Mitä kivennäisaineet ovat ja miksi ne ovat tärkeitä?
Kirjoittanut ja tarkastanut ravitsemusterapeutti Florencia Villafañe
Kivennäisaineet suorittavat tärkeitä elimistön toimintoja; on arvioitu, että niillä on vähintään viisi eri toimintoa elävissä organismeissa. Lisäksi kivennäisaineet tunnetaan niin kutsuttuina väliaikaisina bioelementteinä ja elimistö saa niitä suurilta osin ruokavalion kautta.
Mutta mistä kivennäisaineet koostuvat? Ja mihin elinten toimintoihin ne vaikuttavat? Tässä artikkelissa vastaamme näihin kysymyksiin. Lisäksi kerromme näiden mikroravinteiden tärkeimmistä tehtävistä elimistömme kannalta.
Mitä kivennäisaineet ovat?
Kivennäisaineet, joita kutsutaan myös hivenaineiksi tai mineraaleiksi, ovat mineraaliperäisiä aineita, joita löytyy elimistöstämme erittäin pieninä määrinä. Ne ovat välttämättömiä ainesosia kehon normaalin toiminnan kannalta.
Kivennäisaineiden tehtävänä on puuttua esimerkiksi metabolisiin toimintoihin, kuten erilaisten rakenteiden, esimerkiksi hormonien tai solukalvojen, säätelyyn ja muodostamiseen. Ne osallistuvat myös entsymaattisiin aktiviteetteihin.
Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Ruokien sisältämät mineraalit ja kardiovaskulaarinen terveys
Miksi kivennäisaineet ovat tärkeitä?
Kuten edellä jo mainittiin, kivennäisaineet täyttävät elimistössä useita eri toimintoja. Joitakin niiden tärkeimmistä tehtävistä ovat:
- Kalsium: Tämä mineraali vaikuttaa hermostoon, luustoon, hampaisiin ja veren hyytymiseen.
- Kupari: Myös metallina tunnettu kupari kuuluu osana kehon eri kudoksia, kuten maksaa, aivoja, munuaisia ja sydäntä.
- Fluori: Fluori on osa hampaita.
- Fosfori: Tämä kivennäisaine osallistuu proteiinien muodostumiseen.
- Rauta: Rauta integroi hemoglobiinin. Se osallistuu solujen hengitykseen, glukoosin ja rasvahappojen hapettumiseen sekä DNA:n synteesiin.
- Mangaani: Tätä kivennäisainetta voidaan löytää tietyistä entsyymeistä. Sen puutostila aiheuttaa painon putoamista, ihottumaa ja pahoinvointia. Sen uskotaan osallistuvan myös seksuaalisuutta ja lisääntymistä sääteleviin toimintoihin.
- Magnesium: Magnesium vaikuttaa glukoosin metaboliaan.
- Kalium: Kalium osallistuu solujen ulkopuolisten nesteiden tasapainon ylläpitämiseen.
- Natrium: Natriumilla on sama tehtävä kuin kaliumilla.
- Jodi: Tätä kivennäisainetta tarvitaan kilpirauhasen toimintaan.
- Sinkki: Sinkki vaikuttaa proteiinien ja nukleiinihappojen metaboliaan; sen vuoksi tällä mineraalilla katsotaan olevan erittäin tärkeä rooli raskauden ja sikiön kehityksessä. Se edistää myös monien entsyymien aktiivisuutta.
Sinua saattaa myös kiinnostaa: Seitsemän sinkkipitoista ruokaa ja niiden hyödyt
Mitä tapahtuu, jos elimistö kärsii kivennäisaineiden puutteesta?
On tärkeää tietää, että jotkut kivennäisaineet ovat elimistön toiminnan kannalta niin välttämättömiä, että niiden puutostilat aiheuttavat elimistössä metabolisia ja fysiologisia muutoksia, joita kutsutaan puutostaudeiksi. Ne liittyvät myös metabolisiin sairauksiin.
Useat tutkimukset viittaavat siihen, että raudanpuute on yksi yleisimmistä aliravitsemukseen liittyvistä näkökohdista maailmanlaajuisesti. Kehitysmaissa raudan puute liittyy yleensä myös muiden mikroravinteiden, kuten sinkin ja jodin, sekä vitamiinien, kuten A- ja B12-vitamiinien sekä foolihapon, puutteeseen monien muiden joukossa.
Raudanpuutteen syyt
Tässä muutamia yleisimmistä raudanpuutteeseen johtavista syistä:
- Raudan vähäinen saanti ruokavaliossa. Tälle syitä ovat esimerkiksi heikko ravitsemus, krooninen alkoholismi, vähentynyt eläinproteiinien ja C-vitamiinin saanti.
