Erilaiset glaukoomat: mitä tulee tietää

Kaikki erilaiset glaukoomat aiheuttavat näköhäiriöitä. Hoitamatta sairaus voi johtaa sokeuteen. Kerromme kaiken glaukoomasta tässä artikkelissa.
Erilaiset glaukoomat: mitä tulee tietää

Viimeisin päivitys: 22 marraskuuta, 2020

Glaukooma on silmäsairaus, joka ilmenee eri tavoin. Vaikka se tavallisesti liittyy kohonneeseen silmänpaineeseen, todellisuudessa joissakin glaukoomissa silmänpaine on normaali. Tässä artikkelissa esittelemme erilaiset glaukoomat.

Kaikki glaukoomat ovat kuitenkin kroonisia ja rappeuttavia, toisin sanoen hoitamatta jätettyinä ne etenevät ja kulminoituvat näköhermon vaurioon. Pahin seuraus tästä on sokeus sen järjestelmän tuhoutumisen myötä, joka havaitsee kuvat ja lähettää niistä tiedon aivoille.

Glaukooman diagnosointi

Yksi glaukooman varhaisen diagnosoinnin ongelmista on se, että siinä ei esiinny mitään selkeitä oireita alkuvaiheessa. Henkilön silmänpaine voi kohota vuosien ajan hänen tietämättään.

Glaukooman diagnosointi edellyttää silmänpaineen mittaamista, jonka optikko tekee asiaankuuluvilla välineillä. Vaikka mittaus tehdään aina kun oireita ilmenee, se saatetaan tehdä myös säännöllisenä tarkastuksena tietyille riskiryhmään kuuluville potilaille, joilla ei vielä ole tätä sairautta.

Erilaiset glaukoomat: riskitekijät

Joillakin ihmisillä on muita suurempi riski sairastua glaukoomaan. Näiden potilaiden kohdalla on tärkeää olla tarkkaavainen ensimmäisten merkkien varalta sekä mitata säännöllisesti silmänpainetta aikuisiällä.

Perimmäinen ongelma on se, että riski nousee iän myötä. Yli 40-vuotiailla aikuisilla riski glaukooman puhkeamiseen kasvaa asteittain vanhetessa.

Myös sukurasite on riskitekijä. Jos toisella vanhemmalla on ollut minkään tyyppinen glaukooma, se kehittyy todennäköisesti myös jollekulle lapsista. Sitä ei kuitenkaan saada vielä lapsuudessa, vaan vasta myöhemmin aikuisiällä.

Myös muut silmävaivat ovat merkittävä riskitekijä, kuten likinäköisyys. Tutkijat arvioivat, että likinäköisillä potilailla on muuhun väestöön verrattuna kaksinkertainen riski kohonneeseen silmänpaineeseen.

Joissakin glaukoomissa silmänpaine on kohonnut
Glaukooman riski kasvaa iän myötä ja jos henkilön suvussa on esiintynyt sitä.

Erilaiset glaukoomat

Kuten National Eye Institute ilmoittaa, glaukoomia on neljää eri tyyppiä. Erilaiset glaukoomat luokitellaan sen tavan mukaan, jolla nesteen tyhjeneminen silmästä on estynyt ja mihin mennessä ne ilmenevät.

Avokulmaglaukooma

Tämä on maailman yleisin glaukooma. Siinä silmän pienet poistokanavat tukkeutuvat, jolloin sisäinen neste ei pääse poistumaan. Tämän nesteen kertymisen vuoksi silmänpaine kohoaa.

Sen eteneminen on hyvin hidasta, kroonista ja rappeuttavaa. Potilaat huomaavat sen yleensä liian myöhään, kun vaurioita on jo päässyt syntymään. Tästä syystä sitä kutsutaan usein hiljaiseksi sokeutumiseksi.

Hoito vaihtelee lääkityksestä leikkaukseen. Kirurgisia vaihtoehtoja on useita, joista silmälääkäri valitsee.

