3 parasta liikuntamuotoa terveyden parantamiseksi

· huhtikuu 27, 2015

Muun muassa työhön, perheeseen tai henkilökohtaisiin kysymyksiin liittyvistä syistä johtuen on melko tavallista, että ihminen elää elämäänsä pitkälti istuma-asennossa ja ilman minkäänlaista liikkuvuutta. Liikkuminen on kuitenkin tärkeää ihmisen terveyden parantamiseksi.

Säännöllinen liikunta osaksi arkea terveyden parantamiseksi

Sen vaikutukset eivät ehkä tule heti esille, mutta ajan kuluessa ilman säännöllistä liikuntaa ihmisen elimistö tulee kärsimään useista ongelmista, jotka vaikuttavat hänen elämänlaatuunsa.

Seuraavaksi esittelemme muutaman yksinkertaisen liikuntamuodon, jotka mahdollistavat liikunnallisen aktiivisuuden lisäämisen pikkuhiljaa.

arkiliikunta terveyden parantamiseksi

Ylipaino, sydänongelmat, kolesteroli… On olemassa monia ongelmia, joita voit helpottaa aloittamalla yksinkertaisen terveyttä kohentavan liikkumisen. Joskus vain puoli tuntia päivässä riittää tähän. Mutta olkoon liikkumistapasi mikä tahansa, täytyy sen kanssa olla johdonmukainen.

Oletko motivoitunut? Muista, että jos itsekontrolli on sinulle haastavaa, liikuntaharrastusta ei kannata yrittää aloittaa yksin. Voisitko siis saada ystäväsi tai perheenjäsenesi mukaan liikuntarutiiniisi?

Valitse seuraavista liikuntamuodoista se joka tuntuu itsellesi helpoimmalta. Muista myös, että voit yhdistää tai vaihdella eri liikkumistapoja eri päivinä.

Tärkeintä on kuitenkin se, että liikut joka päivä, ja että koet liikkumisen olevan olennainen osa elämääsi. Kehosi ja mielesi tulevat kiittämään sinua tästä!

Hyötyliikuntaa rappusista

portaiden kävelystä hyötyliikuntaa terveyden parantamiseksi

Tämä saattaa tulla sinulle yllätyksenä, mutta on olemassa paljon tutkimuksia, jotka vahvistavat portaiden kipuamisen hyödyt.

Se on erinomainen tapa parantaa sydämen terveyttä, voimistaa jalkojen lihaksia, polttaa kaloreita sekä saada riittävä määrä aktiivisuutta sydämen verisuonten kannalta. Siksi monet sydänasiantuntijat suosittelevatkin sitä. Vain puolessa tunnissa saatat polttaa jopa 342 kaloria.

Lääkäri Roy Shephard (University of Toronton yliopistosta Kanadasta) vahvistaa, että pelkkä 20 cm korkeiden portaiden kipuaminen 20 portaan minuuttivauhdilla voi saada aikaan mahtavia tuloksia terveydessä.

Tämä on epäilemättä yksi parhaista liikuntamuodoista, joita on olemassa.

Rappusten kiipeämisen hyödyt terveyden parantamiseksi:

  • Kolesterolitaso ja verenpaine laskevat, ja siten sydäntauteihin sairastumisen riski pienenee.
  • Jalkojen lihasvoima kasvaa, sekä sydämen ja keuhkojen kestävyys lisääntyy.
  • Poltat kaloreita.
  • Luut vahvistuvat.
  • Verenkierto ja lihaskunto paranevat.

Kuinka se tulisi tehdä?

  • Kotona, ostoskeskuksissa tai töissä.
  • 20-25 minuuttia joka päivä.
  • Astu jokaiselle portaalle suoralla selällä, välttäen eteenpäin kumartumista. Kiinnitä erityisesti huomiota jalkojen liikkeen kontrollointiin sekä jalkaterien taipumiseen.
  • Jos sinulla on polviproteesi tai jokin muu vamma jaloissa, tee tämä harjoitus erittäin hitaasti. Kysy lääkäriltäsi ennen kuin aloitat tämän liikuntamuodon päivittäisenä rutiinina.

