Mitä konfabulaatiot ovat ja miksi niitä esiintyy?

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Andrés Carrillo

Viimeisin päivitys: 26 elokuuta, 2022

Konfabulaation eli satuilun ymmärtämiseksi on tärkeää tietää, että se on peräisin muistojen vääristymisestä. Muisti on yksi tutkituimmista ihmisen kognitiivisista prosesseista, mutta se on tästäkin huolimatta monimutkainen aihe. Tässä artikkelissa perehdymme tarkemmin siihen, mitä konfabulaatiot ovat ja miksi niitä esiintyy.

Muistissa olevia tapahtumia ei ole rakennettu mieleen täsmällisesti juuri kuten tapahtuma oikeasti meni. Jokainen henkilö voi muistaa jonkin tapahtuman hieman eri tavoin ja vakuuttaa, että juuri niin asiat etenivät. Tämä on todellisuuden vääristymä, joka johtuu tiedon häviämisestä.

Yksi selkeä esimerkki saadaan iäkkäiltä ihmisiltä, joilla on merkittävä neurokognitiivinen häiriö (seniili dementia). He ovat vakuuttuneita siitä, että he ovat kokeneet jonkin asian täysin toisella tavalla kuin miten se todellisuudessa meni.

Konfabulaatiot: eri tyypit ja luokittelu

Konfabulaatiot ovat kognitiivinen ilmiö, jota on vaikea luokitella, sillä ne voivat ilmetä useilla eri tavoilla. Nämä kognitiiviset poikkeavuudet voidaan kuitenkin jakaa ryhmiin viiden kriteerin perusteella.

Katsotaan niitä seuraavaksi.

1. Spontaanit konfabulaatiot

Tämän tyyppinen konfabulaatio on lyhyt. Se on kuvitteellinen ajatus, jonka henkilö vakuuttaa todeksi selväpiirteisellä tavalla. Tätä tapahtuu yleensä potilailla, joilla on Korsakoffin oireyhtymä.

2. Luodut konfabulaatiot

Tässä tapauksessa henkilön muisti pettää niin, ettei jokin palaudu mieleen tarkasti. Tämä on yleistä amnesiasta kärsivillä potilailla. Vastaavaa tapahtuu silloin, kun terve henkilö yrittää palauttaa tietoa mieleensä väkisin pitkän aikaa.

Esimerkiksi kokeeseen lukeminen ulkomuistista voi johtaa muistin pettämiseen mieleen palauttamisen aikana. Jotkut käsitteet voivat sekoittua keskenään ja niitä voidaan pitää totena kokeen aikana, vaikka ne eivät vastaisi todellisuutta.

3. Yksinkertaiset mieleen tunkeutuvat ajatukset

Näitä vääristymiä ilmenee, kun henkilö yrittää muistaa tietoa yksityiskohtaisesti. Kuvitellaan esimerkiksi, että unohdat ostoslistasi ja yrität muistaa mitä siinä luki. Saatat tiedostamattasi ostaa jotakin mitä listalla ei ollut ja olla silti vakuuttunut, että oli.

4. Hetkelliset konfabulaatiot

Tällainen muistin pettäminen on yleisin konfabulaation tyyppi, ja tarinat voivat olla sepitteellisiä mutta täysin uskottavia.

Nämä on lisäksi helpompi tunnistaa; esimerkiksi kun potilas kertoo suunnitelmistaan hyvin yksityiskohtaisesti, mutta kuulijalle on selvää, että ne eivät ole toteutettavissa. Tämä on yleistä hoivakodeissa, joissa vanhukset väittävät menevänsä pian käymään lapsuudenystäviensä luona, vaikka nämä saattavat olla jo kuolleita.

5. Sepitteelliset konfabulaatiot

Tällaiset konfabulaatiot ovat kaikkein lennokkaimpia johtuen siitä, että kyseessä olevat ihmiset ovat todellisuudesta hyvin irtautuneita. Kuten nimikin viittaa, nämä ovat täysin kuvitteellisia tarinoita, jotka ovat uskottavia ainoastaan potilaalle itselleen. Tällainen todellisuuden vääristyminen on yleistä psykoosipotilailla ja niillä, joilla on paralyyttinen dementia.

Toinen luokittelutapa

Yllä oleva luokittelu viiteen kategoriaan on peräisin Kopelmanilta ja se määrittelee kaikkein tarkimmin konfabulaatioiden voimakkuuden ja toistuvuuden. Toinen, jo vuosia käytetty menetelmä on Schniderin ehdottama luokittelu, joka koostuu neljästä kriteeristä:

• Sisältö. Kertomuksen uskottavuuden määritteleminen voidaan tehdä käyttäen rajoja, jotka ulottuvat totuudesta valheeseen.
• Tapa, jolla ne ilmenevät. Ovatko ne spontaaneja vai luotuja?
• Aihealue, jossa niitä ilmenee. Ovatko ne episodisia, omaelämäkerrallisia, yleisesti semanttisia vai henkilökohtaisesti semanttisia?
• Kliininen oireyhtymä, jossa niitä ilmenee.

