Millaisia lisäaineita elintarvikkeissa käytetään?

On hyvin vaikeaa välttää täysin lisäaineiden saantia ruokavaliossa, vaikka joskus niiden kulutuksen hillitseminen voi vaikuttaa myönteisesti terveyteen. Tässä artikkelissa kerromme, millaisia lisäaineita elintarviketeollisuudessa käytetään kaikkein eniten.

Kirjoittanut ja tarkastanut ravitsemusterapeutti Saúl Sánchez Arias.

Viimeisin päivitys: 27 elokuuta, 2022

Lisäaineet elintarvikkeissa viittaavat joukkoon erilaisia aineita, joita käytetään teollisuuden puitteissa elintarvikkeiden aistinvaraisten ominaisuuksien korostamiseen tai niiden säilyvyyden parantamiseen. Vaikka ne ovat enimmäkseen turvallisia terveydelle, on joitakin lisäaineita, jotka aiheuttavat eroavia mielipiteitä eri asiantuntijoiden välillä.

Ennen kuin aloitamme, on pidettävä mielessä, että on olemassa erityyppisiä lisäaineita ja tästä syystä ne on luokiteltu erilaisiin ryhmiin. Jotkut ovat vaarattomia keholle tai joissakin tapauksissa jopa hyödyllisiä; tämä koskee esimerkiksi elintarvikkeen hyytelöintiin erikoistuneita lisäaineita. Toiset aiheuttavat kuitenkin eriäviä mielipiteitä johtuen niiden vaikutuksista suoliston mikrobistoon – viittaamme tällä makeutusaineisiin.

Millaisia lisäaineita elintarvikkeissa on?

Tarkastellaanpa, millaisia lisäaineita elintarvikkeissa on, miten ne luokitellaan ja millaisia vaikutuksia niillä on ihmisten terveyteen.

1. Säilöntäaineet

Säilöntäaineet ovat aineita, jotka vähentävät elintarvikkeiden mikrobiologista riskiä, eli toisin sanoen ne pidentävät säilyvyyttä. Monet niistä ovat vaarattomia ihmisille, koska ne eivät metaboloitu tai imeydy suoliston tasolla.

Yksi yleisimmistä säilöntäaineista, nitriitit, saattavat kuitenkin onnistua kasvattamaan joidenkin syöpien esiintyvyyttä. Tämä käy ilmi Nutrients -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.

Näitä säilöntäaineita käytetään lihateollisuudessa. Ne ovat tärkein syy sille, miksi jalostetun punaisen lihan kulutus ei ole suositeltavaa. Tämäntyyppiset elintarvikkeet on yhdistetty terveydentilan heikkenemiseen muiden lisäaineiden ohella juuri nitriittien läsnäolon vuoksi.

2. Aromit

Aromit ovat lisäaineita, jotka ovat nimensä mukaisesti vastuussa elintarvikkeiden hajun muuttamisesta tai parantamiseksi. Yleensä ne ovat vaarattomia terveydelle, mutta ne voivat alkaa aiheuttaa joitakin häiriöitä suolistolle, jos niitä kulutetaan liikaa.

Yleisin häiriö tällaisessa tilanteessa olisi ripuli. Pitkällä aikavälillä ne eivät kuitenkaan ole elimistölle haitallisia, tai ainakaan tätä ei ole vielä osoitettu tieteellisessä kirjallisuudessa.

3. Väriaineet

Tämäntyyppisiä elintarvikkeissa esiintyviä lisäaineita käytetään värin ylläpitämiseen, muuttamiseen tai parantamiseen. On olemassa tiettyjä väriaineita, joiden käyttö elintarviketeollisuudessa on kiellettyä, koska ne ovat yhteydessä joidenkin syöpien esiintymiseen.

