Kaikki mitä myöhäisnuoruudesta tulee tietää

Nuoret vahvistavat identiteettiään ja alkavat katsoa tulevaisuuteen myöhäisnuoruudessa. Näin autat lastasi luovimaan tässä elämänvaiheessa.

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Elena Sanz.

Viimeisin päivitys: 24 syyskuuta, 2022

Myöhäisnuoruus on moniulotteinen ja ratkaiseva vaihe jokaisen ihmisen elämässä. 13-vuotiaan lapsen todellisuus on kaukana noin 18-vuotiaan todellisuudesta. Onkin tärkeää olla tietoinen nuoruuden eri kehitysvaiheista, sillä nuoruus on käännekohta lapsuuden ja aikuisuuden välissä.

Ei ole mikään salaisuus, että tätä mullistavaa ja jännittävää elämänvaihetta läpikäyvät nuoret vaikuttavat myös vanhempiinsa. Vanhemmat uskovat, että heidän työnsä on tehty, kun murrosiän haasteet ovat ohi.

Nuoruuden viimeiset vuodet ovat kuitenkin aivan yhtä tärkeitä kuin ensimmäiset. Vanhempien työ on siis edelleen aivan yhtä tärkeää kuin alussakin.

Ole lastesi tukena tämän muutosvaiheen aikana. Jatka lukemista niin saat tietää, miten teet tämän.

Mikä on myöhäisnuoruus?

Nuoruus on laaja ajanjakso, joka ulottuu murrosiästä aikuisuuden alkuun, joten sille ei ole mitään yhtä määritelmää.

Nuorten kypsyystaso muuttuu heidän kasvaessaan. Heidän kokemansa haasteet ja muutokset ovat myös erilaisia iästä riippuen.

Nuoruuden eri vaiheet auttavat ymmärtämään paremmin, mitä näiden vuosien aikana tapahtuu:

• Ensimmäinen vaihe on varhaisnuoruus, joka ulottuu 10-vuotiaasta 13-vuotiaaksi. Sen pääpiirteet ovat murrosiästä johtuvat fyysiset ja hormonaaliset muutokset.
• Keskinuoruus on ajanjakso 14. ja 16. ikävuoden välillä. Tässä vaiheessa keskeistä on samastuminen ikätovereihin ja pyrkimykset itsenäisyyteen.
• Myöhäisnuoruus alkaa 17-vuotiaana. Sitä voisi pitää rauhan ja tasapainon palautumisena.

Myöhäisnuoruus on alkusoitto aikuisuudelle. Tämä on se vaihe, jolloin kaikkien aiempina vuosina tapahtuneiden asioiden seuraukset asettuvat. Tästäkin huolimatta nuori vielä kypsyy ja muuttuu usealla tasolla.

Myöhäisnuoruuden piirteet

Haluat varmastikin tietää mitä tuleman pitää, jos sinulla on tässä elämänvaiheessa oleva tai siihen pian astuva lapsi. Lue eteenpäin niin saat tietää, miten nuorten keho, mieli ja tunteet kehittyvät myöhäisnuoruuden aikana.

Oman identiteetin vakiintuminen

Oman identiteetin etsiminen on yksi nuoruuden tärkeimmistä tavoitteista, ja nuorilla on tapana hakea ikätovereidensa hyväksyntää. On tavallista, että nuoret omaksuvat ikätoveriensa arvot, asenteet ja jopa ulkoisen imagon. 

Nuorella ei kuitenkaan enää ilmene tätä riippuvuutta niin paljon myöhäisnuoruudessa. Hänelle on nyt kehittynyt oma moraalinen viitekehyksensä, omat mielipiteet ja prioriteetit sekä oma tyyli.

Kognitiivinen kypsyys

Nuoruuden edetessä nuorten abstraktiokyky, päättelykyky ja toiminnanohjaus paranevat. 17-vuotiaasta alkaen he kykenevät jo paremmin hallitsemaan impulssejaan sekä tekemään päätöksiä ja suunnitelmia ottamalla huomioon tekojensa seuraukset.

Itsekeskeisyys ja välittömyyden tarve lievittyvät ja tekevät tilaa kypsemmälle järkeilylle ja kyvylle viivyttää omien mielihalujen täyttämistä. Tästäkin huolimatta kognitiivinen kehitys ei ole vielä ohi, sillä tietyt aivojen alueet (kuten prefrontaalinen aivokuori) kehittyvät 25-vuotiaaksi asti.

Kehonkuvan hyväksyminen

Rajuimmat muutokset tapahtuvat fyysisellä tasolla murrosiän aikana ja varhaisnuoruudessa. Nuoret yleensä hyväksyvät uuden kehonsa saavutettuaan tämän viimeisen nuoruuden vaiheen. Komplekseja voi edelleen esiintyä, mutta nuoret voivat paremmin omissa nahoissaan ja samastuvat aikuisempaan ulkomuotoonsa.

Henkisen läheisyyden etsintä

Ihmisillä on tapana soluttautua isoihin kaveriporukoihin varhaisina nuoruusvuosinaan, mutta laatu alkaa voittaa määrän myöhäisnuoruudessa. Onkin tavallista, että nuoret hakevat tällöin suurempaa henkistä läheisyyttä ystäviensä kanssa.

Tämän seurauksena he saattavat samastua pienempään kaveriporukkaan, mutta syvemmällä tasolla. Samaan aikaan riippumattomuus muista on aiempaa suurempaa.

Yhteys jälleen perheeseen

Myöhäisnuoruus on vaihe, jolloin vanhemmat voivat nähdä henkistä etäisyyttä ottaneiden lastensa palaavan luokseen. Niiden samojen lasten, jotka aiemmin vastustivat vanhempiaan etsiäkseen itseään ja uhmasivat heidän auktoriteettiaan pelatakseen omilla säännöillään.

Etäisyydenotto on eriasteista joka perheessä. Yleensä nuorilla on kuitenkin tapana ottaa jälleen vanhempiensa mielipiteet ja neuvot huomioon nuoruuden loppupuolella. On taas aika lähentyä ja integroitua uudelleen perheeseen aktiivisena osallistujana.

Myöhäisnuoruus ei ole aikuisuutta

Vaikka nuorten asenteet, tunteet ja käytös tasaantuvat ja pehmenevät tässä myöhemmässä vaiheessa, on tärkeää pitää mielessä, että kyseessä ei ole vielä täysin kypsä ja kehittynyt aikuinen. Nuori kokee edelleen paljon hämennystä, epävarmuutta, impulsiivisuutta ja realismin puutetta.

Lisäksi länsimaisissa yhteiskunnissa on yleistynyt taipumus pitkittää nuoruutta, ja joidenkin tutkijoiden mukaan se kestää jopa 25-vuotiaaksi asti. Syynä on se, että työ ja sosiekonomiset olosuhteet usein estävät nuoria itsenäistymästä.

Tärkeintä on kehittyä omatoimiseksi ja omaksua tarvittavat kognitiiviset ja henkiset resurssit. Myöhäisnuoruutta läpikäyvä lapsi tarvitsee vanhempiensa ohjausta ja myös ymmärrystä siitä, että hän on vielä siirtymävaiheessa.