanadan Sainte-Foyssa sijaitseva Laval University osoittaa tutkimuksessaan, että jokainen stressitekijä vaikuttaa yöuniimme.

Vaikutuksen voimakkuus riippuu kuitenkin kyvystämme käsitellä sitä. Tämä on tärkeä seikka pitää mielessä: näissä tapauksissa unettomuuden hoitoon on oleellista sisällyttää psykologista terapiaa lääkkeiden lisäksi. Katsotaan aiheesta lisää tietoa.

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Unettomuuden eri tyypit

Mitä oireita stressistä johtuvaan unettomuuteen liittyy?

Stressiä on erilaista. Yhtäältä se voi olla akuuttia, liittyen arjen velvoitteisiin tai haasteisiin, jotka johtavat vireyteen, huoleen ja ahdistukseen.

Joissakin tapauksissa akuutti stressi muuttuu ongelmallisemmaksi tilanteeksi siksi, että emme kykene hallitsemaan arjen paineita. Tällöin emme enää ole tuotteliaita töissä ja meillä on enemmän terveysongelmia.

Huolestuttavin stressilaji on kuitenkin kiistatta krooninen stressi. Krooninen stressi liittyy menneisiin traumoihin tai hyvin ahdistaviin tilanteisiin, jotka pitävät meitä otteessaan vuosien ajan. Esimerkkinä burnout-oireyhtymästä kärsiminen.

Stressiperäiseen unettomuuteen liittyviä oireita ilmenee sekä akuutissa jaksottaisessa stressissä että kroonisessa stressissä. Oireita ovat seuraavat:

  • Nukahtamisvaikeudet (nukahtaminen voi viedä tunteja).
  • Toistuva heräily yöllä ja kehnolaatuinen uni. On tavallista herätä vieläkin uupuneempana kuin mitä olimme nukkumaan mennessämme. 
  • Sydämentykytys keskellä yötä.
  • Mieli ei lepää – päässä pyörii jatkuvasti kielteisiä, irrationaalisia ja katastrofiajatuksia.
  • Jos ihminen onnistuukin nukkumaan kaksi tuntia putkeen, painajaiset ovat tavallisia.
  • Jännityspäänsärkyä voi esiintyä myös yöaikaan.
  • Lihaskivun takia on mahdotonta löytää miellyttävää nukkuma-asentoa.

Mistä stressistä johtuva unettomuus on peräisin?

Miksi stressitila vaikuttaa haitallisesti yöuniin? Moni on pohtinut tätä kysymystä moneen kertaan. Mitä tärkeämpää uni olisi, sitä vaikeampi sitä on saada.

Syy piilee siinä mikä tunnetaan Monroen hypoteesina, joka selittää sen miksi ahdistusta ja stressiä potevilla ihmisillä on suuria vaikeuksia nukkua.

  • Nämä psyykkiset tilat aiheuttavat ihmisessä suurta fysiologista aktivaatiota, mikä johtuu kortisolin ja adrenaliinin korkeasta tasosta. Tämä yliaktivaatio ei sammu yöaikaan, vaan voi itse asiassa jopa voimistua.
  • Mikä tähän on syynä? Yön hiljaisuudessa mieli alkaa ajatella paljon kiivaammin ja pyörittelee samoja asioita yhä uudestaan ja uudestaan. Tämä mielen energia aktivoi jännitettä kehossa ja aivoissa vielä entisestään.

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Ahdistuksesta johtuva takykardia

Sekä fyysinen että psyykkinen ylivireys päiväsaikaan vaikuttaa lopulta haitallisesti unenlaatuun yöllä.

Stressistä johtuva unettomuus: mitä strategioita voimme soveltaa?

Ensimmäinen ja ratkaisevin askel on tietää unettomuuden todellinen syy. Sinun tulisi mennä lääkäriin saadaksesi selville, mitä unihäiriösi taustalla piilee. Kun lääkäri on sulkenut pois mahdolliset elimelliset syyt, voit keskittyä psyykkiseen puoleen tehdäksesi tarvittavat muutokset elämässäsi. Tässä joitakin tärkeitä kohtia.

