Miten Beethoven sävelsi, kun hän oli kuuro?

Kun Beethoven loi musiikkiteoksia, jotka tekivät hänestä niin kuuluisan, hän oli jo kuuro. Opi strategioista, joita hän käytti tullakseen yhdeksi klassisen musiikin mestareista.
Miten Beethoven sävelsi, kun hän oli kuuro?

Viimeisin päivitys: 23 huhtikuuta, 2024

Beethoven koki etenevästä kuulon heikkenemisestään huolimatta musiikin ainutlaatuiseksi ja voimakkaaksi kommunikaation muodoksi. Hänen luova rohkeutensa ja väsymätön uusien soinnillisten sävellysten etsiminen loivat perustan sellaisten melodioiden kehittämiselle, jotka jättivät lähtemättömän jäljen maailmaan.

Vaurionsa kehittyessä vähitellen hän käytti strategioita, joiden avulla hän pystyi pitämään säveltämisen muusan elossa. Mestariteokset, kuten Kuutamosonaatti, joka upottaa kuulijan salaperäisyyden ja melankolian maisemaan, ja yhdeksäs sinfonia, jonka universaali hymni Oodi ilolle kaikuvat yhä vahvasti nykyhetkessä.

Beethovenin haaste luoda musiikkia

Beethovenin kuurous alkoi näkyä noin vuonna 1796, jolloin hän oli 26-vuotias. Tämä ei kuitenkaan estänyt häntä jatkamasta klassisen musiikin ikimuistoisimpien teosten luomista. Kuulon heikentyessä Beethoven tuli yhä riippuvaisemmaksi sisäisestä vaistostaan, sillä hänellä oli kyky muistaa ja työstää musiikkia mielessään.

Beethovenin kuurouden syy on edelleen kiistanalainen. Joidenkin mukaan se saattoi olla seurausta autoimmuunisairaudesta, kuten lupuksesta, tai tulehdussairaudesta, kuten sarkoidoosista. Mutta tutkimukset, kuten eräs The Laryngoscope -lehdessä julkaistu, korostavat, että Beethovenin sairaus johtui lyijymyrkytyksestä, sillä säveltäjän kerrotaan juoneen mielellään viiniä, joka todettiin saastuneeksi.

Vaikka Beethoven oli kuuro, se ei haitannut hänen musiikillisia lahjojaan. Itse asiassa osa hänen tunnetuimmista teoksistaan, kuten 9. sinfonia, syntyi, kun hän oli jo menettänyt suurimman osan kuulostaan. Vuodesta 1819 lähtien Beethoven ei enää kuullut mitään, mutta se ei estänyt häntä jatkamasta musiikin luomista.

Beethovenin strategiat sävellyksessä

Kun Beethoven oli jo kuuro, hän käytti erilaisia strategioita jatkaakseen musiikin säveltämistä:

Erityisen kuulokojeen käyttö

Beethoven käytti metalliputken muotoista laitetta, jonka hän asetti pianonsa päälle. Näin säveltäjä pystyi tuntemaan musiikin värähtelyt kehossaan.

Joskus hän käytti myös puutankoa, jonka toiseen päähän hän tarttui hampaillaan ja toisella puolella hän kosketti pianon äänilautaa saadakseen paremman tuntuman äänestä. Vuonna 2018 tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että näistä laitteista ei ollut juurikaan apua, koska hänen ongelmansa oli pikemminkin sensorineuraalinen kuin konduktiivinen.

Hän leikkasi pianonsa jalat irti

Yrittäessään tuntea musiikin värähtelyt suoremmin Beethoven leikkasi pianonsa jalat irti ja asetti sen suoraan lattialle. Näin hän pystyi paremmin tuntemaan musiikin värähtelyt. Tämän taktiikan ansiosta hän sai fyysisen käsityksen siitä, mitä hän oli luomassa.

Säveltäminen sisäisen kuulemisen kautta

Beethovenilla oli kyky kuulla ja työstää musiikkia mielessään. Kuuroudestaan huolimatta hän pystyi kuvittelemaan, miltä hänen säveltämänsä musiikki kuulostaisi.

Monet muusikot kehittävät tätä “sisäiseksi kuulemiseksi” kutsuttua kykyä. Beethovenin tapauksessa siitä tuli kuitenkin olennainen väline sävellysprosessissa.

Musiikin teorian tuntemus tukena

Beethovenilla oli syvällinen musiikkiteorian tuntemus. Näiden tietojen avulla hän pystyi ymmärtämään, miten eri nuotit toimivat yhdessä ja miten sävellykset rakentuivat.

Muisti: miltä eri instrumentit ja nuotit kuulostivat

Beethovenilla oli huomattava muisti soittimista ja nuoteista. Hän pystyi muistamaan ja kuvittelemaan kunkin soittimen äänen, minkä ansiosta hän pystyi säveltämään laajamittaista orkesterimusiikkia.

Beethovenin kuurous johti eristäytymiseen

Kun Beethoven kamppaili etenevän kuurouden kanssa, hän koki myös lisääntyvää eristäytymistä. Kuulon menetys vaikutti hänen kykyynsä kommunikoida muiden kanssa ja nauttia musiikista täysin rinnoin.

Kuurous vieraannutti hänet yhteiskunnasta ja syvensi hänen yksinäisyyden tunnettaan. Vuonna 1802 veljilleen Carlille ja Johannille kirjoittamassaan kirjeessä Beethoven tunnusti:

Kahden vuoden ajan olen vältellyt lähes kaikkia seurapiiritilaisuuksia, koska minun on mahdotonta sanoa ihmisille ‘olen kuuro’. Jos minulla olisi jokin muu ammatti, se olisi helpompaa, mutta minun ammatissani se on kauhea tila.

~ Beethovenin kirje veljilleen ~

Näistä vaikeuksista huolimatta Beethoven löysi musiikista keinon paeta ja ilmaista itseään, ja hän käytti taidettaan fyysisten ja emotionaalisten esteiden ylittämiseen. Hänen perintönsä on säilynyt ja inspiroinut muusikoiden ja kuuntelijoiden sukupolvia.

Hänen sävellyksiään on esitetty lukemattomilla lavoilla ympäri maailmaa, mikä on tuonut hänen sanomansa sinnikkyydestä kaikkiin kulttuureihin ja ikäryhmiin.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.



Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.