Ahdaskulmaglaukooma (sulkukulmaglaukooma)

Ahdaskulmaglaukooma on huomattavasti harvinaisempi kuin avokulmaglaukooma. Siinä oireita esiintyy yleensä akuutimmin ja selkeämmin kuin jälkimmäisessä muodossa.

Termi ahdaskulma viittaa silmälääkäreiden suorittamaan, iiriksen ja sarveiskalvon muodostaman kulman mittaukseen. Tässä tapauksessa arvo on alle normaalin rajan, ja juuri tämä anatominen muutos estää nesteen luontaisen poistumisen silmästä.

Tämä sairaus vaatii kiireellistä hoitoa. Siinä on toimittava nopeammin kuin avokulmaglaukoomassa, ja sen seuraukset voivat olla vakavammat, jos hoitoa ei saada nopeasti.

Glaukooma, jossa silmänpaine pysyy normaalina

Tällainen glaukooma on kaikkein harvinaisin. Kun silmälääkäri mittaa potilaan silmänpaineen, se on normaali tai jopa tavanomaista alhaisempi.

Näköhermoon kohdistuvia vaurioita ja rappeutumista on kuitenkin jo tapahtunut, kuten muissa glaukoomatyypeissä. Tämän glaukooman syytä ei tiedetä varmuudella, ja sen hoito on vaikeaa.

Silmäoireet edellyttävät silmälääkärillä käymistä
Glaukooma voidaan diagnosoida mittaamalla silmänpaine.

Perinnöllinen glaukooma

Perinnöllinen glaukooma merkitsee sitä, että lapsella on jo syntyessään poikkeavuus iiriksen ja sarveiskalvon välisessä kulmassa, mikä estää silmän sisäisiä nesteenpoistokanavia kehittymästä normaalisti. Toisin sanoen jo elämän ensihetkestä lähtien silmän sisäinen paine kohoaa.

Nykyään ratkaisu löytyy varhain tehdystä leikkauksesta pienellä lapsella, millä vältetään vakavat komplikaatiot tulevaisuudessa.

Kaikki erilaiset glaukoomat ovat vakavia

Vaikka glaukoomat ovatkin keskenään erilaisia, ne kaikki ovat vakavia. Jos sinulla esiintyy näön heikkenemistä, silmälääkäriin tulisi hakeutua viipymättä.

Lääkäri mittaa silmänpaineen ja tekee muitakin toimenpiteitä arvioidakseen verkkokalvon ja näköhermon kuntoa. Jos lääkäri havaitsee jonkin muutoksen, hän saattaa ehdottaa lääkitystä tai tarvittaessa korjaavaa leikkausta.

 


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Anderson RL, de Los Angeles Ramos Cadena M, Schuman JS. Glaucoma Diagnosis: from the Artisanal to the Defined. Ophthalmol Glaucoma. 2018;1(1):3-14. doi:10.1016/j.ogla.2018.06.002
  • Gálvez-Rosas, Arturo, et al. “Asociación de los factores de riesgo con glaucoma primario de ángulo abierto en mayores de 40 años.” Gaceta Médica de México 154.1 (2018): 42-46.
  • Rey-Rodríguez, Diana V., Cristina Álvarez-Peregrina, and José Moreno-Montoya. “Prevalencia y factores asociados a miopía en jóvenes.” Revista Mexicana de Oftalmología 91.5 (2017): 223-228.
  • Weinreb, Robert N., et al. “Primary open-angle glaucoma.” Nature Reviews Disease Primers 2.1 (2016): 1-19.
  • Wiggs, Janey L., and Louis R. Pasquale. “Genetics of glaucoma.” Human molecular genetics 26.R1 (2017): R21-R27.
  • Trivli A, Koliarakis I, Terzidou C, et al. Normal-tension glaucoma: Pathogenesis and genetics. Exp Ther Med. 2019;17(1):563-574. doi:10.3892/etm.2018.7011
  • McMonnies, Charles W. “Glaucoma history and risk factors.” Journal of optometry 10.2 (2017): 71-78.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.