Mitkä ovat insuliinin yliannostuksen seuraukset?
Insuliini on hormoni, jolla on keskeinen rooli diabeteksen hallinnassa. Se edistää sokerin eli glukoosin imeytymistä ja varastoitumista. Epäasianmukainen anto voi johtaa insuliinin yliannostukseen.
Hormonia tuottaa ryhmä haiman erikoistuneita soluja. Sitä voidaan syntetisoida laboratorioissa ja käyttää injektoitavana lääkkeenä diabeteksen hoidossa. Tutkimusten mukaan diabetesta sairastaa maailmanlaajuisesti yli 285 miljoonaa ihmistä.
Hormonin käyttö parantaa elämänlaatua ja lisää monien ihmisten elinaikaa. Insuliinin yliannostus voi kuitenkin olla hengenvaarallinen ja sillä voi olla moninaisia seurauksia.
Tunne insuliinin turvalliset annokset
Useimmiten insuliiniannos vaihtelee henkilön painon ja iän mukaan. Tyypilliset annokset diabeteksen insuliinin ylläpitohoidossa ovat 0,5-1,5 IU painokiloa kohti päivässä.
Tutkimusten mukaan insuliinin käyttötapa voi olla fysiologinen tai ei-fysiologinen, joista ensin mainittu on yleisimmin käytetty, sillä siinä pyritään jäljittelemään hormonin omaa eritystä. Tässä käytetään insuliinin bolusannosta ja perusannosta.
Perusinsuliini
Tämä on insuliiniannos, jota käytetään verensokerin tasaamiseen päivän aikana. Tavoitteena on ylläpitää eri elinten riittävä sokerin saanti ilman, että saavutetaan hyperglykemiaa.
Väli- tai pitkävaikutteista insuliinia käytetään yleensä kattamaan peruskuormitus. Määrä on määriteltävä erikoislääkärin toimesta.
Bolusinsuliini
Bolusinsuliini on insuliini, jota annetaan ruokailun yhteydessä. Näin elimistö pystyy käsittelemään verenkiertoon tulevan sokerin, jolloin vältetään hyperglykemian aiheuttamat komplikaatiot.
Diabeetikon on valvottava tiukasti verensokeritasoaan ennen aterioiden syömistä. Lisäksi on otettava huomioon aterian tyyppi, nautittujen hiilihydraattien määrä ja aterian jälkeen suoritettava liikunta.
Tämä edellyttää, että terveydenhuollon ammattilaiset kouluttavat diabeetikkoa etukäteen.
Insuliinin antomuodot
Markkinoilla on tällä hetkellä saatavilla useita insuliinityyppejä. Lääkärin on otettava huomioon annoksia laskiessaan esimerkiksi vapautumisnopeus ja insuliinipitoisuus.
Bolusinsuliini voi saavuttaa veren 15 minuutista yhteen tuntiin. Perusannos vapautuu hitaasti ja pysyy elimistössä yleensä 24 tuntia tai kauemmin.
On olemassa insuliineja, joiden pitoisuus on 100 IU millilitrassa, ja muita muotoja, joiden pitoisuus on jopa 500 IU millilitrassa. Virhemarginaali on siis olemassa.
Käyttöreittien osalta tutkimuksissa on tuotu esiin seuraavat antotavat:
- Injektiopullo: Tämä oli ensimmäinen kaupallisesti saatavilla oleva muoto. Se sisältää injektiopullon ja mittaruiskun antamista varten. Yleisimpiä ovat tavallinen, NPH- ja lisproinsuliini.
- Kynä: Ladattava ja säädettävä järjestelmä, jossa on insuliinipatruunat nopeaa antoa varten. Patruunat sisältävät yleensä 300 IU insuliinia.
- Jet: kynän kaltainen laite, joka mahdollistaa ihonalaisen annostelun ilman neuloja.
- Jatkuvatoiminen infuusiopumppu: Tämä on pieni laite, joka pumppaa insuliinia säiliöstä asetetulla nopeudella. Se annetaan ihon alle, yleensä pakaroihin tai vatsaan.
Miten insuliinin yliannostus tapahtuu?
Useimmille diabeetikoille insuliinin käyttö on jokapäiväinen käytäntö, joka ei vaadi suuria taitoja. Sitä ei kuitenkaan pidä aliarvioida, sillä liiallinen tai liian vähäinen insuliinihoito voi olla hengenvaarallista. Eräitä insuliinin yliannostuksen syitä ovat seuraavat:
- Liian suuri annostus laskennassa.
- Sopimattoman insuliinityypin käyttö.
- Useita annoksia ilman lääkärin määräystä.
- Ruoan ottamatta jättäminen annostelun jälkeen.
- Annostelu jalkoihin tai käsivarsiin ennen liikuntaa, koska se nopeuttaa imeytymistä.
Näissä tapauksissa ylimääräinen insuliini elimistössä, joka tunnetaan myös nimellä hyperinsulinemia, kiihdyttää sokeriaineenvaihduntaa. Tämän seurauksena veren glukoosipitoisuus laskee ja elimistö joutuu hypoglykemiatilaan, jolloin elintärkeät elimet jäävät ilman energiaa.
