Mitkä ovat lapsiveden tehtävät?
Lapsivesi on ainetta, joka ympäröi sikiötä sikiöpussin sisällä. Tässä pussissa vauva muodostuu ja kehittyy syntymäänsä asti. Tässä artikkelissa kerromme, mitkä ovat lapsiveden tehtävät.
Lapsivedellä on merkittävä tehtävä sikiönkehityksessä. Sen tärkein tehtävä on suojata vauvan kehoa sekä äidin sisäelimiä. Se auttaa myös ylläpitämään biologista tasapainoa.
Lapsivedestä lääkärit voivat saada tietoa sikiön terveydestä ja kehittymisestä. Tämä mahdollistaa muun muassa joidenkin sairauksien havaitsemisen varhaisessa vaiheessa.
Mitä on lapsivesi?
Lapsivesi on kirkasta, lähes läpinäkyvää nestettä, jolla on kuitenkin kellertävä sävy. Siinä on normaalisti myös hivenen veritäpliä. Tavallisesti se on hajutonta.
Raskauden edetessä lapsivesi voi täyttyä paakuista, jotka ovat hiutaleita vauvan ihosta. Lasketun ajan jälkeen – 40 viikon jälkeen – siitä tulee väriltään maitomaista. Se koostuu vedestä, elektrolyyteistä, proteiineista, hiilihydraateista, lipideistä, mineraaleista, virtsasta ja sikiön soluista.
Äiti alkaa tuottaa lapsivettä raskauden 12. päivänä. Se lisääntyy sitten vähitellen viikkoon 34 asti. Sitten sen määrä vähenee hieman, ja sikiökalvot puhkeavat synnytyksen alkaessa, mikä tunnetaan lapsivedenmenona.
Mitkä ovat lapsiveden tehtävät?
Lapsivedellä on ratkaiseva rooli raskauden aikana. Sikiö kelluu siinä; jos lapsivettä ei olisi, sikiö ei voisi kehittyä.
Vaikka tietämys tästä aiheesta ei ole tieteessä vielä aukotonta, tiedetään, että lapsiveden tärkeimmät tehtävät ovat seuraavat:
- Se helpottaa luiden kasvua: Lapsiveden ansiosta sikiö voi liikkua vapaasti niin, etteivät sikiöpussin kalvot tartu sen kehoon. Näin se voi kasvaa ongelmitta.
- Edistää lihasten kehitystä: Lapsiveden ansiosta sikiö pääsee liikkumaan eri asentoihin, mikä osaltaan edistää lihasten kehitystä.
- Suojaa sikiötä: Lapsiveden tehtävänä on vaimentaa ulkopuolelta tulevien töyssyjen ja äkillisten liikkeiden aiheuttamia tärähdyksiä. Se vähentää myös kohdun supistelujen vaikutusta.
- Suojaa äitiä: Lapsivesi toimii pehmusteena myös äidille suojaten sikiön liikkeiltä. Se ehkäisee myös lähielinten vaurioita ja estää napanuoran puristusta.
- Luo suotuisan ympäristön: Ylläpitämällä sopivaa lämpötilaa kohdun sisällä. Se tarjoaa lisäksi steriilin eli bakteerittoman ympäristön.
- Mahdollistaa biokemiallisten aineiden vaihdon ja säätelee pH:ta.
- Edistää keuhkojen kehitystä: Raskauden toiselta kolmannekselta asti sikiö hengittää sisään ja nielee lapsivettä. Tämä auttaa sen keuhkoja kehittymään sekä sen ruoansulatusjärjestelmää.
- Auttaa siirtymistä synnytyskanavaan: Lapsivesi auttaa sikiötä asettumaan synnytyskanavaan. Se voitelee aluetta, mikä helpottaa synnytystä.
Merkittävimmät ongelmat lapsiveteen liittyen
Merkittävimmät ongelmat liittyvät sen määrään. Sikiö tarvitsee lapsivettä riittävän määrän kehittyäkseen normaalisti. Tästä näkökulmasta analysoimme kolmea poikkeuksellista tilannetta.
1. Riittämätön lapsivesi
Tämä tila tunnetaan myös oligohydramnionina, ja se lisää napanuoraan liittyvien onnettomuuksien riskiä. Lapsiveden vähäisyys merkitsee sitä, että sikiöllä on vähemmän tilaa liikkua vapaasti.
Jos tämä tilanne jatkuu pidempään, se saattaa vaikuttaa haitallisesti myös keuhkojen kehitykseen, sillä sikiö hengittää sisään ja ulos tätä nestettä. Myös ennenaikaisen synnytyksen riski kasvaa.
