Miksi potku kiveksille sattuu niin paljon?
Potku kiveksille on yksi sellaisista kokemuksista, jota kukaan mies ei halua kokea. Isku tälle kehonalueelle laittaa kenet tahansa kaksinkerroin kivusta. Asiantuntijoiden mukaan potku kiveksille saa kehon ikäänkuin sekoamaan.
Tällaisella tapauksella on kuitenkin harvoin vakavia seurauksia, ellei isku ole liian voimakas. Kyseinen alue on hyvin herkkä, mutta sillä on myös kyky palautua nopeasti ilman komplikaatioita.
Voimakkaalla vammalla voi kuitenkin olla vakavia seuraamuksia. Siksi onkin tärkeää pyrkiä välttymään tällaisilta iskuilta. On myös hyvä tietää miten toimia, jos näin pääsee tapahtumaan. Kerromme kaikesta aiheeseen liittyvästä seuraavaksi.
Miksi potku kiveksille sattuu niin paljon?
Monet ihmiset pohtivat sitä, miksi potku kiveksille sattuu niin kovasti. Perimmäinen syy tähän on se, että tälle pienelle alueelle keskittyy enemmän hermopäätteitä, kuin muualle kohtaa kehoa.
Nämä hermopäätteet yhtyvät vagushermoksi, jota pidetään kehon “supermoottoritienä”. Tästä syystä kipu saavuttaa muut alueet ja aiheuttaa “väliaikaisen sekoamisen” kehossa.
Kivekset ovat heikosti kiinnittyneet kehoon. Niitä peittää ainoastaan suojaava kerros, jota kutsutaan nimellä tunica albuginea eli vaalea kovakalvo, ja ne sijaitsevat kivespussin sisällä. Näin ollen niillä ei ole minkäänlaista pehmustetta, joten ne kestävät hyvin heikosti iskuja.
Miksi potku kiveksille aiheuttaa kipua vatsassa?
Kivekset alkavat muodostua vatsasta ja sieltä ne laskeutuvat lopulliseen sijaintiinsa. Sukupuolirauhasten hermopäätteet yhtyvät vatsan alueella.
Joten kun kivekset kokevat iskun, kipu keskittyy vatsan alueelle. Kaikki keskittyy vagushermoon, joka haarautuu koko tälle alueelle sekä laajalle alueelle yläkehoon.
Tästä syystä kiveksille suunnattu potku aiheuttaa kipua niin vatsassa, kuin myös pahoinvointia sekä mahdollisesti oksentelua. Jos kipu on hyvin voimakasta, saattaa ilmetä huimaamista, silmien vettymistä, kohonnutta verenpainetta sekä päänsärkyä.
Millaisia seurauksia potku kiveksille voi aiheuttaa?
Jos kyse on hyvin voimakkaasta iskusta, saattaa se aiheuttaa vakaviakin seurauksia. Jos kipu ei häviä 15-60 minuutin kuluttua iskusta, olisi hyvä mennä päivystykseen, jotta tilanne voidaan tutkia.
Joissakin tapauksissa kiveksille kohdistettu isku saattaa aiheuttaa vakavia seurauksia.
- Lisäkives. Tämä on yksi yleisimmistä seurauksista, joita voi seurata voimakkaasta potkusta kiveksille. Kyse on lisäkiveksen tulehtumisesta. Lisäkives on osa, joka yhdistää kiveksen siemenjohtimiin. Tämä aiheuttaa kipua ja tulehtuneisuutta, mutta yleensä rauhoittuu spontaanisti.
- Kiveksen paikaltaan siirtyminen. Näin tapahtuu, mikäli isku saa kiveksen vetäytymään takaisin kehon sisälle, lantioluun yläpuolelle. Tällöin kivestä ei pysty enää käsin tunnustelemaan ja kyse on hätätilanteesta.
- Kiveksen kiertyminen. Isku saattaa aiheuttaa kiveksen kiertymisen ja nousemisen sekä siemenjohtimen kiertymisen. Tuloksena on voimakasta kipua, turvotusta ja toinen kives saattaa asettua toisen päälle. Tällaisessa tapauksessa pitäisi mennä lääkäriin kuuden tunnin kuluessa tapahtuneesta.
