Mitä on valikoiva syöminen ja kuinka sitä voi ehkäistä?

· helmikuu 10, 2019
Valikoivan syömisen välttämiseksi vanhempien tulisi olla hyvänä esimerkkinä lapselle ja syödä itse kaikenlaisia ruokia. Lapsi matkii vanhempiaan ja omaksuu heidän ruokailutottumuksensa.

Erityisesti lapsille tyypillinen valikoiva syöminen tarkoittaa sitä, ettei henkilö syö tiettyjä ruokia tai hän syö vain kourallisen ruokaa. Se voi aiheuttaa monia ongelmia tulevaisuudessa, kuten anoreksiaa tai bulimiaa. Lue lisää tästä artikkelista.

Mitä on valikoiva syöminen?

Valikoiva syöminen tarkoittaa sitä, että lapsi syö vain tiettyjä ruokia

Valikoiva syöminen alkaa lapsuudessa, ja siinä rajoitetaan tai vältetään tiettyjen ruokien syömistä.

Vaikka alussa vanhemmat hyväksyvätkin tämän ruokakäyttäytymisen lapseltaan (päästäkseen helpommalla ruoanlaitossa tai säästääkseen aikaa, he antavat lapsen valita omat ruokansa), se voi aiheuttaa paljon ongelmia lapsen kehityksessä.

Tämä oikkuihin tai huonoihin tapoihin liittyvä valikoiva syöminen johtaa siihen, että lapsi syö vain mieleisiään ruokia eikä suostu syömään ruokia, joista ”ei pidä”. Useimmissa tapauksissa ”sallitut” ruoat ovat hampurilaiset, ranskanperunat, leivokset ja pizzat, ja ”kielletyt” ruoat ovat hedelmät ja vihannekset. Valikoivasti syövä lapsi saa ravintonsa roskaruoasta eikä koskaan kokeile parsakaalia, omenoita tai linssejä.

Katso myös: Linssien 8 merkittävää hyötyä elimistölle

Valikoiva syöminen johtaa lopulta ravintoainepuutoksiin, sillä lapsi ei saa riittävästi vitamiineja, proteiinia ja muita elimistön tarvitsemia ravintoaineita ruoastaan.

Valikoiva syöminen saattaa ”naamioitua” sen taakse, että lapsella on muka vain vapaus syödä mitä hän itse haluaa. Mutta vaikka lapsi ei halua syödä hedelmiä tai vihanneksia, niiden syöminen olisi tärkeää lapsen terveyden sekä kasvun ja kehityksen takia.

Ihmisen tulevaisuus riippuu lapsuuden ruokailutottumuksista. Nirso syöjä suoriutuu huonommin koulussa, sairastuu usein ja jää lyhytkasvuiseksi.

Valikoiva syöminen on psyykkinen ongelma

Valikoivassa syömisessä lapselle saattaa maistua vain roskaruoka

Valikoiva syöminen liittyy automaattisesti ravitsemusongelmiin ja ravintoaineiden puutokseen. Se voi myös liittyä bulimiaan tai anoreksiaan, sillä se on lääkärinhoitoa vaativa häiriö. Tästä syystä valikoivasti syövä lapsi tulisi viedä terapeutin luo. Myös ravintoterapeutin tai lastenlääkärin tulisi arvioida lapsi.

Lapset käyttävät tätä valikoivaa syömistä keinona ilmaista itseään tai kommunikoida. ”Rivien välissä” piilee ydinongelma, johon tulee puuttua.

Itkeminen kun lautasella on lehtimangoldia, porkkanaa sisältävän ruoan sylkeminen suusta tai huuto ruokailun aikana stressaa yleensä vanhempia. Koska vanhemmat eivät halua nähdä lapsensa kärsivän, he valmistavat tälle ainoastaan lapsen hyväksymiä ruokia. Vaikka vanhempien asenne ja aikomukset ovat hyviä, he aiheuttavat lapselle enemmän haittaa kuin luulevat.

Ongelma kärjistyy, ja pian lapsi suostuu syömään vain kahta tai kolmea ruoka-ainetta.

Kuinka tunnistaa valikoiva syöminen lapsella?

