Kuinka silmä puhdistaa itsensä?

07 marraskuu, 2020
Uudessa silmän toimintaa tarkastelevassa tutkimuksessa selvisi hiljattain, kuinka silmä puhdistaa itsensä. Tämä järjestelmä muistuttaa aivojen tapaa poistaa haitallisia aineita. Lue aiheesta lisää alta.

Hiirillä tehtyjen kokeiden ansiosta tutkijoille on selvinnyt, kuinka silmä puhdistaa itsensä myrkynpoistojärjestelmän kautta. Löytö paljasti sen, että tämä itsepuhdistusmekanismi on samankaltainen kuin aivojen puhdistusjärjestelmä.

Myös muilla elimillä on omat menetelmänsä myrkkyjen poistamiseksi ja itsensä suojaamiseksi. Aivot ovat tämän suhteen yksi tunnetuimmista elimistä. Itse asiassa aivoista tehty tutkimus antaa toivoa Parkinsonin ja Alzheimerin tautien hoitoon ja ehkäisyyn liittyen.

Science Translational Medicine -lehti on julkaissut uuden artikkelin silmästä. Artikkelissa kerrotaan, että silmän itsepuhdistusmenetelmän tunteminen on yksi askel eteenpäin glaukooman ymmärtämiseksi. Pitäkäämme mielessä, että glaukooma voi johtaa sokeuteen.

Uusi tutkimus siitä, kuinka silmä puhdistaa itsensä

Yllä mainittu tutkimus tehtiin hiirillä siksi, että niiden silmien rakenne on samankaltainen kuin ihmisillä. Tutkijat injektoivat niihin ainetta selvittääkseen, kuinka silmä hankkiutuu siitä eroon.

Tutkijat löysivät vaihtoehtoisen reitin perinteisille puhdistusreiteille. Toisin sanoen tiedetään, että monien muiden elinten tavoin silmä hyödyntää kuona-aineiden poistamisessa lymfajärjestelmää. Tämä on kuitenkin eri mekanismi kuin se mikä löydettiin.

Tutkijat havaitsivat, kuinka amyloidit lähtivät silmämunasta sisäisen kanavan kautta nimeltä AQP4 (akvaporiini-4). Tämä akvaporiini on sama kuin se, jonka toiset tutkijat löysivät ihmisen aivoista jokin aikaa sitten.

Sen lisäksi, että tutkijat havaitsivat kuinka silmä puhdistaa itsensä, he loivat myös lukuisia tilanteita selvittääkseen, lisääntyikö vai vähenikö silmän suorittama puhdistus kyseisissä tilanteissa. He tekivät useita kokeita, joista osassa silmän verkkokalvolle kohdistettiin suoraa valoa ja osassa annettiin atropiinipistos.

Lopuksi he vertasivat normaaleja silmiä ja glaukooman sairastuttamia silmiä keskenään. He havaitsivat, että glaukoomasta kärsivillä hiirillä ilmeni muutoksia silmien puhdistusjärjestelmässä.

Tutkimuksissa on selvinnyt, kuinka silmä puhdistaa itsensä
Glaukooma on silmäsairaus, jota ei ole helppo havaita ajoissa.

Lue lisää: Kuivasilmäisyys: luonnolliset hoitokeinot

Mistä glaukoomassa on kyse?

Glaukooma on sairaus, jolle on ominaista kohonnut silmänpaine. Tämä paine on mitattavissa, ja mittaus antaa tavanomaisen arvon kammionesteen aikaansaamasta paineesta silmään.

Normaaleissa tilanteissa silmän sisällä oleva kammioneste muodostuu itse silmässä ja kiertää niin kauan, kunnes se virtaa ulos ja poistuu kiertojärjestelmästä. Tämä kierto on jatkuvaa ja takaa sen, että tämä neste ei sisällä haitallisia aineita, jotka voisivat vahingoittaa näköä.

Kun kammioneste ei jostain syystä pääse poistumaan, se kerääntyy silmään ja nostaa silmän sisäistä painetta. Nestettä saattaa muodostua myös enemmän kuin mitä järjestelmä pystyy poistamaan, jolloin lopputulos on sama.

