Tiedätkö, mitä sinnikkyys todella on?
Kuinka ihmiset sitten käsittelevät vaikeita tilanteita? Kuinka pääsemme yli rakkaan ihmisen kuolemasta tai työpaikan menettämisestä? Vastaus siihen, miksi mukaudumme tällaisiin tilanteisiin, on sinnikkyys.
Mitä on sinnikkyys?
Jos olet joskus miettinyt tarkemmin, mikä sinnikkyys todella tarkoittaa, vastaus tähän kysymykseen on varsin yksinkertainen: sinnikkyys on kykyä kohdata vastoinkäymiset ja pyrkimyksiä sopeutumaan erilaisiin tragedioihin, traumoihin, uhkiin tai vakavaan stressiin.
Sinnikkyys ei tarkoita sitä, etteikö ihmisellä olisi ollenkaan vaikeuksia tai hän ei tuntisi ollenkaan ahdistusta. Jokainen meistä tuntee jossakin vaiheessa elämää surua, epävarmuutta, epämukavuutta tai kipua, olipa se sitten fyysistä tai psyykkistä.
Sinnikkyys on kykyä voittaa ja mukautua – kaikista eteen tulevista esteistä ja tilanteiden suuresta vaikutuksesta huolimatta.
Sinnikkyys ei myöskään ole asia, jota meillä yksinkertaisesti joko on tai ei ole, vaan se pitää sisällään pikemminkin joukon erilaisia ajatuksia, tunteita ja käyttäytymismalleja, jotka kuka tahansa voi oppia ja kehittää.
Mikä tekee meistä sinnikkäitä
Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että psyykkinen tuki on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joilla rakennetaan todellista sinnikkyyttä. Jos meillä on ympärillämme rakkautta, tukea ja luottamusta tarjoavia läheisiä ihmisiä, he voivat tehdä meistä paljon sinnikkäämpiä ihmisiä.
Muita sinnikkyyteen liittyviä tekijöitä ovat:
- Positiivinen näkemys itsestämme, luottamuksen tunteminen omia vahvuuksiamme ja heikkouksiamme kohtaan.
- Viestintätaidot ja ongelmanratkaisu. Näemme ongelmat pikemminkin ratkaisevina haasteina kuin mahdollisina uhkina.
- Kyky tehdä realistisia suunnitelmia sekä hyvä vahvojen tunteiden ja impulssien hallinta (kyky itsehillintään).
Millaisia sinnikkäät ihmiset ovat?
Sinnikkäiden ihmisten perusominaisuuksia ovat:
- He hyväksyvät todellisuuden sellaisena kuin se on.
- He uskovat, että elämällä on merkitystä.
- Heillä on kyky parantaa ja kehittyä.
Tämän lisäksi he voivat omata muita taitoja, kuten:
- Kyvyn hallita omia tunteita.
- Kyvyn tuntea empatiaa.
- He osaavat tunnistaa ongelmien syyt tarkkaan.
- He mieltävät itsensä päteviksi.
- He ovat itsevarmoja.
Sinnikkään ihmisen tärkein ominaisuus on heidän tapansa ajatella. Sinnikäs ihminen omaa sekä realistisen että joustavan ajattelutavan.
Kuinka sinnikkyyttä voidaan rakentaa
Sinnikkyys ei ole sellainen ominaisuus, jota jollakulla on ja toisella ei, vaan sinnikkyys pitää sisällään joukon erilaisia taitoja ja asenteita, joita me kaikki voimme kehittää. Mutta miten?
Seuraavaksi jaamme muutamia vinkkejä paremman sinnikkyyden rakentamiseksi:
1. Luo suhteita
Kuten jo mainitsimme, psyykkinen tuki on yksi tärkeimmistä tekijöistä, jotka auttavat meitä olemaan sinnikkäämpiä ja periksiantamattomia.