Yleiset oireet
Insuliinin yliannostus ilmenee akuuttina hypoglykemiana. Oireet alkavat yleensä nopeasti, ja lievissä tapauksissa niihin kuuluvat seuraavat oireet:
- Ärtyneisyys
- Uneliaisuus
- Sekavuus
- Shdistuneisuus ja masennus
- Vapina ja heikkous
- Hikoilu ja vilunväristykset
- Huulten puutuminen
- Huimaus ja pahoinvointi
- Sydämentykytys
- Kaksoiskuvat tai näön hämärtyminen
Toisaalta on olemassa yliannostustapauksia, jotka tunnetaan nimellä insuliinisokki, jolloin esiintyy hyvin vakavaa hypoglykemiaa, joka uhkaa potilaan henkeä. Ne ovat lääketieteellinen hätätilanne, ja niihin kuuluvat seuraavat ilmenemismuodot:
- Tajunnan menetys
- Hengitysvaikeudet
- Koordinaation menetys
- Keskittymisvaikeudet
Insuliinin epäasianmukaisen annostelun seuraukset
Insuliinin yliannostuksen tärkein seuraus on hypoglykemia. Hypoglykemiaan liittyy monenlaisia komplikaatioita, joista yleisimpiä ovat diabeettinen kooma ja kouristuskohtaukset.
Diabeettinen kooma
Tämä on diabeetikon vakava komplikaatio, jolle on ominaista äkillinen tajunnan menetys. Diabeettista koomaa voi esiintyä potilailla, joilla on sekä matala että korkea verensokeri. Hypoglykemiassa ilmiö johtuu aivojen heikentyneestä energiansaannista.
Kohtaukset
Kohtaukset ovat diabeettisen kooman tavoin seurausta keskushermoston glukoosin puutteesta. Tutkimusten mukaan tämä neuroglukoosioire ilmenee, kun veren glukoosipitoisuus laskee alle 50 milligrammaan desilitrassa (mg/dl). Siihen voi liittyä myös käytöshäiriöitä ja päänsärkyä.
Mitä tehdä insuliinin yliannostustapauksessa?
Insuliinin yliannostustapauksessa voidaan soveltaa tiettyjä suosituksia tilan etenemisen estämiseksi. Nämä toimenpiteet riippuvat oireiden vakavuudesta ja parantavat potilaan ennustetta.
Lievä insuliinin yliannostus
Ensinnäkin sairastuneen on vältettävä huolestumista ja pysyttävä rauhallisena. Ahdistus ja paniikki voivat pahentaa kliinistä kuvaa.
Samoin on ratkaisevan tärkeää seurata verensokeriarvoja. Jos verensokeri on alle 70 mg/dl, hypoglykemia on varmistettu.
Tällöin on suositeltavaa syödä makeaa ruokaa tai juomaa, jossa on runsaasti glukoosia. Tällaisia ovat esimerkiksi hedelmät, karkit, limsat tai sokeripala.
Lisäksi on tärkeää tunnistaa yliannostuksen suora syy. Jos henkilö on jättänyt aterian väliin, hänen tulisi syödä mahdollisimman pian.
Älä unohda tarkistaa verensokeritasoa 15-20 minuuttia edellä mainittujen toimenpiteiden soveltamisen jälkeen. Jos verensokeri pysyy alhaisena tai oireet jatkuvat, on tärkeää hakeutua lääkärin hoitoon.
Vakava insuliinin yliannostus
Vakavat insuliinin yliannostustapaukset vaativat erikoishoitoa sairaalassa.
Tajuttoman henkilön suuhun ei saa missään tapauksessa yrittää laittaa mitään, sillä on olemassa tukehtumisvaara. Ensimmäinen toimenpide on mennä lähimpään terveyskeskukseen.
Lääketieteellinen hoito perustuu suonensisäisen dekstroosiliuoksen antamiseen. Lisäksi elektrolyyttikorvaus on useimmilla ihmisillä tarpeen. Kun hypoglykemia on ohi, potilasta pidetään tarkkailussa, kunnes tila on täysin vakiintunut.
Vinkkejä insuliinin yliannostuksen estämiseksi
Diabeteksen hallintaan liittyvä opetus on arvokkain toimenpide insuliinin antovirheiden välttämiseksi. Joitakin vinkkejä, jotka voivat auttaa ehkäisemään yliannostuksen, ovat seuraavat:
- Lue insuliinipakkaus huolellisesti ennen käyttöä, erityisesti jos käytät uutta tai tuntematonta tuotetta.
- Merkitse ja yksilöi päivän aikana otettavat insuliinit.
- Älä jätä aterioita väliin tai unohda syödä insuliiniannoksen jälkeen.
- Pidä kirjaa päivittäin annetuista annoksista.
- Älä unohda tarkistaa insuliinikuormitustasi.
- Kysy neuvoa ammattilaiselta, jos olet epävarma lääkkeen käytöstä.
Tieto on avainasemassa insuliinihoidossa
Insuliini on hormoni, jolla on suuria etuja diabeetikoille. Kuten kaikilla muillakin lääkkeillä, sillä voi kuitenkin olla haittavaikutuksia, jos sitä käytetään väärin.
Insuliinin käyttäjien on noudatettava tarkasti lääkärin ohjeita. Insuliinin yliannostus on tietämättä aiheutettu ja mahdollisesti kuolemaan johtava tila, eikä siihen pidä suhtautua kevyesti.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Di Lorenzi R, Bruno L, Pandolfi M, Javiel G, et al. Hipoglucemia en pacientes diabéticos. Rev. Urug. Med. Int. 2017; 2(3): 51-60.
- Gómez A. Terapia insulínica. Revisión y actualización. Offarm. 2008; 27(10): 72-81.
- Camejo M, García A, Rodríguez E, Carrizales M, et al. Visión epidemiológica de la diabetes mellitus: Situación en venezuela. Registro epidemiológico y propuesta de registro. Programas de detección precoz. Rev. Venez. Endocrinol. Metab. 2012; 10(1): 2-6.
- Kuzmanic A. Insulinoterapia. Rev. Med. Clin. Condes. 2009; 20(5): 605 – 613.