Mistä löydät avaimet onneen?

26 lokakuu, 2020
Tässä artikkelissa kerromme, mistä voimme tieteen mukaan löytää avaimet onneen. Henkinen hyvinvointi auttaa hallitsemaan tunteitamme paremmin poikkeuksellisissa tilanteissa.

Tieteen mukaan “avaimet” onneen on mahdollista löytää. Vaikka kyseessä onkin suhteellisen uusi tutkimusala, osoittavat monet tutkimukset, että kaikki ihmiset voivat löytää onnen – myös vaikeiden aikojen keskellä.

On melko ymmärrettävää tuntea apeutta pandemian aikana, mutta on myös monia mahdollisuuksia juhlistaa olemassaoloa. Voimme aina etsiä onneen vaikuttavia tapoja, jopa elämän vaikeimpina hetkinä.

Mitä onnellisuus oikeastaan on?

Tieteen mukaan onnellisuus on abstrakti käsite. Monet tutkijat ovatkin tutkineet sitä jo vuosikymmenten ajan. Jokainen tutkija tietenkin antoi onnellisuudelle oman määritelmänsä, joita on nyt kymmeniä.

Osa tutkijoista keskittyy esimerkiksi positiivisten tunteiden ja olotilojen kokemiseen, kun taas toiset keskittyvät onnellisuuden vastaavuuteen pelon ja vastoinkäymisten puutteessa.

Insinööri Mo Gawdat tuo puolestaan esiin melko kiinnostavan näkemyksen. Hän työskenteli Googlella ja joutui käymään läpi erityisen hankalan tilanteen. Hänen poikansa kuoli umpilisäkeleikkauksen yhteydessä lääkärien huolimattomuuden vuoksi. Gawdan loi omien kärsimystensä perusteella matemaattisen kaavion, jossa hän selitti ihmisten onnellisuuden puutetta.

Hänen mukaansa kärsimme siksi, että torjumme kaikki meille tapahtuvat huonot asiat. Teemme niin siksi, että odotamme asioiden tapahtuvan toisin. Esimerkiksi ihminen, joka vastustaa karanteenitoimenpiteitä, kärsii paljon enemmän kuin ihminen, joka vain hyväksyy kotona olemisen ja ottaa siitä kaiken irti.

Näin tapahtuu myös muiden elämän vaikeiden tilanteiden aikana. Tapahtuman aiheuttama kipu johtaa äärimmäiseen kärsimykseen. Tällaisia tapahtumia voivat olla esimerkiksi kumppanin lähtö, potkut töistä, sairaus tai kuolema. Etäännytämme siis itsemme kiistatta onnellisuuden käsitteestä – ainakin tieteen mukaan.

Löytääkö nainen avaimet onneen? Hän pohtii.
Kärsimme silloin, kun joko torjumme huonot kokemukset elämässä tai vastustamme niitä, koska uskomme ansaitsevamme parempaa.

Mitä onnellisuuden antamat vaikutukset ovat tieteen mukaan?

Barbara Fredricksonin kirjoittaman artikkelin “Broaden-and-Build Theory of Positive Emotions” (1998, 2001) mukaan positiivisten tunteiden tunteminen auttaa tekemään käytöksestä joustavampaa. Se auttaa myös saamaan laajemman valikoiman mainittuja käyttäytymistapoja. Pystymme siis sopeutumaan ja toimimaan paremmin elinympäristössämme sekä useilla elämän osa-alueilla.

Tässä joitakin positiivisen asenteen ylläpitämisen tuomia vaikutuksia:

  • Ajatuksemme ovat luovempia.
  • Siedämme paremmin itseämme ja muita.
  • Reaktiomme ovat mukautuvampia.
  • Pystymme vastustamaan negatiivisia tunteita paremmin.
  • Meistä tulee epäitsekkäämpiä.
  • Siedämme paremmin fyysistä kipua.
  • Olemme myös sitkeämpiä vastoinkäymisten edessä.

Lue myös: Onnellisena oleminen ei ole utopiaa: onnellisuuden pohdintaa

Positiivisilla tunteilla on valtava vaikutus stressiin (Fredrickson, Mancuso, Branigan & Tugade, 2000), kuten useat laboratoriotutkimukset ovat paljastaneet. Tähän kuuluu esimerkiksi kardiovaskulaarinen reaktiivisuus (Fredrickson & Levenson, 1998).

Tiede on myös selvittänyt, että positiiviset ja negatiiviset tunteet eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan ennemminkin melko itsenäisiä (Avia ja Vázquez, 1998). Voimme siis kokea negatiivisia tunteita näennäisesti positiivisissa tilanteissa. Koemme myös päinvastoin positiivisia tunteita erityisen vaikeina hetkinä, kuten ahdistuksen tai traumaattisille tilanteille altistumisen kohdalla.