Ongelman voivat aiheuttaa äidin nestevaje, istukan muutokset tai sikiökalvojen ennenaikainen puhkeaminen. Jos tilanne on vakava, lääkäri päättää luultavasti aikaistaa synnytystä suurempien riskien välttämiseksi.
2. Runsas lapsiveden määrä
Tämä tunnetaan myös polyhydramnionina. Suurin riski tässä on ennenaikainen synnytys, minkä vuoksi se vaatii tarkkaa monitorointia. Tilaa saatetaan hoitaa lääkkeillä tai poistamalla ylimääräinen neste. Jos tila ilmenee myöhäisessä vaiheessa raskautta, mitään intensiivistä hoitoa ei välttämättä tarvita.
Runsas lapsiveden määrä johtuu yleensä raskaudenajan diabeteksesta tai sikiön poikkeavuuksista. Se on yleisempi monikkoraskauksissa.
Lue lisää: Ravintolisät raskauden ja imetyksen aikana
3. Lapsiveden vuotaminen
Lapsivesi saattaa vuotaa raskausaikana. Tämä voi tapahtua hitaasti pienissä määrissä tai olla äkillistä ja runsasta. Jos se tapahtuu ennen viikkoa 37, sitä kutsutaan sikiökalvojen ennenaikaiseksi puhkeamiseksi.
Tämä tila voi johtaa sikiön kehityksen heikentymiseen, infektioon tai ennenaikaiseen synnytykseen. Toisinaan äiti tarvitsee lääkehoitoa sairaalassa sikiön keuhkojen kehityksen nopeuttamiseksi. Tavoitteena on viivyttää synnytystä mahdollisimman pitkään.
Jos vuoto tapahtuu viikon 37 jälkeen, mitään väliintuloa ei välttämättä tarvita. Lääkäri saattaa suositella synnytyksen käynnistämistä, jos se ei ole alkanut 24 tuntia tapahtuman jälkeen.
Milloin tulisi lähteä lääkäriin?
Liian runsas tai vähäinen lapsiveden määrä ei tavallisesti aiheuta mitään oireita äidillä. Jos lapsivettä on liian vähän, äiti saattaa ainoastaan tuntea, että sikiö liikkuu normaalia vähemmän.
Jos lapsivettä on liikaa, äiti saattaa toisinaan tuntea hengenahdistusta tai kivuliaita supistuksia ennen laskettua aikaa. Jos huomataan lapsiveden vuotoa, se tulisi tutkia mahdollisimman pian.
Koska lapsivesi on vauvan normaalin kehityksen kannalta tärkeää, tarvitaan säännöllisiä seurantakäyntejä. On erittäin tärkeää kertoa lääkärille mahdollisista vuodon merkeistä. Säännölliset lääkärikäynnit ovat vielä tärkeämpiä, jos äidillä on diabetes tai kyseessä on monikkoraskaus. On erittäin tärkeää ylläpitää riittävää nestetasapainoa raskausaikana ja noudattaa kaikkia lääkärin neuvoja.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Rincón, D., Foguet, A., Rojas, M., Segarra, E., Sacristán, E., Teixidor, R., & Ortega, A. (2014, September). Tiempo de pinzamiento del cordón umbilical y complicaciones neonatales, un estudio prospectivo. In Anales de Pediatría (Vol. 81, No. 3, pp. 142-148). Elsevier Doyma.
- Vila BMA, Surí SY, Alfonso ÁB, et al. El desarrollo pulmonar en embriones humanos de ocho semanas: un acercamiento cuantitativo. Medicentro. 2016;20(1):46-55.
- Madar, H., Brun, S., Coatleven, F., Chabanier, P., Gomer, H., Nithart, A., … & Sentilhes, L. (2016). Fisiología y regulación del líquido amniótico. EMC-Ginecología-Obstetricia, 52(4), 1-10.
- Faneite, Pedro, et al. “Patologías del líquido amniótico: I: Polihidramnios: incidencia y repercusión perinatal.” Rev. obstet. ginecol. Venezuela (1999): 159-62.
- Vigil de Gracia, Paulino et al. “Ruptura prematura de membranas.” Guía clínica de la Federación Latino Americana de Sociedades de Ginecología y Obstetricia 2 (2011).
- Amador de Varona, Caridad Irene, et al. “Oligohidramnios: medidor de salud fetal.” Revista Archivo Médico de Camagüey 17.6 (2013): 121-128.