Näkövamma: kaikki mitä siitä tulee tietää

Näkövamma rajoittaa suuresti siitä kärsivän elämää. Se on maailmanlaajuisesti hyvin yleinen ongelma, mutta nykyään on olemassa monia teknologisia apukeinoja.
Näkövamma: kaikki mitä siitä tulee tietää

Viimeisin päivitys: 08 tammikuu, 2021

Maailman terveysjärjestön (WHO) tietojen mukaan sokeus ja näkövammat koskettavat ainakin 2,2 miljardia ihmistä ympäri maailmaa. Näistä lähes yhdellä miljardilla on sellainen näkövamma, joka olisi voitu estää oikeanlaisella ja ajoissa saadulla hoidolla.

Maailman terveysjärjestö myös osoittaa, että tällaiset vammat koskettavat useammin alhaisen tai keskisuuren tulotason maiden ihmisiä, naisia, iäkkäitä ja etnisiä vähemmistöjä. Tämä vahvistaa sen, kuinka vaikeaa tai mahdotonta tähän ongelmaan on yleensä saada ajoissa asianmukaista hoitoa.

Mikä on näkövamma?

Näkövamman käsitteestä ei ole mitään ehdotonta yksimielisyyttä. Tämä johtuu siitä, että vielä on erimielisyyksiä koskien sitä rajaa, joka erottaa näköhäiriön varsinaisesta näkövammasta. Yksi suosituimmista määritelmistä on kuitenkin määritelmä, jonka jaamme alla.

Termiä “näkövamma” tulisi käyttää yleisesti sekä täysin sokeista ihmisistä ja niistä, joilla on merkittävä näköhäiriö. Se on näin ollen käsite, joka kattaa kaikenlaiset vakavat näköongelmat niiden aiheuttajasta riippumatta.

Tähän liittyen käsitettä täydennetään huomauttamalla, että kyseisen ongelman on rajoitettava tiettyjä puuhia, kuten lukemista, kirjoittamista sekä suunnistusta ja liikkumista. Sitä vastoin sokeus on mikä tahansa vakavan näkövamman muoto, ilman että se viittaa näön täydelliseen puuttumiseen.

Sokeus on yhdenlainen näkövamma
Sokeus on arjen elämää hankaloittava häiriö. Nykyään sokeilla ihmisillä on kuitenkin käytettävissään enemmän apukeinoja.

Jatka lukemista: Näin havaitset näköongelmat lapsilla

Mistä näkövamma johtuu?

Näkövamman ja sokeuden pääasialliset syyt ovat kaihi, ametropia eli silmien virhetaittoisuus, trakooma, onkosersiaasia eli jokisokeus, silmänpainetauti, diabeettinen retinopatia ja silmänpohjan ikärappeuma. Alla kerromme niistä tarkemmin.

  • Kaihi. Kaihia pidetään sokeuden merkittävimpänä aiheuttajana maailmanlaajuisesti. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan tämä vaiva on sokeuden syynä 43 %:ssa tapauksia ja se johtuu silmän läpinäkyvän linssin samentumisesta.
  • Diabeettinen retinopatia. Tämä on näön heikentymisen pääasiallinen syy kehittyneissä maissa. Se on yleinen niillä ihmisillä, joiden verensokeri ei ole hallinnassa. Se johtaa asteittain sokeuteen johtuen silmän pienistä verenvuodoista.
  • Silmänpohjan ikärappeuma. Toiseksi merkittävin näkövamman syy kehittyneissä maissa. Aluksi se aiheuttaa keskeisnäön sumentumista, mutta jos se etenee, se voi muuttua sokeudeksi.
  • Silmänpainetauti. Kattaa noin 15 % näkövammoista maailmassa. Se johtaa ääreisnäön heikkenemiseen johtuen silmän sisäisen paineen kohoamisesta.
  • Trakooma. Molempiin silmiin vaikuttava infektio ja johtava infektioperäisen sokeuden aiheuttaja. Yleisempi kehitysmaissa.
  • Ametropia. Ametropian muotoja ovat myopia eli likinäköisyys, hyperopia eli kaukonäköisyys ja astigmatismi eli hajataittoisuus. Se on silmän kyvyttömyyttä tarkentaa kuvia oikein verkkokalvolle johtuen epäsuhdasta silmän pituuden ja sen sisäisten linssien taittovoiman välillä.
  • Retinitis pigmentosa eli verkkokalvon pigmenttirappeuma. Tämä vaiva vaikuttaa ääreisnäköön ja kykyyn nähdä pimeässä. Siihen sisältyy useita kroonisia perinnöllisiä silmäsairauksia.