Käy lukemassa myös: Muistin heikkeneminen ja unohtelu: onko se normaalia?

Millaisia oireita konfabulaatioihin liittyy?

Konfabulaation oireet vaihtelevat riippuen siitä, mikä alla piilevä häiriö niitä aiheuttaa. Esimerkiksi Alzheimerin taudin kaikkein tunnusomaisimmat oireet ovat kognitiiviset puutteet, psyykkisten kykyjen lasku ja muistiongelmat.

Katsotaan seuraavaksi, mitä muita oireita voi esiintyä riippuen kyseessä olevasta neurologisesta häiriöstä:

• Dementia: muistin heikkeneminen ja hermostuneisuus.
• Skitsofrenia: ajatteluhäiriö, kuulohallusinaatiot ja paranoia.
• Korsakoffin oireyhtymä: lähimuistin menetys, mania ja toistuva käytös.
• Asomatognosia: kyvyttömyys tiedostaa omia kehonosiaan tai tunnistaa niitä; valetuntemuksia, jotka liittyvät jonkin raajan menettämiseen.

Konfabulaatioiden mahdolliset syyt

Konfabulaatiota aiheuttavan muistin pettämisen syyt potilailla ovat seurausta aivojen etuosan vauriosta. Tarkemmin ottaen sen alueen vauriosta, jossa sijaitsevat orbitofrontaalinen ja ventromediaalinen alue.

On olemassa kolme teoriaa, joilla pyritään selittämään syitä konfabulaatioille. Katsomme niitä seuraavaksi. On tärkeää tietää, että nämä hypoteesit ovat lähtöisin neuropsykologisesta näkökulmasta.

1. Muistin toimintahäiriö

Tässä teoriassa todetaan, että konfabulaatiot ovat eräänlainen amnesian muoto. Tärkein oletus on se, että muistamisessa tapahtuvat virheet ovat keino saada järkeä epätäydellisiin muistoihin, joita ihminen ei pysty palauttamaan mieleen. Tätä hypoteesia pidetään yleisesti hyväksyttävänä.

2. Eksekutiivinen häiriö

Tässä teoriassa todetaan, että konfabulaatiota aiheuttavia muistivirheitä ilmenee, kun suunnittelussa ja konkreettisten päämäärien asettamisessa on vakavia psyykkisiä rajoitteita.

3. Kaksoishypoteesi

Tässä hypoteesissa lähestymistapa ei sulje pois mitään aiempia olettamuksia vaan toteaa edelleen, että konfabulaatiot johtuvat häiriöstä eksekutiivisissa prosesseissa (tietoisuuden korkeammat toiminnot), muistivirheiden lisäksi.

Lue lisää: Näin parannat lähimuistiasi helposti

Hoito

Konfabulaatioita pidetään hoitamattomissa olevana seurauksena, mutta satuilevien aivovammapotilaiden elämänlaatua voidaan parantaa erään lähestymistavan avulla. Kyseessä on neuropsykologinen menetelmä, joka perustuu väliintuloon kognitiivisen stimulaation kautta.

Hoidon suunnittelivat Granadan yliopiston tutkijat. Siinä potilaille näytetään järjestyksessä sarja kuvia, joiden sisältö voi vaihdella. Sitten potilaita pyydetään muistelemaan näkemäänsä. Kun potilaat yrittävät muistella, syntyy konfabulaatioita, ja tässä kohtaa asiantuntijat puuttuvat peliin.

Potilaille on painotettava, että heidän todeksi väittämänsä muistikuvat eivät pidä paikkaansa, minkä jälkeen heille näytetään kuvat uudelleen selittäen samalla, että heidän muistinsa tekee tepposia. Neuropsykologiassa tähän prosessiin viitataan palautteena. Parannusta voidaan odottaa noin yhdeksän istunnon jälkeen.

Mitä voit tehdä, jos joku tuntemasi ihminen satuilee?

Jos tunnet henkilön, joka mielestäsi satuilee, parasta on olla väittämättä hänelle yhtäkkiä, että hän on erehtynyt. Muista, että nämä “faktat” ovat henkilölle itselleen todellisia, joten ole myötätuntoinen ja vältä aiheuttamasta henkilölle enempää stressiä.

Seuraavaksi tulisi kääntyä asiantuntijan puoleen, joka voi tehdä arvion henkilöstä ja selvittää vaurion voimakkuuden hoitosuunnitelman laatimiseksi. Jotkut potilaat lakkaavat satuilemasta jonkin ajan kuluttua, eikä heitä tarvitse ottaa sairaalaan.