Glaukoomapotilas huomaa näkönsä tarkkuuden heikkenevän vähitellen. Tällöin hän hakeutuu silmälääkärin luo, joka mittaa silmänpaineen, antaa diagnoosin ja kertoo varteenotettavista hoitovaihtoehdoista.

Jos tässä artikkelissa mainitun tieteellisen tutkimuksen ansiosta ymmärrämme, kuinka silmä puhdistaa itsensä, saatamme voida ehkäistä glaukoomaa ennen sen puhkeamista. Nesteen ulosvirtauksessa ilmenevän vian varhainen havaitseminen korjaisi kammionesteen kierron.

Lue lisää: Mikä on silmän siipikalvo (pterygium)?

Aivojen puhdistusjärjestelmä

Glaukooma havaitaan silmänpainemittauksessa
Kun lääkäri diagnosoi glaukooman, hän kertoo myös useista hoitovaihtoehdoista siihen.

Tämä uusi löydös liittyy aivojen puhdistusjärjestelmään, jonka tutkijaryhmä havaitsi vuosia sitten. Tätä järjestelmää kutsutaan “glymfaattiseksi järjestelmäksi” siksi, että se toimii lymfan tavoin, mutta sitä välittävät hermoston gliasolut.

Perinteinen elimiä puhdistava lymfajärjestelmä on läsnä aivoissakin, ja myös silmissä, mutta se poistaa myrkkyjä hitaasti. Nämä glymfaattiset järjestelmät ovat puolestaan nopeampia ja erikoistuneempia, minkä vuoksi ne poistavat juuri tiettyjä myrkkyjä.

Silmillä ja aivoilla oletetaan olevan glymfaattiset järjestelmät siksi, että ne ovat nopean aineenvaihdunnan elimiä. Tämä tarkoittaa sitä, että niiden solut toimivat nopeaan tahtiin ja tuottavat täten paljon kuona-aineita, joita ei muutoin kertyisi.

Aivojen kohdalla järjestelmää säätelevät pulssi ja sydämensyke, kuten myös uni. Yöllä tietyt aivokudoksen supistus- ja laajenemisliikkeet alkavat puhdistaa ja poistaa kuona-aineita.

Mitä hyötyä on tietää, kuinka silmä puhdistaa itsensä?

Aiemmin mainitut tutkijat ovat yhdistäneet löydöksensä glaukoomaan. Uusia tutkimuksia tarvitaan jatkossa edistysaskeleiden ottamiseksi, mutta on lupaava löydös tietää, kuinka silmä puhdistaa itsensä.

Jos glymfaattisen järjestelmän viat olisi mahdollista havaita varhaisessa vaiheessa, tutkijoilla olisi jonkinlainen ratkaisu ennen kuin glaukooma alkaa vahingoittaa näkökykyä. Tämä ratkaisisi miljoonien glaukoomapotilaiden ongelman, sillä he saisivat diagnoosin ajoissa.

 

  • Wang, Xiaowei, et al. “An ocular glymphatic clearance system removes β-amyloid from the rodent eye.” Science Translational Medicine 12.536 (2020).
  • Plog, Benjamin A., and Maiken Nedergaard. “The glymphatic system in central nervous system health and disease: past, present, and future.” Annual Review of Pathology: Mechanisms of Disease 13 (2018): 379-394.
  • Iliff, Jeffrey J., et al. “A paravascular pathway facilitates CSF flow through the brain parenchyma and the clearance of interstitial solutes, including amyloid β.” Science translational medicine 4.147 (2012): 147ra111-147ra111.
  • Martínez-Tapia, Ricardo Jesús, et al. “Una nueva vía de drenaje cerebral: el sistema glinfático. Revisión histórica y conceptual.” Revista Mexicana de Neurociencia 19.1 (2018): 104-116.
  • Wostyn, Peter, et al. “Evidence for the existence of a communication between the eye and the brain?.” Acta neurochirurgica 159.8 (2017): 1413-1414.
  • Torres, Marcelino Río. “Glaucoma: pasado y presente.” Revista Cubana de Oftalmología 30.4 (2018).