Mitä on juurihoito?

04 helmikuu, 2020
Onko sinulle joskus tehty juurihoitoa? Kyseessä on ratkaiseva toimenpide reikien hoidossa silloin, kun tila on edennyt pitkälle. 

Juurihoito eli endodontia on hammashoito, joka suoritetaan kun reikien aiheuttama vahinko on edennyt pitkälle, eikä hammaslääkäri pysty enää vain paikkaamaan reikää. Tämä johtuu pääosin siitä, että se on liian lähellä hammasydintä tai -hermoa. Kun reiät muuttuvat todella syviksi, johtavat ne hampaan kuolioon sekä hermon tulehtumiseen. Tämä tunnetaan pulpiittina.

Hammasydin on hampaan hermo. Se sijaitsee hampaan sisimmässä osassa tarjoten verenkiertoa ja hermotusta hampaaseen. Kun se vahingoittuu jostakin syystä, aiheuttaa se satunnaista tai jatkuvaa kipua. Yleensä se alkaa epämukavalla tunteella purressa sekä herkkyydellä kylmälle tai kuumalle. Tällä viitataan “korjattavissa olevaan pulpiittiin”. Mutta kun kipu on jatkuvaa, pitkittynyttä tai lisääntyy öisin, kyseessä on “peruuttamaton pulpiitti”.

Muita syitä tämän hoidon tekemiseen voivat olla hammasvaurio, murtumat, hankaus, hampaiden eroosio tai bruksismin kaltaiset sairaudet.

Juurihoidossa käytetyt menetelmät

Ennen juurihoidon tekemistä hammaslääkärin pitäisi aina yrittää säästää hammas vähemmän aggressiivisten menetelmien avulla, kuten:

  • Ytimen suojaus: Tässä hoidossa käytetään väliaikaista täytettä. Se mahdollistaa hampaan palauttamisen varovaisesti samalla hoitaen hammasytimen vauriota, joka on yhä korjattavissa.
  • Ytimen päällystäminen: Tämä on tapa eristää reiän puhdistamisen takia suojaton ydin paikan alla. Lääkärit käyttävät kerroksen lääkkeellistä eristystä.
  • Pulpotomia: Tässä hoidossa poistetaan osittain ytimen pinnallinen osa peittäen myöhemmin suojattomat osat lääkkeellisillä aineilla.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Luontaishoitoja bruksismiin

Miten juurihoito tehdään

Juurihoito tehdään hammaslääkärin vastaanotolla.

Endodontia eli juurihoito on menetelmä, jossa hammaskirurgi poistaa koko hammashermon vahingoittuneesta osasta. Sen tekemiseen käytetään paikallispuudutusta.

Tämä on hammashermon poistamista kokonaan vahingoittuneesta kohdasta. Hammaslääkäri suorittaa sen paikallispuudutuksen avulla poistaen hermot juurikanavista hammasviilan avulla. Hammasviilat voivat olla manuaalisia. Ne toimivat käsillä tehtävien pyörivien liikkeiden tai endodontisen moottorin avulla, joka pyörii pienillä kierroksilla.

Hammaslääkärin noudattamat vaiheet ovat:

  • Paikallispuudutus hoidettavalle hampaalle.
  • Hampaan avaaminen, kunnes päästään hammasytimeen.
  • Hermon poistaminen juurikanavista ja sen desinfiointi.
  • Juurikanavien paikkaaminen hartsilla tai muovilla.
  • Kontrolliröntgenkuvaus, jolla vahvistetaan hoidon onnistuminen.
  • Hampaan uudelleenrakentaminen.

Juurihoito lapsilla

Hammaslääkärit pyrkivät aina tekemään pulpotomian ennen juurihoitoa. Jos se ei ole mahdollista, kokeilevat he pulpektomiahoitoa. Se vastaa endodontiaa, mutta se tehdään maitohampaisiin.

Pulpektomiassa poistetaan myös kokonaan hammasydin, desinfioidaan hammas ja paikataan juurikanava.

Erona on se, että koko ydintä ei ole mahdollista poistaa maitohampaan juurikanavasta, vaan sitä jätetään noin 4 mm. Tällä tavoin lääkäri ehkäisee mahdollisen vahingon pysyvälle hampaalle, joka maitohampaan alle muodostuu.

Lue myös: 3 tehokasta kotihoitoa hammaskiveen

Juurihoidosta aiheutuvat sivuvaikutukset

Kuten kaikissa lääketieteellisissä hoidoissa, aiheutuu myös endodontiasta sivuvaikutuksia tai jälkitauteja hampaaseen. Niitä ovat muun muassa:

  • Hauraus ja suurempi murtumisriski.
  • Tietty muutos hampaan värisävyssä ja läpikuultavuudessa.
  • Osittain röntgensäteilyä läpäisevä pieni arpi, joka muistuttaa pysyvää tulehdusta juuren kärjessä.

Juurihoidon jälkeen

Naisella on hammassärkyä.

On tavallista, että kipu katoaa endodontian jälkeen. Toisinaan epämukava tunne voi kuitenkin jatkua muutaman päivän ajan.

Kivun pitäisi kadota juurihoidon jälkeen, sillä hammashermo on poissa. On silti hyvin tavallista, että epämukava tunne jatkuu, kunnes hoito asettuu paikoilleen noin 2-3 päivää leikkauksen jälkeen.

On kuitenkin tapauksia, joissa endodontia ei ole ratkaiseva hoito. Tämä saattaa johtua joko menetelmän suorittamisen epäonnistumisesta, inhimillisestä virheestä, jokaisen hampaan erityisestä anatomiasta, infektioista ja niin edelleen. Jos näin on, on sen tekeminen uudelleen kaikista tehokkain hoito. Siinä hammaslääkärit poistavat juurikanavan paikan, puhdistavat taas hampaan, desinfioivat sen ja tiivistävät uudelleen. Sillä tavoin vältytään hampaan poistolta.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että juurihoito mahdollistaa sen, että hammas voidaan pitää suussa, vaikka se olisikin todella vahingoittunut. Kyseessä on erittäin tehokas hoito!

  • Abbott PV. Endodontics – Current and future. J Conserv Dent. 2012;15(3):202–205. doi:10.4103/0972-0707.97935
  • Tabassum S, Khan FR. Failure of endodontic treatment: The usual suspects. Eur J Dent. 2016;10(1):144–147. doi:10.4103/1305-7456.175682
  • Kishen A, Peters OA, Zehnder M, Diogenes AR, Nair MK. Advances in endodontics: Potential applications in clinical practice. J Conserv Dent. 2016;19(3):199–206. doi:10.4103/0972-0707.181925