Oksenteluoireyhtymä: oireet ja hoito

Oksenteluoireyhtymän yhteydessä saattaa esiintyä myös ripulia, päänsärkyä ja valoherkkyyttä. Se on lapsilla yleisempi vaiva, joten vanhempien on oltava siitä tietoisia ja otettava yhteyttä lääkäriin tarvittaessa.

Oksenteluoireyhtymä on hankalasti hoidettava tauti. Siinä potilaalla on toistuvia ja voimakkaita oksentelukohtauksia ilman selkeää syytä. Ongelmasta kärsivällä henkilöllä saattaa kuitenkin olla myös jaksoja, jolloin oksentelua ei esiinny.

Oksenteluoireyhtymästä kärsivien ihmisten tila saattaa näennäisesti kohentua, mutta pian ilmenee taas toinen samanlainen kohtaus. Sairauden yleisyys ei ole tiedossa, mutta arvioiden mukaan noin 2 % alle 6-vuotiaista lapsista kärsii siitä.

Myös aikuisilla voidaan diagnosoida oksennusoireyhtymä. Tässä artikkelissa kerromme, mistä sen tunnistaa.

Mikä on oksenteluoireyhtymä?

Oksentelu on epäspesifinen oire ihmisillä ja se johtuu tavallisesti mahataudista, hermostuneisuudesta, myrkytyksestä ja monista muista syistä. Tästä syystä oksenteluoireyhtymää on vaikea tunnistaa.

Kuten yllä todettiin, oksenteluoireyhtymästä kärsivällä henkilöllä on jatkuvia oksentelukohtauksia ilman näennäistä syytä. Kohtaukset voivat kestää tunteja tai päiviä. Patologian pääpiirre on se, että kohtauksen jälkeen potilaalla on oireeton jakso.

Jonkin ajan päästä oksentelu kuitenkin palaa. Toinen kohtaus on yleensä samanlainen kuin ensimmäinen. Toisin sanoen oksentelu tulee ja menee, ja se kestää käytännössä katsoen yhtä kauan kuin edelliset kohtaukset.

Se voi koskettaa kaikenikäisiä ihmisiä, mutta yleisempi se on lapsilla. Tutkijat eivät ole kyenneet selvittämään oireyhtymän syytä, vaikka se kuvailtiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1882. Sen huomattiin kuitenkin olevan yleisempi tytöillä ja keliakiaa sairastavilla.

Muut oireet

Jotta sairaus voitaisiin diagnosoida juuri oksenteluoireyhtymäksi, henkilöllä on oltava vähintään kolme samanlaista kohtausta. Kohtausten välillä on myös oltava oireeton jakso.

Kohtaukset alkavat yleensä äkillisesti, lähes aina yöllä. Valtaosa tapauksista ilmenee infektion tai stressin jälkeen. Jotkut uskovat, että tietyt ruoat, kuten suklaa, saattavat laukaista kohtaukset.

Lisäksi yhden tunnin aikana esiintyy yleensä yli neljä oksentamiskertaa. Kohtaukset kestävät keskimäärin yhdestä neljään päivään. Sen lisäksi, että kohtaukset muistuttavat toisiaan, myös oireettomat jaksot ovat samankaltaisia. Eli kohtaukset ilmenevät tasaisin väliajoin.

Pahoinvointi, ripuli ja päänsärky ovat myös yleisiä oireita. Oksenteluoireyhtymästä kärsivillä henkilöillä esiintyy usein myös valoherkkyyttä ja huimausta. Tilanne on psyykkisesti stressaava ja jopa nolostuttava.

Miten oksenteluoireyhtymää hoidetaan?

Oksenteluoireyhtymään ei ole vielä parantavaa hoitoa. Useimmiten toimenpiteillä tähdätään mahdollisten laukaisevien tekijöiden välttämiseen. Sitä voidaan ehkäistä jopa tietyillä lääkkeillä, kuten propranololilla.

Sairaus on hyvin vaihteleva ja tästä syystä hoito riippuu jokaisen potilaan yksilöllisistä tarpeista. Kohtauksiin, jotka ilmenevät ehkäisevistä toimenpiteistä huolimatta, on useita lääkkeitä. Niitä ovat muun muassa ondansetroni ja loratsepaami.

Oksenteluoireyhtymä voi johtaa elimistön kuivumiseen, erityisesti jos potilaalla on myös ripulia. Tästä syystä on tärkeää juoda runsaasti ja täydentää menetetyt elektrolyytit.

Ota aina yhteyttä lääkäriin toistuvan oksentelun vuoksi

Oksenteluoireyhtymä on edelleen arvoitus lääkäreille, erityisesti lastenlääkäreille. On tarpeen sulkea pois muut samankaltaisin oirein ilmenevät sairaudet. Tästä syystä vanhempien tulee ottaa yhteyttä lääkäriin ja antaa ammattilaisen arvioida tilanne.