Milloin polven tähystys kannattaa?

Polven tähystys mahdollistaa sen, että kirurgi näkee polvinivelen kokonaisuudessaan leikkauksen aikana. Nyt kerromme tästä tekniikasta tarkemmin.
Milloin polven tähystys kannattaa?
Alejandro Duarte

Tarkistanut ja hyväksynyt: bioteknikko Alejandro Duarte.

Kirjoittanut Toimitus

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Polven tähystysleikkaus eli artroskopia on vammojen ortopedisessa hoidossa käytetty toimenpide. Se helpottaa diagnosointia ja auttaa monenlaisten nivelongelmien hoidossa. Vaikka kyseessä onkin paljon muita menetelmiä vähemmän invasiivinen toimenpide, on polven tähystys silti leikkaus. Siksi sen voivat tehdä vain vammoihin ja ortopediaan erikoistuneet kirurgit.

Kirurgi näkee leikkauksen aikana niveleen kameran avulla. Tätä varten tarvitaan vain hyvin pieni viilto, joka ei jätä kovin näkyvää arpea. Siten tämä on hyvin ei-invasiivinen leikkaus, mikä mahdollistaa lyhyen sairaalassaolon.

Useimmiten potilas pääsee itse asiassa kotiin jo samana päivänä, mikä edistää nopeampaa toipumista.

Milloin polven tähystys on tarpeen?

polvi on kipeä

Tämä tekniikka mahdollistaa siis sen, että kirurgi näkee polven sisälle mahdollisimman ei-invasiivisella tavalla. Tähystys on käytössä monenlaisten vammojen ja ongelmien hoidossa.

Vahinko voi olla polvinivelen eri osissa:

  • luussa
  • rustossa
  • nivelsiteissä
  • nivelkierukassa
  • jänteissä
  • lihaksissa

Nivelsidevammat

Vakavat nivelsidevammat edellyttävät polven tähystysleikkausta, jotta voidaan tehdä tarkka diagnoosi. Tähän tarkoitukseen on kahden tyyppistä soveltuvaa leikkausta: eturistisiteen (ACL) ja takaristisiteen (PCL) tähystysleikkaus.

Eturistiside on se, joka hallitsee liiallista liikettä. Sen nimi tulee siitä, että se risteää toisen nivelsiteen kanssa, joka on nimeltään takaristiside. Tämä kiinnittyy sääriluun takaosaan.

Nivelsidevammat ovat hyvin tavallisia, ja yleensä ne syntyvät liiasta kääntämisestä. Mikäli potilaalla on revennyt nivelkierukka, eturistiside ja sisänivelside, tämä tila tunnetaan nimellä “unhappy triad”.

Nuorella ja kohtalaisen aktiivisella ihmisellä, jolla ilmenee epämukavuutta, on tärkeää rekonstruoida nivelside. Usein tila nimittäin aiheuttaa rappeuttavan nivelsairauden, ja se voi johtaa nivelkierukan vammoihin.

Revennyt nivelkierukka

polvivamma

Jos polven nivelkierukka repeää, useimmiten käytetään tähystystä sekä tilan diagnoosiin että sen korjaamiseen.

Nivelkierukka on syyrustoa, jolla on tärkeitä toimintoja polvessa. Se:

  • pehmentää iskua
  • suojaa rustoa
  • parantaa nivelen toimintaa

Jos vamma on tuore ja selkeä, lääkärit pystyvät joskus korjaamaan nivelkierukan. Polven tähystysleikkauksen lisäksi vaihtoehtona on lääkkeiden käyttö.

Polven nivelkierukkaimplantit korvaavat vahingoittuneen osan luovuttajan kudoksella, ja tämäkin toimenpide voidaan toteuttaa tähystysleikkauksena.

Nivelruston rappeutuminen

Rusto on joustavaa kudosta, joka peittää ja suojaa sääriluun, polvilumpion ja reisiluun niveliä. Tavallisin syy rustovammoihin on nivelrikko.

Vammoja voivat kuitenkin aiheuttaa myös osteokondritis dissekans, tulehdukset, aineenvaihdunnan ongelmat, vammat sekä monet muut haitat. Riippuen potilaan iästä, aktiviteeteista ja odotuksista, on tarjolla erilaisia leikkausvaihtoehtoja, joiden avulla rusto voidaan korjata tai rekonstruoida.

Polven tähystysleikkauksen hyödyt

polven tähystysleikkaus

Ensinnäkin tähystyksen etuna on se, että kirurgi näkee nivelen kokonaisuudessaan. Tämä on pienen kameravälineen ansiota.

Toinen tähystysleikkauksen eduista on se, että siihen tarvitaan vain hyvin pieni viilto. Siten tämä tekniikka ei yleensä vaadi pitkää sairaalajaksoa, ja toipuminen on nopeampaa. Menetelmä on parempi esteettisestikin, sillä polveen ei jää suurta arpea.

Polven tähystysleikkaukseen päädytään monen tyyppisten vammojen ja sairauksien johdosta. Potilaan tilanteen erityispiirteet vaikuttavat hänen sairaalassa olonsa määrään sekä toipumiseen vaadittavaan aikaan. Lyhyesti sanottuna potilaat reagoivat eri tavoilla polven tähystysleikkaukseen.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Arabia, J. J. M., & Arabia, W. H. M. (2009). Lesiones del ligamento cruzado anterior de la rodilla. Iatreia. https://doi.org/10.5455/medarh.2014.68.350-352
  • Castiella-Muruzábal, S., López-Vázquez, M. A., No-Sánchez, J., García-Fraga, I., Suárez-Guijarro, J., & Bañales-Mendoza, T. (2007). Artroplastia de rodilla. Rehabilitacion. https://doi.org/10.1016/S0048-7120(07)75532-9
  • Estévez Perera, A., Díaz Hernández, I., Porro Novo, J., Torres Carballeira, R., & Calderón García, A. (2008). Evaluación y entrenamiento isocinético en rehabilitación post artroscópica de rodilla de paciente con Artritis Reumatoide. Revista Cubana de Reumatología: RCuR10(11), 11–19.
  • Gicquel, P. (2009). Artroscopia en el niño. EMC – Técnicas Quirúrgicas – Ortopedia y Traumatología. https://doi.org/https://doi.org/10.1016/S2211-033X(09)71601-9

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.