Myofaskiaaliset triggeripisteet: mitä ne ovat ja miten niitä hoidetaan?

Myofaskiaaliset triggeripisteet ovat osa myofaskiaalista kipuoireyhtymää ja niitä diagnosoidaan yhä useammin. Äärimmäisissä tapauksissa nämä triggeripisteet ovat potilaasta vammauttava vaiva.

Kirjoittanut ja tarkastanut lääkäri Karina Valeria Atchian.

Viimeisin päivitys: 17 syyskuuta, 2022

Lihaskipu on yleinen vaiva aikuisten keskuudessa, jonka takia monet suuntaavat päivystykseen tai lääkärin vastaanotolle. Tässä artikkelissa tarkastelemme, mitä myofaskiaalinen oireyhtymä tai myofaskiaalinen kipuoireyhtymä on, mitä niiden triggeripisteet tarkoittavat ja millaisia mahdollisuuksia niiden hoitoon löytyy tänä päivänä.

Luusto ja lihakset edustavat lähes 50 prosenttia aikuisen ihmisen painosta, joten ei ole lainkaan harvinaista, että lihaskipu aiheuttaa usein epämukavuutta. Triggeripisteet ovat olennainen osa myofaskiaalisen kipuoireyhtymän ymmärtämistä, sillä ne viittaavat lihaksissa sijaitseviin kipua aiheuttaviin pisteisiin.

Mitä myofaskiaaliset triggeripisteet ovat?

Myofaskiaaliset triggeripisteet (lyhennettynä TrP tai MTP) tarkoittavat pientä lihasten aluetta, jonne kipu ja ärtyneisyys keskittyvät. Toisin sanoen puhumme pienestä, rajatusta lihaksen alueesta, jossa kipu tuntuu tuskalliselta, kun siihen kohdistetaan painetta.

Myofaskiaalinen oireyhtymä on siis joukko erilaisia lihaskipuja, jotka johtuvat triggeripisteistä ja niiden stimulaatiosta. Toisin sanoen, tätä oireyhtymää ei voida tunnistaa ennen kuin nämä tuskalliset alueet ja ne tekijät, mihin ne reagoivat, on ensin tunnistettu.

Myofaskiaalisessa kipuoireyhtymässä lihaksen tutkiminen paljastaa täsmällisen, rajatun kivun, joka on osa suurempaa juostetta, joka on käsin tunnusteltavissa. Tämä juoste on yleensä pinkeä ja muistuttaa lihaskramppia.

Tämän rajatun alueen kipua kutsutaan myofaskiaaliseksi triggeripisteeksi. Lääketieteessä on kuvattu tähän asti vähintään 255 eri triggeripistettä, jotka ovat jakautuneet kehon eri lihaksiin. Mikään kehomme osa ei siis ole vapautettu näiden triggeripisteiden olemassaolosta.

Potilas itse voi määritellä, missä päin kehon osaa pieni tuskallinen alue löytyy, tai tuntea kipua spontaanisti. Koska kukaan muu ei voi tuntea kehoasi paremmin kuin sinä itse, juuri tästä syystä kroonisen kivun tunnistaminen lähtee aina potilaan omasta kertomuksesta.

Mitkä ovat myofaskiaalisen triggeripisteiden oireet?

Myofaskiaaliset triggeripisteet sijaitsevat ympäri kehoa ja niitä löytyy lähes kaikista lihaksista. Samalla on kuitenkin olemassa muutamia alueita, jotka ovat muita lihaksia alttiimpia myofaskiaaliselle kivulle. Niitä ovat seuraavat:

• Kaulalihakset
• Olkavarren/olkapään lihakset: epäkäslihasten (lat. musculus trapezius) alue
• Lantio-vyötärön lihakset: lantion alue
• Purentaan suunnatut lihakset

Triggeripisteiden stimulaation oireet ovat pääasiassa kipua ja lihaksen supistumista. Lihasjännitys kasvaa ja lihakset kiristyvät, mikä lyhentää lihaksen kokoa.