- Kiveksen repeäminen. Tämä on epätavallista ja johtuu usein erittäin voimakkaasta iskusta. Se aiheuttaa paljon kipua, huomattavaa turvotusta, oksetusta ja joskus jopa pyörtymistä. Tässä tapauksessa on kyse hätätilanteesta, joka vaatii leikkauksen.
Kenellä on kohonnut riski saada isku kiveksille?
Kivesten kohtaamat vammat – ja erityisesti vakavalaatuiset – ovat hyvin harvinaisia. Niitä voi kuitenkin tapahtua ja tästä syystä onkin tärkeää tehdä tarvittavia toimenpiteitä, jotta ne voitaisiin estää. Urheilijat ovat alttiimpia tämänkaltaisille tapaturmille.
Joissakin urheilulajeissa on todennäköisempää saada isku tai potku kiveksille, kuin toisissa. Niiden miesten, jotka pelaavat jalkapalloa, koripalloa tai pesäpalloa, tulee olla asian suhteen tarkempia. Myös heidän tulee olla tarkkana, jotka harrastavat painonnostoa tai muita vaativia urheilulajeja.
Kuinka voi välttyä iskuilta kiveksille – vinkkejä
Kipu on välttämätöntä, kun saat iskun kiveksille. Epämukavan olon ei kuitenkaan pitäisi kestää kauempaa kuin tunnin verran. Sillä aikaa voi tehdä yksinkertaisia tekoja lievittääkseen epämukavaa olotilaa.
Useimmiten lääkärit suosittelevat seuraavaa:
- Ota käsikauppalääkettä, kuten parasetamolia tai ibuprofeenia.
- Lepää ja rentoudu.
- Laita alueelle kylmää lievittääksesi kipua ja vähentääksesi turvotusta.
- Aseta rullattu pyyhe kivesten alle mennessäsi nukkumaan.
- Vältä raskasta toimintaa muutamien päivien ajan.
- Käytä tukea antavia alushousuja muutaman päivän ajan, jotta kivekset saavat tukea.
Joka tapauksessa parasta olisi, että tällaiset iskut kiveksille pystyttäisiin estämään sekä myös niistä mahdollisesti aiheutuvat seuraukset. Jos mies harrastaa jatkuvasti voimakasta fyysistä toimintaa, kannattaa huomioida seuraavaksi esitellyt varotoimenpiteet:
- Käytä kiveksille suojaa tai alasuojaa. Nämä varusteet turvaavat hyvän suojan alueelle. Suojan tulee olla oikean kokoinen, muuten se ei täytä täysin funktiotaan.
- Kysy muista mahdollisista suojausvälineistä. Lääkäri tai valmentaja saattaa osata suositella myös muunlaisia suojia, riippuen harrastamastasi toiminnasta tai urheilusta.
- Keskustele asiasta lääkärin kanssa. Jos tunnet kiveksissäsi kipua, vaikka niihin ei olisikaan kohdistunut iskua, kannattaa asiasta kertoa lääkärille. Kiveksissä ilmenevää kipua ei milloinkaan tulisi jättää huomiotta.
Kohdatessasi kipua, mene lääkäriin
Kipu on tärkeä oire, jota tulee pitää silmällä. Jos kiveksille kohdistuneen iskun jälkeen kipu on liian voimakasta tai se ei väisty muutamien minuuttien kuluessa, olisi aina parasta käydä terveyskeskuksessa tutkittavana.
Jatkuvat pahoinvointi tai oksentelu, mustelma kivespussissa, vaikeudet virtsatessa, verivirtsaisuus tai kuume ovat myös merkkejä siitä, että kyse voi olla hätätilanteesta. On tärkeää olla varovainen myös seksuaalisessa kanssakäymisessä, johon liittyy kontaktia kivesten kanssa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Casal, J., Solari, J. J., & Monserrat, J. M. (1965). Epitelioma del escroto. Revista Argentina de Urología, 34(9-12), 661-665.
- Vaglica, A. C. (1980). Estallido traumático de testículo. Revista Argentina de Urología, 46(1), 30.
- Calabia de Diego, A., López Rasines, G., Hernández Rodríguez, R., Marco de Lucas, E., Lastra García-Barón, P., & Hernández Castrillo, A. (2003). Lesiones testiculares que no hay que tocar. Archivos españoles de urología, 56(3), 255-266.