Hyvät suhteet ympärillä oleviin ihmisiin, heidän meille tarjoamansa apu, tuen hyväksyminen sekä apua tarvitsevien auttaminen vahvistavat kaikki omaa sinnikkyyttämme.
2. Realistinen ajattelu, rakentava ajattelu
Emme voi estää uhkaavien tai stressaavien tapahtumien tapahtumista, mutta voimme muuttaa sitä tapaa, jolla tulkitsemme näitä tapahtumia ja reagoimme niihin.
Näkemällä ongelmat ratkaistavina haasteina ja tarkastelemalla niitä laajemmasta näkökulmasta eli ajattelemalla, että meillä on riittävästi kykyä käsitellä niitä ja löytää niihin mahdollisia ratkaisuja, auttavat meitä rakentamaan sinnikkyyttä.
3. Hyväksy todellisuus
Sopeutuaksemme on välttämätöntä, että hyväksemme sen, kuinka muutos on osa elämää. Ilman tätä todellisuuden hyväksyntää sopeutumisprosessi pysähtyisi kokonaan.
4. Luota itseesi
Emme voi tietää mihin kaikkeen pystymme, ennen kuin yritämme sitä. Saatat jopa yllättyä siitä, kuinka paljon voit saavuttaa, jos vain luotat itseesi.
5. Kehitä tavoitteita
Toimi, äläkä jää seisomaan paikoillesi. Aseta tavoitteita ja taistele niiden saavuttamisen puolesta.
6. Etsi mahdollisuuksia löytääksesi itsesi
Monesti hyvin stressaantuneen tapahtuman tai vastoinkäymisten voittamisen jälkeen koemme henkilökohtaista kasvua. Opimme jotain uutta itsestämme.
Sinnikkyyden kehittämiseen on monia muitakin tapoja ja meidän on vain tunnistettava kaikki ne toiminnot, jotka antavat meille mahdollisuuden rakentaa henkilökohtaista strategiaamme sinnikkyyden rakentamiseksi ja kehittämiseksi.
Vielä lopuksi haluamme jakaa mielenkiintoisen lausahduksen, joka heijastaa hyvin päivän teemaa:
“Mielenkiintoinen paradoksi on se, että kun hyväksymme itsemme sellaisena kuin olemme, voimme viimein muuttua.”
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Boardman, J. D., Blalock, C. L., & Button, T. M. (2008). Sex differences in the heritability of resilience. Twin Research and Human Genetics, 11(1), 12-27.
- Liu, H., Zhang, C., Ji, Y., & Yang, L. (2018). Biological and psychological perspectives of resilience: is it possible to improve stress resistance?. Frontiers in human neuroscience, 12, 326.
- Oriol-Bosch, A. (2012). Resiliencia. Educación médica, 15(2), 77-78.
- Sibalde Vanderley, I. C., Sibalde Vanderley, M. D. A., da Silva Santana, A. D., Scorsolini-Comin, F., Brandão Neto, W., & Meirelles Monteiro, E. M. L. (2020). Factores relacionados con la resiliencia de adolescentes en contextos de vulnerabilidad social: revisión integradora. Enfermería global, 19(59), 582-625.
- Southwick, S. M., Bonanno, G. A., Masten, A. S., Panter-Brick, C., & Yehuda, R. (2014). Resilience definitions, theory, and challenges: interdisciplinary perspectives. European journal of psychotraumatology, 5(1), 25338.
- Wu, G., Feder, A., Cohen, H., Kim, J. J., Calderon, S., Charney, D. S., & Mathé, A. A. (2013). Understanding resilience. Frontiers in behavioral neuroscience, 7, 10.
- Yalcin-Siedentopf, N., Pichler, T., Welte, A. S., Hoertnagl, C. M., Klasen, C. C., Kemmler, G., … & Hofer, A. (2021). Sex matters: stress perception and the relevance of resilience and perceived social support in emerging adults. Archives of Women’s Mental Health, 24, 403-411.