Tämä johtaa lihasten heikkouteen, voiman heikkenemiseen sekä heikompaan fyysiseen sietokykyyn. Ne, jotka kärsivät myofaskiaalisesta kipuoireyhtymästä, saattavat usein esimerkiksi valittaa etteivät he kykene suorittamaan erilaisia lihaskuntoharjoituksia kuntosalilla tai jaksa esimerkiksi viedä loppuun pitkiä kävelyretkiä.

Kun elimistöstä löytyy aktiivinen triggeripiste, kipu on spontaania eikä aluetta tarvitse stimuloida oireiden aiheuttamiseksi. Toisaalta latentit triggeripisteet ovat niitä, jotka reagoivat vain ulkoisiin ärsykkeisiin.

Jos potilaan triggeripisteet sijaitsevat kasvojen lihaksissa, potilaalla voi esiintyä kuulojärjestelmään liittyviä oireita, kuten huimausta, ongelmia tasapainon ylläpitämisessä sekä korvien soimista. Vakavimmissa tapauksissa potilas voi kärsiä spontaanista pyörtymisestä tai oksentelusta.

Kuinka triggeripisteitä käsitellään?

Joissakin tapauksissa myofaskiaaliset triggeripisteet voivat kadota ilman mitään hoitoa, kunhan huolehditaan riittävästä levosta, eikä kipuoireyhtymän taustalla ei ole muita oireyhtymää aiheuttavia syitä. Spontaaneja parannuksia ei tietenkään tapahdu kaikissa tilanteissa, ja joskus onkin tarpeen, että triggeripisteiden vapauttamiseksi turvaudutaan joihinkin hoitomuotoihin.

Myofaskiaalisten trigeripisteiden hoitoon on olemassa erilaisia ​​tekniikoita; jotkut niistä ovat invasiivisia ja toiset taas perustuvat yleisiin toimenpiteisiin. Ei-invasiivisten toimintamuotojen joukosta voimme mainita muun muassa seuraavat:

• Sormilla tapahtuva akupainelu
• Fysioterapeuttinen, lihaksia rentouttava ja lihasjumeja vapauttava hieronta
• Isometrisen voimaharjoittelun jälkeinen rentoutuminen
• Kylmähoito: Paikallisesti sovellettavan kylmän käyttö

Vakavammat tapaukset voivat vaatia voimakkaampia ja invasiivisempia toimenpiteitä, kuten kuivaneulahoitoa, sähköistä hermostimulaatiota tai kipupisteiden lääkeinjektioita. Myös ultraääni on osoittautunut myönteiseksi hoidoksi joillakin potilailla.

Myös nivel- tai selkäkipujen hoitoon suunnatun proloterapian käyttö on saavuttanut jonkin verran merkitystä myofaskiaalisen kivun hoidossa. Tämä terapia koostuu ärsyttävien aineiden annostelusta suoraan niihin jänteisiin ja kudoksiin, joissa kipu sijaitsee. Proloterapian ensisijaisena tavoitteena on palauttaa lihaksen tai jänteen menetetty liikkuvuus.

Myofaskiaalinen kipuoireyhtymä on krooninen ja vaatii seurantaa

Jotta muiden kipua aiheuttavien sairauksien ja vaivojen poissulkeminen on mahdollista, on tärkeää, että potilas kääntyy lääkärin puoleen mahdollisimman pian. Tällä tapaa lääkäri voi myös määritellä potilaan kertomukseen pohjautuen, millaiset vaiheet seuraavat myofaskiaalisen triggeripisteiden diagnoosia. Samaan aikaan on erittäin tärkeää muuttaa niitä tottumuksia tai tapoja, jotka aiheuttavat kehon virheasentoja ja tätä kautta myös lihasten kiputiloja.

Vaikka onkin totta, että myofaskiaaliset triggeripisteet voivat kadota itsestään, tätä kipuoireyhtymää on hoidettava ajoissa oireiden kroonistumisen välttämiseksi. Tästä syystä kiputilojen pitkittyessä onkin aina suositeltavaa kääntyä alan asiantuntijan puoleen.