Mitä on haamuvärinä?

Tässä artikkelissa kerromme, mikä on haamuvärinä ja miksi sitä esiintyy.
Mitä on haamuvärinä?
Elena Sanz

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Elena Sanz.

Viimeisin päivitys: 30 tammikuuta, 2023

Haamuvärinää voidaan pitää seurauksena teknologian – tässä tapauksessa matkapuhelimien – liiallisesta käytöstä. Kenties olet huomannut itsessäsi tämän tilan merkkejä: matkapuhelimesi värisee taskussasi tai laukussasi, mutta tarkistat ja näet, ettei kukaan ole soittanut tai lähettänyt sinulle tekstiviestejä.

Tässä tapauksessa kännykänkäyttäjä on ehdollistanut itsensä yhdistämään värinän tunteen puheluun tai tekstiviestiin. Näin ollen yhdistämme myös muita värinän tuntemuksia puhelimeemme.

Tämä liittyy tapaan, jolla aivot reagoivat ärsykkeisiin, jotka havaitsemme tai luulemme havaitsevamme. Se voi myös liittyä joihinkin sairauksiin. Alla kerromme lisää siitä, mikä haamuvärinä on ja miksi sitä esiintyy.

Haamuvärinä, havaintoharha

Haamuvärinä on liitetty kännykän liialliseen käyttöön.
Mieli voi uskoa, että ärsyke, kuten matkapuhelimen värinä, on olemassa, vaikka sitä ei todellisuudessa ole.

On useita mahdollisuuksia, olipa ärsyke olemassa tai ei:

  • Ärsyke on olemassa, aistit havaitsevat sen ja aivot käsittelevät sitä.
  • On olemassa ärsyke, mutta emme huomaa sitä.
  • Ei ole ärsykettä eikä havaintoa siitä.
  • Ei ole ärsykettä, mutta aivot luulevat niin. Kyse on siis havaintoharhasta.

Jälkimmäinen liittyy ns. “havaintoalttiuksiin”, käsitteeseen, jota on käytetty ymmärtämään lasten kielen kehitysprosessia.

Tältä osin aihetta koskevat tutkimukset osoittavat, että ihmisillä on syntyessään kyky erottaa kielen mahdolliset äänet, jotka sitten opitaan tai ei, riippuen siitä, käytetäänkö tätä ääntä ympäristössä puhutussa kielessä.

Meillä ei kuitenkaan ole kykyä tunnistaa esimerkiksi tuoksun perusteella, onko kasvi syötävä vai ei. Yleisesti ajatellaan, että mitä alttiimpia olemme ärsykkeille, sitä todennäköisemmin havaitsemme ne.

Se voi tapahtua jopa silloin, kun ärsyke ei ole läsnä, koska jopa sen puuttuessa siitä vastaavat aistireseptorit aktivoituvat. On hyvä muistaa, että havainto ei suurelta osin tapahdu aisteissa, vaan aivoissa.

Kaikki tämä selittää, mitä tapahtuu haamuvärinän tapauksessa. Se voi myös antaa meille mahdollisuuden ymmärtää, miksi ihmiset eivät kokeneet tätä ilmiötä ennen matkapuhelimia.

Mitä on haamuvärinä?

Haamuvärinä on ilmiö, joka syntyy, kun tunnemme, että matkapuhelimemme värisee tekstiviestin tai puhelun merkkinä, vaikka näin ei todellisuudessa ole. Tässä tapauksessa henkilö myös tarkistaa puhelimen useaan otteeseen.

Näin tapahtuu, koska olemme koko ajan tavoitettavissa ja matkapuhelin kulkee aina mukanamme. Olemme siis havainneet ärsykkeen (värähtelyn) niin monta kertaa, että aivomme yhdistävät sen automaattisesti tekstiviestiin tai puheluun.

Haamuvärinän oireita voi esiintyä milloin tahansa, mutta todennäköisyys kasvaa, kun odotamme puhelua tai tärkeää viestiä, jolloin myös tarkistamme puhelinta jatkuvasti.

Tutkimusten mukaan suurin osa käyttäjistä on kokenut tämän. Lähes 90 % on sanonut huomaavansa haamuvärinään liittyviä oireita keskimäärin kahden viikon välein.

Tämä on toinen merkki teknologiariippuvuudesta. Ja vaikka sitä ei pidetä sairautena tai käyttäytymishäiriönä, se voi hyvinkin liittyä pakkomielteisiin piirteisiin tai ahdistukseen, kuten tulemme näkemään myöhemmin.

Haamuvärinän syyt

On useita syitä, jotka selittävät haamuvärinän syntymisen. Olemme jo maininneet yhden niistä: liiallinen tai pakonomainen teknologian käyttö, joka hyperstimuloi meitä.

Toiseksi, tämä ilmiö voi liittyä käyttäjän tunnetiloihin. Sitä esiintyy useammin stressaavissa tai ahdistavissa tilanteissa, esimerkiksi silloin kun odotamme tärkeää puhelua.

Tällaiset tilanteet voivat saada meidät ylivalppaaseen tilaan, joka on samanlainen kuin sotilaalla, joka on vartioimassa ja uskoo aina näkevänsä vihollisen tai rikoksen uhriksi joutuneella henkilöllä, joka säikähtää ja luulee kuulevansa askelia takanaan.