Nykyään elintarvikeollisuudessa kuitenkin käytetään paljon erilaisia pigmenttejä tarjoamaan makua, ja nämä pigmentit eivät ainoastaan ole vaarattomia terveyden kannalta, vaan voivat myös auttaa ehkäisemään joidenkin sairauksien kehittymistä. Selkeä tapaus tämäntyyppisistä väriaineista olisivat kotosyaanit, jotka ovat vastuussa mustikoiden sinisestä väristä. Näillä väriaineilla on antioksidanttinen vaikutus, kuten Critical Reviews in Food Science and Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan käy ilmi.

Elintarvikkeiden merkintöjä lukiessa on aiheellista tarkastella lisäaineiden olemassaoloa. Jos elintarvikkeessa käytetään luonnollisia väriaineita (erityisesti kasvipohjaisia fytoravinteita), tuotetta ei saa luokitella haitalliseksi, ellei sitten jokin muu elintarvikkeen ainesosa ole koostumuksensa vuoksi haitalliseksi luokiteltu.

4. Makeutusaineet

Tämä lisäaineiden ryhmä aiheuttaa eniten kiistoja ravitsemusasiantuntijoiden keskuudessa. Makeutusaineet ovat nimensä mukaisesti makeuttavia aineita, jotka korvaavat sokerin, vaikka ei tiedetä varmasti, ovatko ne yhtään sen parempia kuin sokeri itsessään. Tähän ryhmään kuuluvia makeutusaineita ovat esimerkiksi sakariini, stevia, sukraloosi ja aspartaami.

Vaikka on niitä, jotka väittävät, että monet näistä kemikaaleista eivät metaboloidu suoliston tasolla, useimmat tutkimukset osoittavat tältä osin makeutusaineiden kielteiset vaikutukset suoliston mikrobeihin. On toki totta, että näitä tuloksia ei voida soveltaa käytäntöön suoraan, mutta samalla on myös totta, että vielä ei ole olemassa tieteellisiä tutkimuksia näiden makeutusaineiden turvallisuuden vahvistamiseksi pitkällä aikavälillä.

5. Arominvahventeet

Arominvahventeiden joukkoon voidaan laskea runsas määrä erilaisia lisäaineita, jotka ovat vastuussa elintarvikkeiden aistinvaraisten ominaisuuksien parantamisesta. Kaikista näistä on syytä mainita eritoten mononatriumglutamaatti, joka on vastuussa vasta viimeaikoina tunnustetun umami-maun synnystä ja jota esiintyy ennen kaikkea itämaisessa keittiössä.

Monet elintarviketeollisuuden tuotteet sisältävät tähän luokkaan ryhmiteltyjä lisäaineita, koska ne onnistuvat parantamaan elintarvikkeiden hyväksymistä ja lisäämään niiden makua. Ne eivät lähtökohtaisesti ole terveydelle haitallisia, mutta niiden saannin kanssa täytyy olla riittävän varovainen, sillä ne sisältävät suuria määriä suolaa.

6. Stabilointiaineet, hyytelöimisaineet ja emulgointiaineet

Tämä lisäaineiden luokka on vastuussa elintarvikkeiden tekstuurin parantamisesta. Niillä ei ole kielteisiä vaikutuksia ihmisen organismiin, vaan pikemminkin päinvastoin.

Joillakin tähän ryhmään kuuluvilla lisäaineilla on suoliston mikrobistoa stimuloivia ominaisuuksia, jotka auttavat näin ollen parantamaan suoliston toimintaa. Tämä koskee esimerkiksi agar-agar -levää.

Jos kulutamme riittävästi ja säännöllisesti näitä hyytelöimisaineita, näillä lisäaineilla on suoliston tasolla fermentoiva vaikutus, joka auttaa edistämään suoliston bakteerien kasvua. Tämä prosessi voi parantaa ravintoaineiden aineenvaihduntaa, mikä puolestaan vähentää lihavuuden ja metabolisten patologioiden riskiä. Tämä käy ilmi Gut Microbes -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.

