Näin opettelet uimaan altaassa
Uimaan opettelu altaassa voi tuntua paljon turvallisemmalta kuin meressä. Mahdolliset virtaukset ja suuret aallot ovat joidenkin huolenaihe, ja uimahalli voi muutenkin olla parempi valinta.
Valvottu uima-allas on turvallinen paikka, jossa pystyt ensin uimaan matalilla alueilla. Sinulla on portaat ja kaiteet apunasi, eikä hukkuminen ole vaarana.
Kuinka sitten kannattaisi aloittaa uimaan opettelu uimahallissa? Nyt annamme perusneuvot, jotta pääsisit alkuun.
Valitse alue, jossa pystyt seisomaan
Jotta voisit oppia uimaan altaassa, tarvitset sellaisen alueen, jossa vesi ei ulotu kovin korkealle ja jossa pystyt seisomaan. Jos vesi ulottuu rintaasi korkeammalle, uiminen voi alussa ahdistaa.
Tärkeintä on se, että tunnet olosi rauhalliseksi ja rennoksi, sillä muuten on mahdotonta oppia uimaan. Katsotaan sitten vaiheita, joilla pääset alkuun:
- Ensin jalat: Pidä kiinni uima-altaan kaiteesta ja anna kehosi kellua, liikutellen jalkojasi. Näin saat varmuuden siitä, että et tule uppoamaan. Voit kokeilla erilaisia jalkojen liikkeitä, jotka vastaavat uidessa tehtäviä liikkeitä.
- Kokeile uimista: Kun hallitset jalkojesi liikkeen, harjoittele ensin rintauintia, eli sammakkouintia. Jalkasi koukistuvat ja suoristuvat, ja käsivartesi suoristuvat kehosi eteen ja kaartavat sivuilta kehon vierelle.
Lue aiheesta lisää: Uinti: koko kehon treeni
Ennen kuin aloitat itsenäisen uimisen, tee olostasi varmempi pitämällä kiinni kellukkeesta, tai pyydä ohjaaja avuksesi, jotta pysyisit vakaana kun liikutat käsivarsiasi. Näin pystyt saamaan lisää itseluottamusta.
Kiinnitä huomiota hengitykseen
Uimaan opettelu altaassa ei vaadi vain fyysistä koordinaatiota, sillä lisäksi tarvitaan hengityksen huomiointia. Näin pystyt viettämään enemmän tai vähemmän aikaa vedessä riippuen siitä, kuinka haluat uida.
On normaalia, että ensin ihminen hengittää nopeasti ja uupuu myös nopeasti. Saatat miettiä tässä vaiheessa, miten jotkut pystyvät olemaan vedessä niin kovin pitkään!
Jokaisella uintityylillä on oma hengitystekniikkansa. Uintityyleissä joissa pää on toisinaan veden alla, vaaditaan hengityksessä tiettyä rytmiä. Kun pää on veden yläpuolella, ilmaa vedetään sisään runsaasti, ja on normaalia että aluksi hengitys on hieman pinnallista.
Uimisessa edistyminen lisää keuhkojesi kapasiteettia, ja alussa tunnet, että et saa hengitettyä sisään tarpeeksi ilmaa tai että saatat hukkua. Älä kuitenkaan huolestu tästä, vaan jatka yrittämistä.
Lue aiheesta lisää: Ihanteelliset liikuntalajit yli 40-vuotiaille
Lisää haastellisuutta
Kun alat tuntea olosi turvallisemmaksi vedessä ja pystyt uimaan kunnolla sammakkoa ilman että uuvut liiaksi, voit tehdä uimisestasi hiukan haasteellisempaa:
- Yritä mennä syvään veteen: Vaikka haluaisit edelleen seisoa, mene lähemmäksi altaan syvempiä kohtia. Näin pystyt testaamaan itseluottamustasi ja lopulta uimaan paikoissa, joissa et pysty koskettamaan pohjaa, ilman pelkoa hukkumisesta.
- Kokeile muita uintityylejä: Kun hallitset perustyylin uinnissa, mene eteenpäin! On monia muitakin tapoja, joita voit oppia, kuten perhosuinti. Haasteellisuuden lisääminen parantaa uintitaitojasi ja fyysisiä kykyjäsi.
Uinnilla on monet hyödyt terveydelle, ja se onkin yksi parhaista mahdollisista liikuntamuodoista. Se on myös erittäin täysivaltainen laji, joka harjoittaa kaikkia kehon alueita. Siksi uimaan opetteleminen on aina asia, joka kannattaa.
Jos et vielä ole opetellut tätä taitoa – tai jos olet yrittänyt, mutta päätit jättää asian sikseen – älä luovuta! Ajan kanssa pystyt kyllä hallitsemaan tämänkin liikuntamuodon.
Uinti on kokonaisvaltaista liikkumista, joka sopii sekä halleihin että rannalle. Ja mikä olisikaan parempaa liikkuessa kuin se, että pystyt nauttimaan sekä hoitamaan terveyttäsi, kuten uinnin aikana.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
-
Soler, J. M. (1952). Natación. Natación. Publicado Mensualmente Por El Club Natación de Barcelona. https://doi.org/10.1016/S0304-405X(99)00053-7
-
Maglione, J. (2008). Manual natación para todos – natación para la vida. FEDERACION INTERNACIONAL DE NATACION.
-
Santos Pereira, J., Silva, J. E. da, Martin Dantas, E. H., Natali, A. J., & Vale, R. G. de S. (2006). Efectos crónicos de un programa regular de natación. Sobre la tensión arterial de adultos hipertensos. RICYDE: Revista Internacional de Ciencias Del Deporte = International Journal of Sport Science. https://doi.org/10.5232/ricyde2006.00402
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.