Mistä löydät avaimet onneen tieteen mukaan?

Ihmiset voivat tehdä monia asioita päästäkseen eroon kärsimyksestä, vaikka kävisimmekin läpi lukuisia monimutkaisia tilanteita elämässä. Alla olemme kuvailleet joitakin tapoja, joilla voi tieteen mukaan tulla onnellisemmaksi:

Ole kiitollinen

Lukuisat asiantuntijat suosittelevat olemaan päivittäin kiitollisia kaikesta siitä, mikä elämässä on hyvin. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun käyt läpi vaikeita aikoja.

Aiheesta tehdyt tutkimukset paljastavat suoran yhteyden kiitollisuuden sekä sosiaalisia suhteita edistävän käytöksen, positiivisten tunteiden, elämää kohtaan kokeman tyytyväisyyden, optimismin, toivon, elinvoiman ja subjektiivisen onnellisuuden käsitteen välillä (McCullough, Emmons ja Tsang, 2002).

Kiitollisena oleminen vähentää myös riskiä saada mielenterveyshäiriöitä, kuten masennusta, ahdistusta tai aineiden väärinkäyttöä (Bono ja McCullough, 2006).

Kuten huomaat, kiitollisuuden sisällyttäminen elämään kriisien ja suurten vaikeuksien aikana voi johtaa mielentilan merkittävään parantumiseen.

Kiitollisuus johtaa masennuksen, ahdistuksen, riippuvuuden ja muiden mielenterveyshäiriöiden riskin alentumiseen.

Suhtaudu asioihin hyvällä huumorintajulla

Hyvästä huumorintajusta on paljon hyötyä psykologisesti. Tällaisia hyötyjä ovat muun muassa:

  • Ilo
  • Hyvinvoinnin tunne
  • Tyytyväisyys
  • Stressin vähentyminen
  • Masennuksen ehkäisy

Hyvällä huumorintajulla on myös tärkeitä fyysisiä vaikutuksia, kuten kivun sietokyvyn lisääntyminen sekä immuunijärjestelmän ja sydän- ja verisuonijärjestelmän parantuminen. Sosiaalisesta näkökulmasta katsottuna se parantaa myös vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa ja auttaa saavuttamaan harmonian muun yhteisön kanssa.

Onkin siis tärkeää sisällyttää elämään humoristisia hetkiä, jotka vievät huomion hetkeksi pois. Voit tehdä niin esimerkiksi katsomalla uudelleen jotakin suosikkisarjaa, katsomalla elokuvan joka sai sinut nauramaan, kuuntelemalla hauskaa podcastia tai vain lukemalla kappaleen kirjasta, joka saa hymyn huulille.

Kuuntele musiikkia

The Journal of the American Medical Association –lehti julkaisi Austinissa vuonna 1996 tehdyn musiikkiterapiatutkimuksen tulokset. Se paljasti, että musiikkiärsykkeet lisäävät endorfiinien vapautumista vähentäen siten lääkityksen tarvetta.

Endorfiinit vaikuttavat keskushermostoon. Ne motivoivat ja tuovat energiaa, eli tekevät ihmisestä onnellisemman ja optimistisemman.

Luo siis itsellesi soittolista, johon lisäät kaikki suosikkikappaleesi ja kuuntele niitä fyysisiä aktiviteetteja tehdessä tai siivotessa. Päivittäinen annos iloista musiikkia saa kenet tahansa tuntemaan olonsa paremmaksi!

Harjoittele tietoisuustaitoja

Tietoisuustaidot tarkoittavat hetkessä olemista. Kun keskitymme kaikkiin tekemiimme aktiviteetteihin, tulee mieleen juolahtavien negatiivisten ajatusten kuuntelemisen lopettamisesta paljon helpompaa.

Sinun ei tarvitse olla zen-mestari voidaksesi harjoitella tietoisuustaitoja. Sinun tulee vain keskittyä siihen, mitä teet, kuten esimerkiksi:

  • Keskity jokaiseen toimenpiteeseen, jonka teet ruokaa laittaessa. Tarkkaile ainesosia. Tunne niiden rakenne sormenpäissä. Kiinnitä huomiota niiden tuoksuun ja ääniin. Huomaa, kuinka ruoan koostumus muuttuu paistuessa.

Voit soveltaa näitä taitoja melkein mihin vain päivittäiseen aktiviteettiin. Se on useiden tutkimusten mukaan mielenkiintoinen tapa vähentää ahdistusta.

Lisää miellyttävien aktiviteettien tekemistä

Ihmiset olisivat kuolleet nälkään ja siten sukupuuttoon ilman palkitsemis- ja motivaatiojärjestelmän hermotoimintaa. Tämä johtuu siitä, että tulemme hyvin todennäköisesti toistamaan kaikkien miellyttävien aktiiviteettien tekemistä.