7. Muunneltu tärkkelys

Tärkkelys on lisäaine, jota käytetään leipomotuotteissa tarjoamaan parempia elastisia ominaisuuksia elintarvikkeille ja taikinalle. Ne koostuvat polysakkaridien seoksesta, joten ne voidaan luokitella hiilihydraateihin. Itsessään ne eivät ole haitallisia elimistölle.

Niiden, jotka viettävät paljon aikaa istualtaan eivätkä juurikaan liiku, kannattaa välttää ruokavaliossaan liiallisten hiilihydraattien nauttimista. Esimerkiksi urheilijoiden ruokavalion tapauksessa hiilihydraattien osuudella on täysin päinvastainen merkitys, sillä paljon liikkuvien on puolestaan nautittava runsaasti hiilihydraatteja treenin aikana kulutettujen glykogeenitasojen täydentämiseksi.

Muunnetun tärkkelyksen altistaminen korkeille lämpötiloille tuottaa kuitenkin useita myrkyllisiä jälkituotteita, kuten akryyliamidia, joiden on osoitettu olevan terveydelle haitallisia.

8. Happamuudensäätöaineet

Happamuudensäätöaineita käytetään myös elintarvikkeiden maun vahvistamiseen. Natriumsulfaatti ja kaliumsulfaatti kuuluvat näihin lisäaineisiin. Ne eivät aiheuta ei-toivottuja vaikutuksia elimistössä, kunhan suositeltua annosta ei ylitetä.

Jos näitä lisäaineita kulutetaan liikaa, ne voivat aiheuttaa merkittävän laksatiivisen vaikutuksen. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun karkkeja tai purukumia kulutetaan liikaa.

9. Entsyymit

Entsyymit ovat tyypillisiä lisäaineita, joita voidaan löytää jostakin ruoka-aineallergiasta tai yliherkkyydestä kärsiville suunnatuissa elintarvikkeissa tai ravintolisäteollisuuden tuotteissa. Yleisin tapaus on laktoosi-intoleranssista kärsivät kuluttajat, joille tarkoitettuihin tuotteisiin on lisätty laktaasientsyymiä sokeriaineenvaihdunnan parantamiseksi.

On myös yleistä löytää proteiini-isolaatteja tai proteiinitiivisteitä ruoansulatusentsyymien yhteydessä ravinteiden imeytymisen parantamiseksi ja ilmavaivojen muodostumisen ehkäisemiseksi. Entsyymit eivät ole terveydelle haitallisia, ja niitä pidetään turvallisina käyttää.

10. Antioksidantit

Antioksidantit ovat elintarvikkeista löytyviä lisäaineita, jotka estävät tai viivästyttävät ruoan hapettumista, mikä puolestaan lisää elintarvikkeen säilyvyyttä. Tätä toimintoa käyttävät esimerkiksi askorbiinihapot (C-vitamiini).

Sitä käytetään estämään erilaisten hedelmien, kuten avokadon tai omenan, härskiintymistä. Sen sisällyttäminen ruokavalioon vaikuttaa myönteisesti immuunijärjestelmän toimintaan. Itse asiassa on osoitettu, että C-vitamiinin kulutuksen lisääminen voi auttaa lyhentämään vilustumisen kestoa.

Lisäaineiden yleiset tehtävät

Seuraavaksi kerromme tarkemmin lisäaineiden päätoiminnoista, jotta ymmärtäisimme paremmin, miksi niitä käytetään elintarvikkeissa niin usein.

Auttaa säilyttämään elintarvikkeen ravintoarvon

Monet elintarviketeollisuudessa käytetyistä lisäaineista on tarkoitettu ylläpitämään tuotteiden ravintoarvoa. Tällä tavoin hapettumisen välttäminen lisää vitamiinien säilyttämistä vähentämällä niiden kosketusta hapen kanssa.