Pyöräilyn hyödyt

pyöräily apuna terveyden parantamiseksi

Tämä on toinen hyödyllinen ja laajasti suositeltu liikuntamuoto.Jos sinulla on pyöräsekä mahdollisuus löytää paikka, jossa pyöräillä ilman vaaroja, sinun kannattaa aloittaa pikimmiten.

Jos sinulla on mahdollisuus korvata työmatkoilla auto pyörällä, vielä parempi. 30-35 minuutin pyöräily päivässä riittää, ja jos sinulla on seuraa, se tekee tästä vielä mukavamman tavan liikkua.

Pyöräilyn hyödyt terveyden parantamiseksi:

  • Pyöräily vähentää sydänkohtauksen riskiä jopa 50 prosentilla.
  • Estää selkäkipuja ja suojaa niveliä. Polkemisliike stimuloi selän nikamien lihaksia sekä voimistaa lantionseutua (estäen siten repeytymiä). Myös polven nivelten kunto paranee näillä pyörivillä liikkeillä, auttaen lisäksi suojelemaan ruston kuntoa.
  • Parantaa immuunikykyä. Näiden perusliikkeiden tekeminen vartalollasi saa fagosyytit liikkeelle. Ne ovat soluja, jotka syövät bakteereita ihmisen elimistössä, hävittäen siten kaiken tyyppisiä myrkkyjä.

Päivittäisen kävelemisen hyödyt

päivittäinen kävely terveyden parantamiseksi

Jotta voisit hyötyä tästä yksinkertaisesta liikuntamuodosta, sinun täytyy toteuttaa sitä joka päivä kävellen nopeaan tahtiin puolen tunnin ajan. Tämä ei ole juoksemista, vaan kevyttä askeltamista, jotta kehosi ja sydämesi pysyvät toiminnan optimitasolla tämän lyhyen ajan verran.

Kävelyn hyödyt terveyden parantamiseksi:

  • Vahvistaa sydäntä, estäen sydäntauteja ja vähentäen kolesterolia.
  • Kontrolloi painoa. Jos lisäät vauhtiasi pikkuhiljaa, lisäät lihasmassaasi sekä kiihdytät aineenvaihduntaasi, polttaen siten enemmän rasvaa.
  • Estää dementiaa ja aivoverenkierron häiriöitä.
  • Estää osteoporoosia. Stimuloi luita ja vahvistaa niitä, siten myös parantaen nivelten tehokkuutta.
  • Harjoittaa pakara– ja vatsalihaksia. Tästä syystä sinun tulee kiinnittää huomiota asentoosi kun kävelet. Yritä kävellä hyvässä ryhdissä ja mukavassa asennossa. Älä kyyristy eteenpäin.
  • Lisää D-vitamiinin määrää elimistössäsi. Tämän olennaisen vitamiinin saaminen on tärkeää luiden ja immuunijärjestelmän terveyden kannalta, ja saat sitä kävelemällä päivänvalossa.
  • Lisää energiaa ja hyvinvointia. Tämän osalta hyödyt paljon enemmän jos kävelet puolen tunnin verran elinkumppanisi tai ystäväsi kanssa. Olosi on paljon keveämpi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että päivittäinen kävely vähentää stressiä ja ahdistusta. Raikkaan ilman hengittäminen vapauttaa sinut, ja kävely katkaisee sinut velvollisuuksistasi hetkeksi, mikä on epäilemättä se paras vitamiini, jota voit tällä liikuntamuodolla saada.

Mitä jos siis aloittaisit liikkumisen jo tänään?

Laukkanen, A., Finni, T., Pesola, A., & Saakslahti, A. (2013). Reipas liikunta takaa lasten motoristen perustaitojen kehityksen – mutta kevyttäkin tarvitaan! Liikunta & Tiede. Kujala, U. (2014). Liikunta kroonisten sairauksien hoidossa. Suomen Lääkärilehti. Tammelin, T., Aira, A., Kulmala, J., Kallio, J., Kantomaa, M., & Valtonen, M. (2014). Suomalaislasten fyysinen aktiivisuus - tavoitteena vähemmän istumista ja enemmän liikunta. Suomen Lääkärilehti. https://doi.org/10.1080/02640410802334196