Mitä tehdä, jos lapsi ei halua syödä?

heinäkuu 26, 2019
Useimmat lapset syövät vain silloin kun he tuntevat olonsa nälkäiseksi, ja lopettavat syömisen heti kun vatsa on täynnä tai olo tyytyväinen. Lapsen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien ongelmien välttämiseksi meidän on kuitenkin vanhempina kiinnitettävä tarkasti huomiota siihen, milloin lapsen syömättömyys alkaa vaikuttaa lapsen painoon ja ravitsemuksen laatuun.

Oletko kenties yrittänyt jo kaikkea mahdollista ja vihdoin joutunut tunnustamaan, että lapsesi ei yksinkertaisesti halua syödä? Miksi näin käy? Monen mielessä käy ajatus siitä, että syömättömyyden takana piilee jokin ongelma, tai että lapsen syömättömyys johtuu perheen sisäisistä tavoista tai ruokakulttuurista. Jatka lukemista niin yritetään selvittää, miksi lapsi ei halua syödä ja miten asia voidaan korjata.

Lapsen ruokahaluttomuus

Lapsen ruokahaluttomuus saa monen vanhemman huolestumaan, sillä kasvava lapsi tarvitsee riittävästi ruokaa kehittyäkseen normaalisti. Itse asiassa on todettu, että lapset, jotka eivät syö kunnolla, ovat muita lapsia alttiimpia monille tartuntatauteja aiheuttaville ympäristötekijöille.

Tämä tilanne on kuitenkin varsin yleinen erityisesti pienille lapsilla ja esikouluikäisillä. Miksi näin käy? Varttuessaan lapset vaativat usein vanhemmilta enemmän itsenäisyyttä ja haluavat syödä yksin. Lisäksi lapsen syömättömyys on liitetty ruokahalun muutoksiin ja lapsi voi käydä tiettyjen ruokien suhteen nirsoksi, syödä hitaasti, alkaa vaatimaan yhtä ja samaa ruokaa päivästä toiseen tai yksinkertaisesti lapsi vain kieltäytyy syömästä.

Onneksi tällainen käyttäytyminen on normaalia ja kestää yleensä vain lyhyen aikaa. Joidenkin lähteiden mukaan (alkuperäinen artikkeli espanjaksi) sadasta lapsesta jopa 25:llä esiintyy normaaleissa tilanteissa ongelmia ruoan suhteen. Toisin sanoen lapsesi ruokahaluttomuus ei onneksi ole ainutlaatuinen tapaus!

Lue myös: Huonosti käyttäytyvä lapsi: mitä voimme tehdä käytöksen korjaamiseksi?

Varoitusmerkit ja riskitekijät

Vaikka tietyissä tilanteissa lapsi ei halua syödä, on meidän huolehdittava siitä, että tästä konfliktista ei synny vakavampaa ongelmaa. Siksi esittelemme alla joitakin riskitekijöitä, joita voidaan pitää varoitusmerkkeinä lapsen terveyden kannalta:

  • Lapsen paino putoaa tai lapsi on yleisesti ottaen hyvin hoikassa kunnossa
  • Lapsi kasvaa ja kehittyy epänormaalisti
  • Lapsi kärsii tiettyjen ravintoaineiden puutostiloista
  • Lapsen henkinen kehitys ei ole normaalilla tasolla

Lapsen syömättömyydessä on siis kiinnitettävä erityistä huomiota kahteen tärkeään parametriin: syömättömien ajanjaksojen esiintymistiheyteen ja kestoon, sekä näiden tilanteiden lukumäärään ja vakavuuteen. Jos havaitset lapsen käytöksessä huomattavia muutoksia, kannattaa tällöin hakeutua ammattilaisen puoleen.

“Syöminen on osa lapsen käytöstä ja tätä käytöstä voidaan aina muuttaa.”

-Estivill ja Domènech, 2011-

Miksi lapsi ei halua syödä?

Mitä tehdä silloin, kun lapsi ei halua syödä?

Lapsen ruokahaluttomuus tai syömättömyys voi johtua useista eri tekijöistä. Näihin tekijöihin vaikuttavat myös lapsen persoonallisuus, terveydentila sekä kotona opitut ruokailutottumukset ja perheen keskeinen ruokakulttuuri.

Samoin on tärkeää kiinnittää huomiota myös vanhempien käyttäytymiseen; vanhempien tavat ja ravitsemustottumukset vaikuttavat lähes aina myös lapsen ruokailutottumuksiin ja epäasianmukaiseen suhtautumiseen ruokaan ja syömiseen.

Muun muassa seuraavilla tekijöillä voi olla vaikutusta silloin, kun tietyt käyttäytymismallit siirtyvät vanhemmalta lapselle:

Sinua voi myös kiinnostaa: 5 terveellistä aamiaista lapsille

Mitä tehdä, kun lapsi ei halua syödä?

Aseta ruokailulle säännölliset ajat

On tärkeää, että lapsi syö kolmen päivän pääaterian lisäksi kaksi välipalaa aina samaan aikaan joka päivä. Jos pidät kiinni tästä aikataulusta kurinalaisesti, on hyvin todennäköistä, että lapsella tulee olemaan nälkä juuri ”oikeaan aikaan”.

On myös tärkeää, että asetat lapselle määräajan, jossa lautanen tulisi saada tyhjäksi. 20 minuuttia riittää hyvin siihen, että lapsi ehtii syömään tarvittavan määrään ruokaa.

