4 tapaa hoitaa bruksismi, eli hampaiden narskuttelu
Bruksismi on joko unen aikaista tai valveilla tapahtuvaa tahdosta riippumatonta hampaiden nopeajaksoista kiristelyä ja hidasliikkeistä narskutusta.
Bruksismi on lievänä hyvin yleistä, ja ajoittaisena sitä ilmenee suurimmalla osalla aikuisista ja nuorista. Hankala-asteista ja hoitotoimenpiteitä edellyttävää bruksismia esiintyy 5-10%:lla aikuisista. Hampaiden narskuttelu voi johtaa kipuun ja hampaiden kulumiseen, pahimmissa tapauksissa jopa hampaiden rikkoutumiseen. Tässä artikkelissa kerromme parhaat ohjeet hampaiden narskuttelun ehkäisyyn.
Bruksismi ja mitä siitä tarvitsee tietää
Bruksismi tarkoittaa hampaiden kiristelyä ja yhteen puremista. Bruksismista kärsivä ei aina tiedä narskuttelevansa hampaitaan, sillä se voi tapahtua unen aikana. Aamulla leuka saattaa tuntua jäykältä ja päätä voi särkeä. Jotkut narskuttelevat hampaitaan stressin vuoksi. Hampaiden narskuttelu on huono tapa, jota voi verrata kynsien pureskeluun.
Suurin osa hampaiden narskuttelusta tapahtuu yöllä unen aikana. Voimakas ja usein ilmenevä bruksismi voi vaurioittaa hampaita ja niiden kiillettä tai aiheuttaa erilaisia suun seudun kiputiloja, suun limakalvon haavaumia, korvakipua, tinnitusta tai päänsärkyä. Joskus hammas voi jopa lohjeta kovan paineen alaisena.
Mistä bruksismi johtuu? Hampaiden narskuttelu selittyy sekä fyysisillä että psyykkisillä oireilla, ja osa bruksismin syistä on edelleen tuntemattomia. Syiksi on arvioitu esimerkiksi purentahäiriötä, perinnöllistä alttiutta ja stressiä. Seuraavaksi kerromme yleisimmistä hampainen narskuttelua aiheuttavista syistä.
Stressi
Jos olet kärvistellyt kovan stressin alaisena viikko- tai kuukausitolkulla, on hyvin todennäköistä, että narskuttelet hampaitasi. Hampaiden narskuttelu helpottaa stressiä, ja voit harjoittaa sitä huomaamattasi.
Ahdistus
Ahdistuksen syitä on monia, joista mainittakoon lapsiperheen kiireet, avioliitto-ongelmat, raha-asiat, työkiireet ja asunnon vaihto. Jopa lomamatkan suunnittelu voi aiheuttaa ahdistusta. Ahdistuneena tulee helposti narskuteltua hampaita, sillä se lievittää ahdistavia tunteita.
Tunteiden piilottaminen
Jos koet itsesi sisäänpäinkääntyneeksi, jos sinulla on ongelmia, joista et puhu muille, et kerro ihmisille, mitä ajattelet ja tunnet, olet kovan paineen alaisena, et voi puhua asioistasi avoimesti perheellesi tai tunnet muuten tarvetta tukahduttaa ja piilottaa oikeat tunteesi, lisäät riskiä bruksismiin.
Psyykkinen uupumus
Kova stressi töissä, monta päällekkäistä projektia, koeviikko tai tenttiin valmistautuminen sekä muu psyykkisesti vaativa työ voi aiheuttaa hampaiden narskuttelua joko päiväsaikaan tai öisin.
Mitä hampaiden narskuttelusta seuraa?
Hampaiden narskuttelun oireita ovat muun muassa seuraavat:
- Hammaskivut, kun narskuttelun aiheuttama paine on kovaa ja yhtäjaksoista.
- Kipu kaulassa ja leuassa leukojen kiristelyn ja huonon asennon takia.
- Leukaluun ja kallon kiinnittymiskohdan ongelmat, joista voi aiheutua korvasärkyä.
- Hampaiden – etenkin poskihampaiden – kulumat, mikä tekee hampaista hauraat ja herkästi oireilevat. Hampaiden reikiintyminen ja irtoaminen, ientulehdukset ja muut suuoireet voivat olla seurausta hampaiden narskuttelusta.
- Kipu ja turvotus leuan alueella.
- Unettomuus yhdessä suukipujen tai kovan stressin kanssa.
Miten hampaiden narskuttelua hoidetaan?
Löydä terveelliset keinot stressin purkamiseen
Ensimmäisenä sinun tulee tarkastella nykyistä elämäntilannettasi; mistä stressi ja ahdistus aiheutuvat, ja miten niitä voidaan vähentää. Varaa aikaa rentoutumiselle ja miellyttäville puuhille, anna itsellesi aikaa vapautua stressistä ja ladata akut ennen nukkumaanmenoa. Älä säntäile ympäriinsä koko päivää ja hyppää suoraan sänkyyn päivän murheet ja stressaavat asiat mielessäsi.
Muista rauhoittua kunnolla ennen nukkumaanmenoa esimerkiksi kylvyn, juoksulenkin tai hyvän kirjan avulla. Eliminoi elämästäsi ne asiat, jotka aiheuttavat masennusta tai uupumusta. Älä myöskään juokse harrastuksesta toiseen, vaan anna itsellesi lupa pelkästään olla.