Se voi tapahtua meille myös silloin, kun elämme vaikeaa aikaa ja koemme itsemme haavoittuviksi esimerkiksi kun käymme läpi eroa. On mahdollista, että yritämme sitten paeta tai turvautua jatkuvasti matkapuhelimeemme.

Toisaalta on tutkimuksia, joissa on havaittu, että puhelinsovellusten lähettämät ilmoitukset voivat aktivoida välittäjäaineita, kuten dopamiinia, joten ne liittyvät nautinnon tai tyytymättömyyden dynamiikkaan. Näin ollen haamuvärinä voi toimia eräänlaisena ennakoinnin muotona halun edessä.

Mahdolliset komplikaatiot

Riippuvuus matkapuhelimesta voi johtaa haamuvärinän kehittymiseen.

On todettu, että haamuvärinä ei ole patologia, mutta se voi liittyä joihinkin isompiin ongelmiin, kuten matkapuhelimen käyttöön liittyvään riippuvuuteen. Se voi myös kertoa henkilön heikosta tunnevakaudesta, kuten tutkimuksessa havaittiin.

Taiwanissa tehty tutkimus paljasti, että tämä ilmiö esiintyy useammin työntekijöillä, jotka kärsivät uupumuksesta. Näin ollen sen uskotaan olevan merkki stressistä tai burnout-oireyhtymästä (loppuunpalamisesta).

Toisaalta Intiassa vuonna 2017 tehty tutkimus ehdottaa, että haamuvärinä voi kertoa psykologisista tai neurologisista muutoksista. Ne taas voivat liittyä ahdistukseen, masennukseen ja muihin mielialahäiriöihin.

Muissa tutkimuksissa sen on havaittu vaikuttavan jopa unen laatuun. Yli puolet osallistuneista kertoi heränneensä yöllä uskoen puhelimen värisevän.

Yleensä nämä “väärät hälytykset” eivät ole ongelma; mutta se tosiasia, että tätä ilmenee useammin ihmisillä, joilla esiintyy ahdistusta tai emotionaaliseen riippuvuuteen liittyvä oireita, on huolestuttava.

Kuinka välttää haamuvärinää?

Koska tämä on uusi ilmiö, joka liittyy läheisesti henkilön elämäntyyliin, jotkut muutokset tottumuksissa voivat auttaa hallitsemaan ongelmaa sekä välttämään tilanteen pahenemisen.

Tältä osin voidaan ottaa huomioon seuraavat suositukset:

  • Pidä puhelimesi äänet päällä pelkän “värinätilan” sijaan.
  • Mykistä sosiaalisen median ilmoitukset.
  • Lyhennä matkapuhelimen käyttöaikaa.
  • Ota “älä häiritse” -tila käyttöön nukkuessasi ja syödessäsi.

Pidätkö tästä artikkelista? Saatat myös haluta lukea: Ovatko sinistä valoa suodattavat lasit tehokkaita?

Milloin hakea apua?

Aluksi saatat pitää haamuvärinää varsin harmittomana juttuna. Siitä voi kuitenkin kasvaa iso ongelma ja se voi aiheuttaa ärsytystä, pettymystä, turhautumista tai jopa vihaa.

Jos puhelimen käyttö aiheuttaa ahdistusta ja stressiä tai et voi jättää sitä hetkeksikään, on tärkeää ryhtyä toimenpiteisiin, kuten vierailla psykologin luona.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Serniclaes W. On the Invariance of Speech Percepts. ZAS Papers in Linguistics. 2005; 40: 177-194. https://doi.org/10.21248/zaspil.40.2005.265.
  • Rollman G. Perspectives on hypervigilance. Pain. 2009; 141(3): 183-184. Doi: 10.1016/j.pain.2008.12.030
  • Rothberg M, Arora A, Hermann J, et al. Phantom vibration syndrome among medical staff: a cross sectional survey. BMJ, 2010; 341: c6914. Doi:10.1136/bmj.c6914
  • Rosenberg R. An experiential account of phantom vibration syndrome. Computers in Human Behavior. 2015; 52: 124-131.
  • Alam M, Qureshi M, Sarwat A. Prevalence of phantom vibration syndrome and phantom ringing syndrome (ringxiety): risk of sleep disorders and infertility among medical students. International Journal of Advanced Research. 2014; 2(12): 688-693.
  • Drouin M, Kaiser D, Miller D. Phantom vibrations among undergraduates: Prevalence and associated psychological characteristics. Computers in Human Behavior. 2012; 28(4): 1490-1496.
  • Kruger D, Djerf J. Bad vibrations? Cell phone dependency predicts phantom communication experiences. Computers in Human Behavior. 2017; 70: 360-364.
  • Pareek S. Phantom Vibration Syndrome: An Emerging Phenomenon. Asian Journal of Nursing Education and Research. 2017; 7(4):596. DOI:10.5958/2349-2996.2017.00116.1
  • Chen C, Wu C, Chang L, Lin Y. Possible association between phantom vibration syndrome and occupational burnout. Neuropsychiatric Disease and Treatment; 2014. DOI:10.2147/NDT.S73038

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.