Älä pakota lasta syömään

Joskus lapsen ruokahaluttomuus ja epätoivo saavat vanhemmat valmistamaan lapselle erikoisruokia tai jopa painostamaan lasta syömään.

  • Jos lapsi ei halua syödä, on parempi, että odotat kärsivällisesti seuraavan ateriaan, jolloin lapsi on jo todennäköisesti nälkäinen.
  • Jos taas painostat lasta syömään, voi sinun ja lapsesi välille syntyä jännittynyt ilmapiiri.

Motivoi lasta

Monet tutkimukset ovat todistaneet, että niin sanottu ”palkitsemistekniikka” tuottaa lapsiperheessä hyviä tuloksia. Tämä tekniikka auttaa lisäämään lapsen motivaatiota ja vastaanottavuutta uusia ruokien kokeiluun.

  • Lisäksi tämä palkitsemistekniikka ohjaa lasta viettämään ruokapöydässä vähemmän aikaa ja mikä parasta, syömään lautasensa tyhjäksi. Miksi et siis yrittäisi tätä tekniikkaa jo tänään?

Syökää yhdessä

Tärkeä osa perheen keskeisiä ruokatottumuksia on se, että koko perhe syö yhdessä aina, kun se vain on mahdollista. Syöminen yhdessä, ilman stressiä ja kinastelua auttaa myös perheen pienimmäistä nauttimaan yhteisestä ruokailusta.

  • Surullista kyllä, yhdessä ruokailu perheen kesken on alkanut katoamaan nykyaikaisesta elämäntyylistä ja tällä seikalla voi olla vaikutuksia koko perheen henkiseen hyvinvointiin.

Jatka lukemista: Viisi keinoa kasvattaa rakastava lapsi

Muita keinoja parantaa lapsen suhtautumista ruokaan

On tärkeää, että kasvavan lapsen ruokavalio on terveellinen ja tasapainoinen

  • Tarjoa lapselle erilaisia ​​ruokia. Pyri lisäämään lapsen ruokavalioon uusia elintarvikkeita yksi kerrallaan. Yleensä uuteen makuun tai ruokaan tottuminen vie lapselta 15-20 kokeilukertaa, joten yritä pysyä kärsivällisenä!
  • Opeta lapselle hyviä ruokailutottumuksia. Osa lapsen psykologista opetusta kunnolliseen ruokavalioon totuttautumisessa on osoittaa lapselle, kuinka tärkeää terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio on terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.
  • Anna lapsen auttaa sinua keittiössä ja ruoanlaitossa.
  • Tuo ruokaan hauskuutta ja mielikuvitusta. Käytä leivonnassa hauskanmallisia muotteja, muodosta ruoka-annoksista hymyileviä naamoja ja kokeile mitä tahansa muuta ideaa, jonka avulla lapsen mielikuva houkuttelevasta ruoasta kasvaa. Tämä innostaa lasta kokeilemaan uusia ruokia.
  • Älä käytä ruokaa rangaistuksena tai palkkiona lapsen kasvatuksessa.
  • Lapsen tulisi syödä juuri niitä ruokia, mitä hänelle on valmistettu. On kuitenkin hyvä idea sisällyttää ruoka-annokseen vähintään yksi ainesosa, josta lapsi pitää erityisesti.
  • Varmista, että lapsi ei täytä vatsaansa maidolla, mehulla tai muilla makeutetuilla juomilla aterioiden välissä.
  • Valmista lapselle sopivan kokoisia annoksia hänen ikäänsä ja kokoonsa nähden.
  • Anna lapsen valita itselleen mieluisia terveellisiä ruokia ruokaostoksilla.
  • Näytä lapsellesi aina hyvää esimerkkiä. Omat terveelliset ruokailutottumukset ja positiivinen suhtautuminen ruokaan rohkaisevat myös lastasi toimimaan samalla tapaa.

Vielä lopuksi

Pidä aina mielessä, että mikäli lapsesi ei halua syödä, sinun ei pitäisi painostaa häntä. Lapset syövät usein vain silloin, kun he ovat oikeasti nälkäisiä ja lopettavat syömisen heti, kun vatsa alkaa olla täynnä.

Lisäksi yksi tärkeimmistä tehtäväsi vanhempana on tarjota lapsellesi laaja valikoima terveellisiä ruokia, joiden joukosta lapsi voi valita ja päättää itse, kuinka paljon haluaa syödä tai mitä ei halua syödä ollenkaan. Toivomme, että näiden vinkkien avulla onnistut parantamaan lapsesi ruokailutottumuksia kotona!

  • Fisher, J. O., Wright, G., Herman, A. N., Malhotra, K., Serrano, E. L., Foster, G. D., & Whitaker, R. C. (2015). “Snacks are not food”. Low-income, urban mothers’ perceptions of feeding snacks to their preschool-aged children. Appetite. https://doi.org/10.1016/j.appet.2014.09.007
  • Draxten, M., Fulkerson, J. A., Friend, S., Flattum, C. F., & Schow, R. (2014). Parental role modeling of fruits and vegetables at meals and snacks is associated with children’s adequate consumption. Appetite. https://doi.org/10.1016/j.appet.2014.02.017
  • Guía de Nutrición Familiar. (2011). La Alimentación se los Niños Y Jóvenes En Edad Escolar. Guía de Nutrición Familiar.