Voit siis harrastaa monia miellyttäviä aktiviteetteja, jotka tuovat sinulle iloa, kuten esimerkiksi käydä kuumassa kylvyssä kun on kylmä tai virkistävässä suihkussa kesällä viilentymisen toivossa. Voit saada mielihyvää myös muun muassa uusien asioiden oppimisesta, laulamisesta, kirjoittamisesta, maalaamisesta ja tanssimisesta.

Harrasta siis aktiviteetteja, jotka saavat olosi tuntumaan hyvältä aktivoidaksesi hermopiirin. Se saa aikaan mielihyvän tunteen ja vähentää stressitasoa merkittävästi. Sinun tulee siis omistaa tarkoituksellisesti aikaa näiden aktiviteettien tekemiseen, varsinkin vaikeiden aikojen keskellä.

Avaimet onneen voivat löytyä pienistä hetkistä.
Nautinnollisten aktiviteettien tekeminen lisää usein myös hyvinvoinnin ja onnellisuuden tunnetta. Näin löytyvät avaimet onneen.

Suunnittele hauskoja aktiviteetteja

Kuten Eduardo Punset kommentoi kirjassaan “The Happiness Trip: A Scientific Journey”, ylittävät kovasti halutun tilanteen odotukset itse tapahtuman tuoman ilon. Onnellisuus siis piilee usein onnellisuuden “odotushuoneessa”. 

Tutkijat viittaavat siihen yleensä palkitsemispiirillä. Tämä mielihyvän ja onnellisuuden tunteista hälyttävä piiri aktivoituu erityisesti etsinnän, eikä niinkään itse aktiviteetin aikana. Päinvastoin, kuin mitä ehkä ajatellaan. Dopamiini aktivoituu jo pelkän nautinnon odotuksesta, vaikka se ei vielä materialisoituisikaan.

Jos siis ajattelet mielessäsi lempijäätelösi syömistä, unelmatyöpaikan saamista, idyllisen loman suunnittelemista tai pitämäsi ihmisen kanssa keskustelemista, tuo se usein suuremman tyytyväisyyden tunteen kuin itse tekeminen!

Lue myös: 7 jooga-asentoa apuna onnellisuuteen

Avaimet onneen: mitä sinun tulee muistaa

Positiivisen mielialan luominen hankalissa tilanteissa ei ole helppo tehtävä. Jos kuitenkin noudatat yllä mainittuja ohjeita, pääset huomattavasti lähemmäksi hyvinvoinnin kestävää tunnetta.

Pidä kuitenkin mielessä, että useimmilla negatiivisilla tunteilla on tehtävä ja tarkoitus. Niitä ei olisi olemassa, jos ne eivät olisi muokkautuneet läpi ihmisen evoluution. On tärkeää oppia kuuntelemaan sitä, mitä negatiiviset tunteet yrittävät kertoa sinulle ymmärtääksesi niitä, muuttuaksesi ja jättääksesi ne jälkeen.

On tietenkin hetkiä, jolloin negatiiviset tunteet eivät katoa helposti. Näin voi käydä, vaikka soveltaisitkin kaikkia yllä mainittuja asenteita – sekä monia muita jo tuntemiasi keinoja. Toisinaan epämukava olo pysyy, vaikka kuinka liikkuisit, lukisit tai kävisit merkityksellisiä keskusteluja.

Jos negatiivisten tunteiden hallinta on liian vaikeaa hyvästä elämänasenteesta huolimatta, etkä yksinkertaisesti tiedä kuinka voit hallita kaikkia huoliasi, on hyvä ajatus käydä asiantuntijan luona. Lääkärit ja psykologit ovat erikoistuneet tällaisiin tapauksiin. He pystyvät auttamaan sinua löytämään avaimet onneen.

  • Armero, Montse (2019). Aprendiendo a vivir. Uno Editorial.
  • Carbelo, Begoña & Jáuregui, Eduardo (2006). Emociones positivas: humor positivo. Papeles del Psicólogo, vol. 27, núm. 1, enero-abril, 20, pp. 18-30.
  • Punset, Eduard (2005). El viaje a la felicidad: las nuevas claves científicas. Ediciones Destino.
  • Moyano, Natalia. Gratitud en la psicología positiva. Psicodebate 10. Psicología, cultura y sociedad, pp. 103-118.
  • Vázquez, Carmelo; Hervas, Gonzalo, & Ho, Samuel M. Y. (2006). Intervenciones clínicas basadas en la Psicología Positiva: Fundamentos y aplicaciones. Psicologia Conductual, vol. 14, pp. 401-432.