Ovatko sinistä valoa suodattavat lasit tehokkaita?
Valo on monimutkainen ilmiö. Se koostuu eri aallonpituuksista, jotka sisältävät eri määrän energiaa. Joistakin niistä, kuten sinisestä valosta, aistimme energian, mutta emme huomaa niiden väriä. Tänään pohdimme, ovatko sinistä valoa suodattavat lasit tehokkaita.
Arviolta kolmasosa ihmiselle näkyvistä aalloista on sinistä valoa. Ne ovat korkeataajuisia ja -energisiä aaltoja, joilla voi joidenkin tutkijoiden mukaan olla haitallisia vaikutuksia silmiin.
Näiden haittavaikutusten välttämiseksi suositellaan sinistä valoa suodattavia laseja. Mutta ovatko sinistä valoa suodattavat lasit tehokkaita? Onko sininen valo edes haitallista? Vastaamme näihin kysymyksiin tässä artikkelissa.
Sinisen valon eri lähteet
Aurinko on sinisen valon pääasiallinen mutta ei ainoa lähde. Tästä syystä pilvetön taivas on tämän värinen. Kun olet ulkona päiväsaikaan, altistut näille aalloille lähes jatkuvasti.
Sisällä on monia sinisen valon keinotekoisia lähteitä, esimerkiksi:
- Loisteputkilamput
- LED-lamput
- Kaikki plasma-, LCD-, LED- ja äly-TV:t
- Kannettavat tietokoneet ja tietokoneiden näytöt
- Älypuhelimet
- Tabletit
- Pelikonsolit
Elektronisista näytöistä säteilee sinistä valoa lähes poikkeuksetta. Ja vaikka niistä lähtevä energiamäärä on suhteellisen pieni aurinkoon verrattuna, kyselytutkimuksen tulosten mukaan useimmat ihmiset käyttävät erilaisia laitteita lähes kymmenen tuntia päivässä ja pitelevät niitä hyvin lähellä silmiään.
Lue lisää: Näyttöjen vaikutus silmien terveyteen
Miksi sinistä valoa pidetään haitallisena?
Ultraviolettisäteilyn (UV) tiedetään olevan haitaksi terveydelle, mutta tutkijat eivät ole varmoja siitä, millaisia vaikutuksia muilla aallonpituuksilla voi olla. Onneksi silmien sarveiskalvo ja linssi estävät tehokkaasti suurinta osaa UV-säteistä pääsemästä verkkokalvolle; ainoastaan 1 % pääsee läpi jopa ilman laseja.
Sinisen valon kohdalla tilanne on kuitenkin toinen, sillä se pääsee läpi esteettä. Käytännössä kaikki sininen valo pääsee verkkokalvolle. Vaikka elektroniset näytöt säteilevätkin tätä valoa, pelkillä näytöillä ei kuitenkaan pitäisi olla niin merkittävää vaikutusta näkökykyyn.
Tutkijat eivät ole vielä päässeet yksimielisyyteen siitä, voiko sininen valo aiheuttaa silmien väsymistä tai muunlaisia ongelmia. Useilla eri tekijöillä voi olla vaikutusta silmiin. Näitä ovat:
- Näytöt voivat aiheuttaa silmien väsymistä, koska katse on kohdistuneena pitkään samaan kohtaan;
- Katsominen liian lähelle rasittaa silmälihaksia;
- Lähellä voi olla muita lähteitä (lamppuja, ikkuna), joiden heijastus saa silmät väsymään.
Tästä huolimatta tutkimusten perusteella on selvää, että sininen valo vaikuttaa ainakin lukuisiin fysiologisiin toimintoihin, uni mukaan lukien. Television katselua, kännykän käyttöä tai tabletilta lukemista tulisikin välttää juuri ennen nukkumaanmenoa, sillä sisäiseen kelloon vaikuttava sininen valo saattaa vaikeuttaa nukahtamista.
Lue lisää: Kuivat silmät vaihdevuosien aikana
Voiko näyttöjen sininen valo todella vaikuttaa näkökykyyn?
On tärkeää muistaa, että sininen valo on suurienergistä valoa, mutta sillä on suhteellisen lyhyt aallonpituus. Toisin sanoen se sirottuu helposti, erityisesti jos lähellä on toinen valolähde. Näyttöä katsoessasi silmäsi joutuvat siis jatkuvasti mukautumaan yrittäessäsi keskittää katsettasi, mikä voi edistää niiden väsymistä.
Koe-eläimillä tehdyt tutkimukset sekä viljelykokeet ovat osoittaneet, että lyhyen aallonpituuden näkyvä valo voi aiheuttaa verkkokalvolla fototoksisia vaurioita. Tässä mielessä jatkuva altistus siniselle valolle voisi vaikuttaa verkkokalvon herkkiin soluihin. Tällä saattaa olla samankaltaisia vaikutuksia kuin silmänpohjan rappeumassa, ja se voi johtaa mahdollisesti jopa pysyvään näkökyvyn heikkenemiseen.
Muissa tieteellisissä julkaisuissa, joissa on arvioitu useita tutkimuksia, ei kuitenkaan ole löydetty todisteita siitä, että mitkään näistä lähteistä lähenisivät vaarallisia rajoja verrattuna suositeltuihin rajoihin ja auringonvalosta lähtevään siniseen valoon, edes pitkittyneessä katselussa.
Vaikka monet silmälääkärit ovat ilmaisseet huolensa elektronisten laitteiden liikakäytöstä, vielä tarvitaan paljon tutkimuksia, jotta saadaan selville ihmissilmän sietokyky keinotekoiselle siniselle valolle.