Jos hampaiden narskuttelu johtuu psyykkisistä ongelmista ja tunteiden piilottamisesta, ala puhua ongelmistasi avoimesti ja kerro ihmisille, mitä todella ajattelet. Älä yritä miellyttää kaikkia tai stressaa liikaa siitä, mitä muut sinusta ajattelevat.
Juttele ystävällesi tai terapeutille ongelmistasi – tärkeintä on antaa tunteiden tulla ja mennä sekä hyväksyä myös negatiiviset tunteet. Puhumalla tunteistasi ja ajatuksistasi, löydät ehkä yllättävän ratkaisun pulmiisi, etkä enää kärsi asian kanssa yksin.
Liiku säännöllisesti
Liikunta on paras keino stressin ja ahdistuksen lievittämiseen. Liikunta myös ehkäisee hampaiden narskuttelua huomattavasti. Kokeile eri lajeja ja löydä omasi. Toiset nauttivat kovasta rääkistä, kuten nyrkkeilystä, spinningistä tai juoksusta, toiset taas pitävät rauhallisesta liikkumisesta esimerkiksi joogan, uinnin tai pilateksen parissa.
Jos sinulla ei ole paljoa vapaa-aikaa liikunnan harrastamiseen, yritä käydä lyhyellä kävelyllä kerran päivässä – kenties voit taittaa työmatkan kävellen tai viettää lounastauon lyhyellä happihyppelyllä. Valitse portaat hissin sijaan ja yritä lisätä arkiliikunnan määrää esimerkiksi kävelemällä tai pyöräilemällä kauppaan.
Pienet muutokset lievittävät stressiä huomattavasti, ja tunnet olosi rennommaksi, minkä seurauksena yöllinen hampaiden narskuttelu vähenee.
Vähennä tiettyjen ruokien nauttimista
Ravinnolla on suuri vaikutus siihen, miten stressaantuneeksi tai ahdistuneeksi tunnet olosi. Seuraavat ruoka-aineet ovat haitallisia terveydelle, etenkin jos kärsit stressistä ja hampaiden narskuttelusta:
- Valkaistu sokeri
- Hiilihapolliset juomat
- Uppopaistettu ruoka
- Pikaruoka
- Kahvi
- Suklaa
- Etikka
- Valmisruoat
Suurin osa näistä ruoka-aineista on haitallisia hampaiden kiilteelle ja terveydelle, ja niiden suurkulutus voi aiheuttaa hampaiden reikiintymistä ja ienongelmia. Syö paljon kasviksia, hedelmiä ja täysjyvää. Juo tuorepuristettua mehua ja smoothieita sekä napostele omenoita ja pähkinöitä välipalaksi pitääksesi hampaistasi hyvää huolta.
Juo rauhoittavaa teetä
Juo rauhoittavaa teetä mihin aikaan päivästä tahansa, mutta muista, että erityisen tehokkaita teet ovat tuntia tai kahta ennen nukkumaanmenoa nautittuina. Kaikista rentouttavimmat uutteet valmistat seuraavista aineksista:
- Passionhedelmän kukka
- Anis
- Piparminttu
- Kamomilla
- Appelsiinin kukka
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Frugone, R., & Rodríguez, C. (2003). Bruxismo. Avances En Odontoestomatología. https://doi.org/10.1121/1.408366
- Bolaños, E., Gonzales, E., & Del Castillo, E. (2002). El bruxismo infantil. Odontología Pediátrica.https://doi.org/http://sicapacitacion.com/libmedicos/El bruxismo infantil.pdf
- Gonzales SEM. (2015). Bruxismo y desgaste dental. Revista ADM.
- Barranca-Enríquez, A., Lara-Pérez, E. A., & González-Deschamps, E. (2004). Desgaste dental y bruxismo. Revista de la Asociación Dental Mexicana, 61(6), 215-219. https://www.medigraphic.com/cgi-bin/new/resumen.cgi?IDARTICULO=1404
- Alcolea Rodríguez, J. R., Escobar, P. H., Jorge, M. R., Sol, E. T. L., Téllez, M. P., & Llauger, D. G. (2014). Asociación del bruxismo con factores biosociales. Correo Científico Médico de Holguín, 18(2), 1-13. https://www.medigraphic.com/pdfs/correo/ccm-2014/ccm142c.pdf
- Yap, A. J., & Chua, A. (2016). Sleep bruxism: Current knowledge and contemporary management. Journal of Conservative Dentistry. http://www.jcd.org.in/article.asp?issn=0972-0707;year=2016;volume=19;issue=5;spage=383;epage=389;aulast=Yap
- Lobbezoo, F., Van Der Zaag, J., Van Selms, M. K. A., Hamburger, H. L., & Naeije, M. (2008). Principles for the management of bruxism. In Journal of Oral Rehabilitation. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/j.1365-2842.2008.01853.x
- Elsas, S. M., Rossi, D. J., Raber, J., White, G., Seeley, C. A., Gregory, W. L., … & Soumyanath, A. (2010). Passiflora incarnata L.(Passionflower) extracts elicit GABA currents in hippocampal neurons in vitro, and show anxiogenic and anticonvulsant effects in vivo, varying with extraction method. Phytomedicine, 17(12), 940-949. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0944711310000619