Auttaa ylläpitämään elintarvikkeiden terveellisyyttä

Säilöntäaineet pystyvät pidentämään elintarvikkeiden säilyvyyttä, mikä parantaa luonnollisesti sitä aikaa, kuinka kauan voimme kuluttaa tiettyjä elintarvikkeita sekä vähentää samalla mikro-organismien lisääntymistä ja tätä kautta pilaantumisen riskiä. Tällä tavoin myös elintarvikkeiden kuluttaminen on huomattavasti turvallisempaa, koska ruokamyrkytyksen riski on pieni.

Ylläpitää pH-tasapainoa ja tehostaa käymisprosessia

Suuri osa teollisuuden käyttämistä elintarvikkeiden lisäaineista onnistuu ylläpitämään oikeaa pH-tasapainoa ja tällä tapaa parantamaan myös niiden säilyvyyttä. Lisäksi hyytelöimis- ja stabilointiaineet voivat johtaa tehokkaampiin käymisprosessiin, mikä puolestaan antaa joillekin elintarvikkeille lisäarvoa hyödyllisten bakteerien lisääntymisen ansiosta.

Lisää väriä ja makua ruokaan

Tämä on yksi syy siihen, miksi lisäaineita käytetään elintarviketeollisuudessa niin paljon. Elintarvikkeiden aistinvaraisten ominaisuuksien parantaminen onnistuu lisäämään merkittävästi myyntiä, mikä aiheuttaa positiivisen vaikutuksen elintarvikkeita tuottaville ja myyville yrityksille. On kuitenkin tarpeen varmistaa, että näiden lisäaineiden käyttö ei aiheuta riskiä ihmisten terveydelle – eikä tämä ehto aina täyty.

Parantaa ruoan koostumusta ja yhtenäisyyttä

Olet ehkä miettinyt, miksi ultrajalostettujen elintarvikkeiden rakenne on aina täydellinen ja niin erilainen verrattuna kotitekoisten ruokien ja leipomusten rakenteeseen? Tämä johtuu epäilemättä lisäaineiden koostumuksesta.

Näillä lisäaineilla on kyky tiivistää ainesosia ja tätä kautta ne pystyvät tarjoamaan erilaisille seoksille, massoille ja taikinoille enemmän volyymia, huokoisuutta tai kumisuutta, mikä puolestaan vaikuttaa myös makukokemukseen.

Lisäaineiden sivuvaikutukset

Vaikka lisäaineet on suunnattu tiettyihin käyttötarkoituksiin ja niiden käyttöä säädellään, ne eivät aina ole turvallisia terveydelle. Varsinkin, jos niitä kulutetaan liikaa, sillä tällöin monilla lisäaineilla on tieteellisten tutkimusten mukaan erilaisia sivuvaikutuksia. Siksi ei ole suositeltavaa, että lisäaineita nautitaan liian suurina määrinä.

Varovaisuutta on noudatettava erityisesti sellaisten säilöntäaineiden, kuten nitriittien ja keinotekoisten makeutusaineiden, kanssa. Juuri makeutusaineiden on todettu pystyvän tuottamaan muutoksia suolistossa asuvien bakteerien populaatioissa, mikä puolestaan vaikuttaa ravinteiden imeytymiseen ja ruoansulatuksen toimintaan.

Lisäaineet: aina läsnä elintarvikkeissa

On huomattava, että lisäaineita on nykyään lähes kaikissa elintarvikkeissa. On hyvin vaikeaa välttää niiden kulutusta kokonaan, ja ehkä ei olisi edes suositeltavaa valita tätä vaihtoehtoa, jos mahdollista. On toki tärkeää hillitä niiden saantia, vaikkakaan ei aina samalla tavalla kaikkien lisäaineiden tapauksessa.

Pidä mielessä, että terveellisen ruokavalion perusta on se, että tuoreita elintarvikkeita tulisi aina kuluttaa huomattavasti enemmän suhteessa jalostettuihin elintarvikkeisiin. Lisäksi ruokavalion tulisi luonnollisesti olla tasapainossa kalorien saantiin nähden, jotta ylimääräistä energiaa ei pääse kertymään elimistöön, jonka myötä myös paino nousee.