Näkövamman havaitseminen, vaikeusaste ja tyyppi

Näköongelmat havaitaan optikon tai silmälääkärin tekemässä tarkastuksessa. Sinun tulisi mennä vastaanotolle, mikäli sinulla on vaikeuksia lukea tekstiä, nähdä lähelle tai kauas, nähdä selkeästi, tai jos sinulla on silmän sidekalvontulehdus tai vuotoa silmästä.

Näkövammaa on neljää eri vaikeusastetta näöntarkkuuden mukaan:

  • Lievä: Näöntarkkuus on alle 50 %
  • Kohtalainen: Näöntarkkuus on alle 33 %
  • Vaikea: Näöntarkkuus on alle 10 %
  • Sokeus: Silmätutkimuksessa rekisteröidyt arvot ovat alle 1 %.

Sitä vastoin toiminnallisesta ja usein myös oikeudellisesta näkökulmasta katsottuna luokittelu on seuraava:

  • Osittainen: Kun ongelma on toisessa silmässä vaikea tai molemmissa silmissä osittainen.
  • Täydellinen: Vaikka näönmenetys koskettaa molempia silmiä, näöntarkkuudeksi saadaan 0,1 % tai enemmän.
  • Absoluuttinen: Jos näön tarkkuus ei ylitä 0,1 %.
Sokea ihminen saa apua pistekirjoituksesta
Braille-järjestelmä on sokeille ihmisille korvaamaton.

Tämäkin artikkeli saattaa kiinnostaa sinua: Erilaiset glaukoomat: mitä tulee tietää

Näkövammaisen ihmisen tarpeet

Onneksi näkövammainen ihminen voi käyttää erilaisia apuvälineitä tullakseen paremmin toimeen vammansa kanssa. Suunnistaakseen ja liikkuakseen kodin ulkopuolella henkilö voi turvautua valkoiseen keppiin, opaskoiraan ja tätä nykyä myös teknologisiin työkaluihin kuten GPS-laitteisiin, joissa on sovellukset näköongelmista kärsiville ihmisille.

Esineiden näkemiseksi, näkövamman vaikeusasteesta riippuen, näiden potilaiden kannattaa hyödyntää parempaa valaistusta tai suurifonttisia laitteita, suurennuslaseja ja tehokkaita silmälaseja. Jos henkilö on sokea, braille eli pistekirjoitus on hyvin tehokas lukumenetelmä.

Henkilön on luonnollisestikin mukautettava kotinsa näköongelmansa mukaan. Nykyään on saatavilla myös yhä tehokkaampia apuja, kuten AR-teknologiaa ja älylaseja sokeille.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Miten hajataittoisuus havaitaan lapsilla?
Askel TerveyteenLue se täällä Askel Terveyteen
Miten hajataittoisuus havaitaan lapsilla?

Hajataittoisuus on yleinen näkövika lapsilla. Se vaikuttaa lähes 15 % koko väestöstä ja yleensä se alkaa lapsuudessa tai murrosiässä.



  • Gómez-Ulla, F., & Monés, J. (Eds.). (2005). Degeneración macular asociada a la edad. Prous Science.
  • Vinores, S. A., Küchle, M., Derevjanik, N. L., Henderer, J. D., Mahlow, J., Green, W. R., & Campochiaro, P. A. (1995). Blood-retina1 barrier breakdown in retinitis pigmentosa: light and electron microscopic immunolocalization. Histology and histopathology.
  • Escudero, J. C. S. (2011). Discapacidad visual y ceguera en el adulto: revisión de tema. Medicina UPB, 30(2), 170-180.
  • Cedeño, María Leonila García, Inger Solange Maitta Rosado, and Karina Gissela Rivera Loor. “Characterization of the Visual Disability and Its Relation with the Resilience.” International research journal of management, IT and social sciences 5.2 (2018): 32-40.
  • Sarabia, César Pineda, Xóchitl Josefina Zarco Vite, and María Luisa Ruiz Morales. “Retinopatía diabética, una complicación descuidada.” Atención Familiar 25.2 (2018): 83-85.
  • Weinreb, Robert N., et al. “Primary open-angle glaucoma.” Nature Reviews Disease Primers 2.1 (2016): 1-19.
  • Silva, J. N., et al. “TRACOMA: FASES CLÍNICAS E FORMAS DE DIAGNÓSTICOS.” International Journal of Parasitic Diseases 1 (2018).
  • Osorio Illas, Lisis, et al. “Prevalencia de baja visión y ceguera en un área de salud.” Revista Cubana de Medicina General Integral 19.5 (2003): 0-0.
  • Arroyo, Nicole, et al. “El Modelo dual de reconocimiento de la palabra en el Sistema Braille.” CienciAmérica 8.1 (2019): 90-104.