Valikoivasti syövä lapsi ei suostu syömään tiettyjä ruokia

Valikoiva syöminen on yleisempi pojilla kuin tytöillä. Tiettyjen ruokien välttelemisen lisäksi voi esiintyä myös muita oireita:

  • Ahdistusongelmia
  • Sosiaalista eristäytymistä
  • Obsessiivisia ja kompulsiivisia piirteitä
  • Heikkoa mukautumiskykyä
  • Ärtyisyyttä ja mielialanvaihteluita
  • Hallitsemattomia itku- ja huutokohtauksia
  • Ravintoainepuutoksia ja laihtumista
  • Kasvun ja kehityksen hidastumista

Mistä valikoiva syöminen johtuu? Kuinka sitä voi ehkäistä?

Ruokahaluton lapsi

Valikoiva syöminen ei johdu mistään yhdestä ainoasta tekijästä, mutta ongelmat vanhempien ja lapsen suhteessa voivat aiheuttaa sitä.

Suosittelemme lukemaan: Luontaishoitoja lapsen ruokahaluttomuuteen

Yksi keino, jolla lapsi ilmaisee tyytymättömyyttään, kaipaa huomiota tai pyytää hellyyttä, on valitsemalla omat ruokansa tai itkemällä ruokailun aikana. Myös stressi, trauma tai vanhempien huolenpidon puute voivat laukaista tämän ongelman.

Valikoiva syöminen voi toisaalta johtua myös ylisuojelemisesta. Lapset, jotka eivät hyväksy kieltävää vastausta tai jotka tekevät sitä mikä heitä itseään huvittaa, voivat kärsiä tästä häiriöstä. Muita syitä ovat sääntöjen tai rajojen puuttuminen ja huomion tai ajan antamisen kompensoiminen lepsuudella tai lahjoilla.

Jotta vanhemmat tai muut huoltajat saisivat ehkäistyä lapsen nirsoutta (”en pidä tästä”, ”en syö tätä” tai ”en halua tätä”) aterioilla, heidän on oltava fiksuja ja kärsivällisiä. Kun lapsi sanoo ”ei” ensimmäisen kerran, ei ole mitään hyötyä uhkailla häntä tai sanoa esimerkiksi ”no joudut kuitenkin syömään sitä, koska käsken”. On hyvä tietää, että lapset matkivat vanhempiaan ja muita aikuisia ympärillään.

Lapsi mukana ruoanlaitossa

Jos siis lapsen isä, äiti tai vanhempi sisarus on valikoiva ruokien suhteen tai sanoo inhoavansa tiettyjä ruokia, lapsi torjuu varmuudella samat ruoat.

Perheen ruokavalion on koostuttava kaikenlaisista ruoka-aineista. Jos esimerkiksi toinen vanhempi vaatii eri ruokaa kuin muut, lapsi on joko otettava mukaan tähän prosessiin tai suljettava hänet kokonaan keskustelun ulkopuolelle.

Erilaisten reseptien koittaminen, hauskojen ja värikkäiden aterioiden valmistaminen ja lasten kehottaminen mukaan ruoanlaittoon ovat erinomaisia tapoja opettaa lasta syömään kaikenlaisia ruokia.

Hedelmiä ja vihanneksia kannattaa tarjota lapselle jo pienenä ja olla ruokkimatta häntä jatkuvasti hiilihydraateilla, rasvoilla ja sokerilla. Tämä auttaa parantamaan lapsen terveyttä, edistää hänen kehitystään ja ehkäisee syömishäiriöitä.

  • Wilson, G. (2011). Trastornos de la Alimentación. Instituto Nacional de La Salud Mental. https://doi.org/10.1016/B978-84-8086-334-6.50092-4
  • Gómez Santos, F. (2016). Desnutrición. Boletin Medico Del Hospital Infantil de Mexico. https://doi.org/10.1016/j.bmhimx.2016.07.002
  • Lenoir, M., Silber, T. (2009). Anorexia nerviosa en niños y adolescentes ( Parte 1 ). Arch.Argent.Pediatr. https://doi.org/10.1063/1.4926449