Miten sinistä valoa suodattavat lasit toimivat?
Joidenkin ihmisten on käytettävä elektronisia laitteita jatkuvasti, esimerkiksi etätöissä. Heille näyttöihin laitettavat sinisen valon suodattimet voivat olla hyvä vaihtoehto. Saatavilla on monenlaisia tietokoneiden sekä tablettien ja älypuhelimien näyttöihin sopivia suodattimia, jotka vähentävät merkittävästi sinistä valosäteilyä haittaamatta näkyvyyttä.
On olemassa myös laseja, jotka vähentävät silmiin pääsevää, elektronisista laitteista tai auringosta säteilevää sinistä valoa. Niitä saa ilman reseptiä. Jos käytät näkökykyä korjaavia laseja, voit pyytää niihin sinisen valon suodattimen. Myös heijastamattomat pinnoitteet, kuten fotokromaattiset linssit, vähentävät näyttöjen häikäisyä estäen osan sinisestä valosta.
Ovatko sinistä valoa suodattavat lasit hyödylliset?
Aiheesta tehdyissä tutkimuksissa on saatu tuloksia, jotka tukevat kumpaakin mahdollisuutta. Tutkijoiden mielipiteet väitetystä hyödystä ovat siis ristiriitaisia. Vielä ei näytä olevan lopullista ja kattavaa näyttöä siitä, että tällaiset suodattimet näytöissä tai laseissa vähentäisivät silmien rasitusta, erityisesti huomioiden sen, että sininen valo ei ole ainoa silmiä rasittava tekijä.
Suodattimien käyttäminen laitteita tapittaessa tai ulkona auringonvalossa on kuitenkin monien muiden toimenpiteiden lisäksi yksi vaihtoehto, joka voi auttaa vähentämään tai ehkäisemään näön heikkenemistä pitkällä aikavälillä.
Sininen valo ei ole itsessään huono asia
Miksi meidän ei sitten pitäisi estää kaikkia sinisen valon lähteitä ympäristössämme? Tämä ei ole mahdollista eikä toivottavaa lukuisista syistä. Emme ensinnäkään voi mitään auringonvalolle. Toiseksi, kaikki sininen valo ei ole aina haitallista.
Sen positiiviset vaikutukset liittyvät kognitiivisiin toimintoihin, muistiin ja jopa mielialaan. Esimerkiksi kaamosmasennusta hoidetaan HEV-lampulla eli korkeaenergisellä valolla.
Sinistä valoa ei siis ole tarpeen poistaa kokonaan, mutta silmien rasituksen vähentämiseksi suositellaan tekemään tiettyjä varotoimia, kuten pitämään säännöllisesti taukoja (viidestä minuutista puoleen tuntiin), säilyttämään riittävä etäisyys silmien ja näytön välillä ja säätämään muun muassa näyttöjen kirkkautta, fonttia ja kuvien kokoa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Davies S, Elliott M, Floor E et al. Photocytotoxicity of lipofuscin in human retinal pigment epithelial cells. Free Rad Biol Med 2001; 31: 256– 265.
- Esaki Y, Kitajima T, Ito Y et al. Wearing blue light-blocking glasses in the evening advances circadian rhythms in the patients with delayed sleep phase disorder: An open-label trial. Chronobiology International. 2016; 33:8, 1037-1044.
- Kuse Y, Ogawa K, Tsuruma K, Shimazawa M, Hara H. Damage of photoreceptor-derived cells in culture induced by light emitting diode-derived blue light. Sci Rep. 2014; 4: 5223.
- Landon D, Barker C, Heath M et al. Evening wear of blue-blocking glasses for sleep and mood disorders: a systematic review. Chronobiology International. 2021; 24: 1-9.
- Lawrenson J, Hull C, Downie L. The effect of blue-light blocking spectacle lenses on visual performance, macular health and the sleep-wake cycle: a systematic review of the literature. Ophthalmic Physiol Opt. 2017; 37(6): 644-654.
- Sheppard A, Wolffsohn J. Digital eye strain: prevalence, measurement and amelioration. BMJ Open Ophthalmol. 2018; 3(1): e000146. doi: 10.1136/bmjophth-2018-000146.
- Sparrow J, Miller A, Zhou J. Blue light-absorbing intraocular lens and retinal pigment epithelium protection in vitro. J Cataract Refr Surg. 2004; 30: 873– 878.
- Vagge A, Ferro L et al. Blue light filtering ophthalmic lenses: A systematic review. Seminars in Ophthalmology. 2021; 18: 1-8. doi: 10.1080/08820538.2021.1900283.
-
Thrive Foundation of Youth. The Common Sense Census. commonsensemedia.org/sites/default/files/uploads/research/census_researchreport.pdf
-
Theoria, Vol. 18 (2): 69-80, 2009. LA RADIACIÓN ULTRAVIOLETA. SU EFECTO DAÑINO Y CONSECUENCIAS PARA LA SALUD HUMANA. https://www.redalyc.org/pdf/299/29917006006.pdf
- Mol Vis. 2016; 22: 61–72. Published online 2016 Jan 24. Effects of blue light on the circadian system and eye physiology. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4734149
- Ophthalmic & Physiological Optics. (2017). Blue-light filtering ophthalmic lenses: to prescribe, or not to prescribe? https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/opo.12414
- Eye (Lond). 2016 Feb;30(2):230-3. Low-energy light bulbs, computers, tablets and the blue light hazard. doi: 10.1038/eye.2015.261. Epub 2016 Jan 15.