Pitäydy tiukoissa nukkumaanmenoajoissa

Kiinnitä huomiota unihygieniaasi ja pyri heräämään ja menemään nukkumaan aina samoihin aikoihin.

Vähennä altistusta elektronisille laitteille

Vältä kännyköiden ja tietokoneiden näyttöjä vähintään kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa. Näiden laitteiden sininen valo on stimuloivaa.

Älä anna itsesi mennä petiin huolia mielessäsi, vaan kirjoita ne mieluummin ylös

Tyyny ei saa olla kaikkien huoliesi varasto. Älä anna itsesi mennä sänkyyn mieli täynnä mietteitä, ahdistusta ja neuroottisia ajatuksia. On parempi kirjoittaa ne ylös vihkoon. Voit jopa yrittää kirjoittaa muistiin mahdollisia ratkaisuja.

Muista tärkeysjärjestys ja tee pieniä muutoksia voidaksesi hyvin

Jotta saisit stressistä johtuvan unettomuuden hallintaan, on erittäin tärkeää tehdä tiettyjä muutoksia. Terveellisin asia on tehdä itselleen selväksi oma tärkeysjärjestys ja tunnistaa ne toissijaiset asiat, jotka voimme unohtaa parantaaksemme oloamme. Pidä mielessä, että itsestä huolehtiminen ei ole huolehtimista vain ulkonäöstä tai ruokavaliosta; siinä on kyse myös laatuajan antamisesta itselleen.

Liikunta, kevyet illalliset ja hengitysharjoitukset

Kävely- tai juoksulenkki iltapäivällä vapauttaa päivän aikana kertynyttä stressiä.

Pienen liikuntatuokion jälkeen voit nauttia kevyen ilta-aterian ja ryhtyä sitten vähentämään sekä fyysistä että psyykkistä vireyttäsi. Esimerkiksi syvähengitysharjoitukset tai kirjan lukeminen auttavat parantamaan unen laatua.

Ammattiapu on tärkeää

Kun yllä mainitut strategiat eivät tehoa tai oireet pahenevat, on parasta hakea ammattiapua. Unettomuus, johon ei puututa ajoissa, vaikuttaa yleensä haitallisesti terveyteen ja elämänlaatuun.

Samoin hallitsematon stressi vaikuttaa lähes jokaiseen elämän osa-alueeseen. Jos et siis kykene saamaan stressiä hallintaan omin päin, on parasta hakea apua ammattilaiselta.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Baglioni, C., Battagliese, G., Feige, B., Spiegelhalder, K., Nissen, C., Voderholzer, U., … Riemann, D. (2011, December). Insomnia as a predictor of depression: A meta-analytic evaluation of longitudinal epidemiological studies. Journal of Affective Disordershttps://doi.org/10.1016/j.jad.2011.01.011
  • Gross, CR, Kreitzer, MJ, Reilly-Spong, M., Wall, M., Winbush, NY, Patterson, R.,… Cramer-Bornemann, M. (2011). Reducción del estrés basada en la atención plena versus farmacoterapia para el insomnio primario crónico: un ensayo clínico aleatorizado y controlado. Explore: The Journal of Science and Healing , 7 (2), 76–87. https://doi.org/10.1016/j.explore.2010.12.003
  • Morin, C. M., Rodrigue, S., & Ivers, H. (2003). Role of stress, arousal, and coping skills in primary insomnia. Psychosomatic Medicine65(2), 259–267. https://doi.org/10.1097/01.PSY.0000030391.09558.A3
  • Zayfert, C., & De Viva, J. C. (2004). Residual Insomnia Following Cognitive Behavioral Therapy for PTSD. Journal of Traumatic Stress17(1), 69–73. https://doi.org/10.1023/B:JOTS.0000014679.31799.e7

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.