- Tilanteet, joissa rautaa tarvitaan enemmän. Näistä esimerkkeinä raskaus, leikkaus, kuukautiset, lapsuus ja murrosikä, maha-suolikanavan verenvuoto sekä munuaisiin liittyvät sairaudet.
- Raudan riittämätön imeytyminen ruoansulatuskanavassa. Syynä voi olla esimerkiksi tiettyjen elintarvikkeiden nauttiminen tai tiettyjen lääkkeiden käyttö, jotka voivat häiritä raudan imeytymistä elimistössä.
Muiden kivennäisaineiden puutos voi aiheuttaa seuraavia vaikutuksia terveyden kannalta:
- Foolihappo: Foolihapon puute voi johtaa sikiön hermostoputken vikoihin tai keskenmenoon.
- Jodi: Jodin puute raskauden aikana voi johtaa keskenmenoon tai sikiön henkiseen jälkeenjääneisyyteen.
- Seleeni, kupari, kalsium: Näiden kivennäisaineiden puutostilat liittyvät raskauden aikaisiin komplikaatioihin sekä häiriöihin sikiön kehityksessä.
- Magnesium: Magnesiumin puutostilat on puolestaan liitetty raskausmyrkytykseen ja ennenaikaiseen synnytyksen käynnistymiseen.
- Sinkki: Tämän tärkeän kivennäisaineen puutokset on liitetyt magnesiumin puutostilan tapaan kohonneeseen raskausmyrkytyksen ja ennenaikaisen synnytyksen riskiin.
Lue aiheesta lisää: 10 yleistä vitamiinipuutosta ja mitä asialle pitäisi tehdä
Tarvitsemmeko me kaikki yhtä paljon kivennäisaineita?
Jokaisen elämästä löytyy erilaisia tilanteita tai ajanjaksoja, jotka vaativat tiettyjen kivennäisaineiden saannin lisäämistä. Kuten edellä tuli jo selväksi, tiettyjen kivennäisaineiden tarve lisääntyy esimerkiksi raskauden ja imetyksen aikana. Lisäksi lapset tarvitsevat erilaisia kivennäisaineita kuin aikuiset.
Lisäksi on hyvä muistaa, että on monia sairauksia, jotka voivat omalta osaltaan muuttaa tai lisätä sitä kivennäisaineiden määrää, jota elimistö tarvitsee toimiakseen optimaalisesti. Jotta jokaisen henkilökohtainen tarve pystyttäisiin määrittämään oikein, sinun on syytä kääntyä tässä asiassa lääkärisi puoleen.
Kuinka voimme ehkäistä kivennäisaineiden puutetta?
Paras tapa välttää kivennäisaineiden puutostiloja on noudattaa tasapainoista ruokavaliota, joka sisältää mahdollisimman monia eri elintarvikkeita; sekä eläinperäisiä tuotteita että kasviperäisiä tuotteita. Lisäksi ei kannata unohtaa, että kivennäisaineita löytyy kaikista elintarvikkeista, joten paras tapa varmistaa että elimistö saa niitä tarpeeksi on tietysti nauttia niitä ruokien muodossa.
Erityistapauksissa, esimerkiksi silloin jos kyseessä on lapsi, raskaana oleva nainen tai henkilö jolla on jokin sairaus, on suositeltavaa että näissä tilanteissa käännytään aina ensimmäisenä hoitavan lääkärin puoleen, jotta asiantuntijana hän voi määritellä oikeat toimenpiteet mahdollisen kivennäisaineiden puutostilojen ehkäisemiseksi sekä selvittää, mitä ravintolisiä näiden vaatimusten täyttämiseksi voidaan käyttää.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Reynaud AC. Requerimiento de micronutrientes y oligoelementos. Rev. peru. ginecol. obstet. 2014;60(2): 161-170.
- Urdaneta Machado JR, Urribarrí L, Villalobos M, García J, Guerra M, ZambranoDeficiencia de oligoelementos durante el primer trimestre del embarazo en Maracaibo, Venezuela. An Venez Nutr 2013; 26(1): 14 – 22.
- Ramírez Hernández J, Bonete MJ, Martínez Espinosa RM. Propuesta de una nueva clasificación de los oligoelementos para su aplicación en nutrición, oligoterapia, y otras estrategias terapéuticas. Nutr Hosp. 2015;31(3):1020-1033.
-
National Research Council (US) Subcommittee on the Tenth Edition of the Recommended Dietary Allowances. Recommended Dietary Allowances: 10th Edition. Washington (DC): National Academies Press (US); 1989. 10, Trace Elements. Available from: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK234931/
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.