Mitä hyytelöimisaineet ovat ja mihin niitä käytetään?
Hyytelöimisaineet ovat keinotekoisia lisäaineita, joilla useisiin erilaisiin teollisiin elintarvikkeisiin saadaan parempi koostumus ja tekstuuri. Yleensä ne lisäävät elintarvikkeiden viskositeettia vaikuttamalla niiden rakenteeseen.
Yleisesti ottaen hyytelöimisaineita saadaan luonnollista yhdisteistä. Tästä syystä niillä ei useinkaan ole haitallista vaikutusta terveyteen keskipitkällä aikavälillä.
Ihan ensiksi on tärkeää korostaa, että tuoreiden ruoka-aineiden kulutusta kannattaa suosia teollisesti prosessoitujen elintarvikkeiden sijaan. Edellisillä on suurempi ravintotiheys, mikä on oleellisen tärkeää ehkäistäessä puutoksia, jotka voivat vaarantaa sisäelintemme oikeanlaisen toiminnan.
Prosessoituja elintarvikkeita voi kuitenkin hyvin sisällyttää ruokavalioon silloin tällöin, kunhan se ei muutu tavaksi.
Mitä hyytelöimisaineet ovat?
Hyytelöimisaineet ovat stabilointiaineita, jotka saavat useille erilaisille seoksille samankaltaisen tekstuurin kuin hyytelöissä tai jogurtissa. Niitä laitetaan yleensä koostumukseltaan nestemäisiin tuotteisiin, mutta ne eivät vaikuta elintarvikkeen lopulliseen makuun. Niillä voidaan jopa suspendoida partikkeleita nestemäisessä väliaineessa yhdistäen näin erilaisia tekstuureja samaan reseptiin.
Kemiallisesta näkökulmasta puhutaan yleensä hiilihydraateista tai proteiineista, jotka liuetessaan muodostavat kolmiulotteisen verkoston, joka pystyy sitomaan liuotinmolekyylejä. Tällä tavoin elintarvikkeen viskositeetti lisääntyy, jolloin se saavuttaa kiinteän tai puolikiinteän rakenteen. Niitä käytetään tyypillisimmin esimerkiksi hyytelöissä ja hilloissa.
Toinen loistava artikkeli: Millaisia lisäaineita elintarvikkeissa käytetään?
Yleisimmin käytettyjä hyytelöimisaineita
Yleisimmin käytetyistä hyytelöimisaineista tulee nostaa esiin gelatiini eli liivate. Sitä saadaan naudan luista ja sidekudoksesta, ja se on proteiinin lähde. Proteiinin määrän lisääminen ruokavaliossa ei ole haitaksi, sillä sen on osoitettu olevan oleellisen tärkeä ravintoaine rasvattomaan massaan vaikuttavien sairauksien ehkäisyssä.
Gelatiinia saa ruokakaupoista ohuina levyinä tai jauheena. Se tulee joka tapauksessa liottaa vedessä ennen kuin se käytetään eri valmisteisiin. Nämä lämmitetään jälkeenpäin ja niiden annetaan jäähtyä. Kun ne jäähtyvät, viskositeetti kasvaa, jolloin saadaan sopiva tekstuuri.
Yksi käytetyimmistä hyytelöimisaineista on agar-agar, joka on vieläkin tehokkaampi kuin aiemmin mainittu gelatiini. Se kykenee hyytelöitymään huoneenlämmössä, eikä sitä tarvitse jäähdyttää jälkeenpäin. Se on yleensä pehmeää ja haurasta, mutta sitä käytetään usein vegaani- tai kasvisresepteissä. Sen ominaisuudet on kuvattu täydellisesti eräässä kattavassa julkaisussa Carbohydrate Polymers -lehdessä.
Sinua saattaa kiinnostaa myös: Kuinka ruoan lisäaineet vaikuttavat elimistöön?
Ovatko hyytelöimisaineet vaarallisia?
Tieteellisissä tutkimuksissa on kiistelty useiden erityyppisten lisäaineiden haitallisista vaikutuksista ihmisen fysiologiaan. Tästä esimerkkinä ovat keinotekoiset lisäaineet.
Saatu näyttö viittaa siihen, että niillä on haitallinen vaikutus mikrobiotan tiheyteen ja monimuotoisuuteen, mikä vaikuttaa ruoansulatusprosesseihin. Tämä ei kuitenkaan koske hyytelöimisaineita.
Valtaosaa niistä pidetään terveydelle erittäin turvallisina yhdisteinä, joita voidaan sisällyttää ruokavalioon säännöllisesti ilman suurempia ongelmia. On itse asiassa olemassa lukuisia kotona valmistettavia reseptejä, joiden ainesosien joukossa on näitä yhdisteitä. Niitä löytyy lähes kaikista supermarketeista. Niiden käyttö ruoanlaitossa on helppoa, eikä loistavien tulosten saaminen vaadi kalliita menetelmiä.
Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että yleisesti ottaen on parempi suosia tuoreita ruoka-aineita hyytelöimisaineita sisältävien jalostettujen elintarvikkeiden sijaan. Tämä ei johdu niissä olevista lisäaineista itsessään, vaan yksinkertaisesti siitä, että tällaisissa elintarvikkeissa on yleensä myös muita, huonompilaatuisia yhdisteitä, kuten yksinkertaisia sokereita ja transrasvoja. Lisäksi niiden ravintotiheys on alhaisempi kuin tuoreilla ruoka-aineilla.
Hyytelöimisaineet ovat lisäaineita, jotka parantavat tekstuuria
Hyytelöimisaineet ovat siis lisäaineita, joita käytetään teollisuudessa tai kotikeittiössä parantamaan tiettyjen valmisteiden tekstuuria ja aistinvaraisia ominaisuuksia.
Ne eivät aiheuta haittaa terveydelle ja niitä voidaan syödä säännöllisesti ilman sen suurempia ongelmia. Useimmat niistä ovat proteiineja tai hiilihydraatteja, jotka muodostavat kemiallisesta näkökulmasta kolmiulotteisia verkostoja.
Lopuksi on syytä mainita, että jos hyytelöimisaineet aiheuttavat ruoansulatusongelmia, kannattaa olla yhteydessä lääkäriin. Jos henkilöllä on jokin tulehduksellinen suolistosairaus, nämä elementit saattavat aiheuttaa tietyn reaktion tai pahentaa oireita. Tässä tapauksessa on aloitettava hoito, jolla oireet saadaan tehokkaasti hallintaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Prokopidis, K., Cervo, M. M., Gandham, A., & Scott, D. (2020). Impact of Protein Intake in Older Adults with Sarcopenia and Obesity: A Gut Microbiota Perspective. Nutrients, 12(8), 2285. https://doi.org/10.3390/nu12082285
- Chen, X., Fu, X., Huang, L., Xu, J., & Gao, X. (2021). Agar oligosaccharides: A review of preparation, structures, bioactivities and application. Carbohydrate polymers, 265, 118076. https://doi.org/10.1016/j.carbpol.2021.118076
- Suez, J., Korem, T., Zeevi, D., Zilberman-Schapira, G., Thaiss, C. A., Maza, O., Israeli, D., Zmora, N., Gilad, S., Weinberger, A., Kuperman, Y., Harmelin, A., Kolodkin-Gal, I., Shapiro, H., Halpern, Z., Segal, E., & Elinav, E. (2014). Artificial sweeteners induce glucose intolerance by altering the gut microbiota. Nature, 514(7521), 181–186. https://doi.org/10.1038/nature13793