Herätä vagushermosi ja kohenna hyvinvointiasi
Ihmisellä on kaksitoista paria hermoja, jotka alkavat aivoista. Näistä hermoista kymmenes on ehdottomasti se kaikkein kiinnostavin ja kyvykkäin, ja tämä hermo on nimeltään vagushermo. Se muodostaa osan ihmisen parasympaattista hermostoa, ja sillä on hyvin kiinnostava rooli kehon toiminnassa.
Kyseessä on se hermo, joka auttaa ihmistä rentoutumaan ja pääsemään rauhallisuuden tilaan, jotta stressiä ja ahdistusta voitaisiin torjua. Vagushermon avulla voit kokea sellaista hyvinvointia, joka on elintärkeä asia elämänlaatusi kannalta.
Kaikki eivät kuitenkaan ole tietoisia siitä, kuinka tärkeä tämä hermo elimistön toiminnalle on. Syy tähän tiedon puutteeseen on selkeä: ihmiset ovat keskittyneempiä ulkoisiin stimuloinnin lähteisiin kuin siihen, että he kärsivällisesti ja intuitiivisesti kuuntelisivat omaa kehoaan.
Tämän vuoksi ehdotammekin, että käyttäisit tästä lähtien puoli tuntia päivässä itseesi. Näin voit jo lyhyessä ajassa “herättää” vagushermosi sekä siten parantaa elämänlaatuasi merkittävästi. Jos otat tämän tavan osaksi päivittäisiä rutiinejasi, tulet näkemään selkeitä muutoksia.
Oletko valmis vagushermon aktivointiin?
Missä vagushermo sijaitsee?
Vagushermo, jota kutsutaan myös nimellä kiertäjähermo, alkaa ydinjatkeesta ja jatkuu sieltä kiintoisalla tavalla. Se ulottuu kaikkiin seuraaviin elimiin:
- nielu
- ruokatorvi
- kurkunpää
- keuhkoputket
- sydän
- vatsa
- haima
- maksa
Se kulkee myös erilaisten valtimoiden ja motoristen hermojen lävitse.
Vagushermoa voitaisiin kutsua vaikkapa pitkäksi valtatieksi, joka kulkee kehosi etupuolen lävitse, ja se hoitaa seuraavia tehtäviä:
- herkkyyden antaminen
- ääntöväylän lihasten stimulointi ja viestinnän helpottaminen
- hengityksen säätely
- oksitosiinin tuotannon stimulointi (tämä on rakkauden tai äidillisen siteen muodostumisen hormoni)
- säätelee maksan ja haiman toimintaa
- lisäksi vagushermolla on vielä tämä hauska tehtävä: se laittaa lopun hikalle
Lue aiheesta lisää: Stimuloi aivojasi tällä superjuomalla: kaneli, hunaja ja kurkuma
Vagushermo on rakenne, joka liittyy koko kehon terveyteen
Eräs ilmiö, jota me kaikki koemme päivittäin, on tämä: suuren aterian syönnin jälkeen ilmaantuva väsymys. Tämä uneliaisuus saa sinut haluamaan siirtymään sohvalle makaamaan tai pienille päiväunille.
- Kyseistä tunnetta säätelee vagushermo. Syönnin jälkeen kehosi käyttää paljon energiaa ruoan käsittelemiseen ruoansulatuskanavassa.
- Tämä hermo saa elimistössä aikaan sarjan ärsykkeitä, jotka edistävät rentoutumista, minkä seurauksena syntyy mainitsemamme uneliaisuus.
- Vagushermo toimii ruoansulatuksen säätelyssä ja lisäksi se rauhoittaa sydäntä.
- Joillakin on tila, jota kutsutaan nimellä vasovagaalinen synkopee. Tällöin käy niin, että ihmisen ollessa liian kiihtynyt (olipa kyse sitten pelosta tai kiintymyksestä) vagushermo saa henkilön menettämään tajuntansa, minkä seurauksena hän pyörtyy. Tämä on tietysti aivan äärimmäinen tilanne.
- Vagushermo säätelee myös vastustuskykyä ja solujen uudistumista.
- Yksi tämän kiintoisan hermon tehtävistä on se, että se saa aikaan täyden olon.
- Koska se liittyy läheisesti ruoansulatuksen toimintaan, se toimii myös sen säätelijänä. Vagushermo kertoo sinulle, että olet saanut tarpeeksi ruokaa, ja se hillitsee ruokahaluasi ollessasi stressaantunut.
Kuten voit huomata, tämä hermo on avuksi monella elämänalueella: rentoutuminen, kylläisyyden tunne, ahdistuksen tunteminen tai sen poissaolo, painonhallinta… Kyseessä on ehdottomasti hyvin kiinnostava rakenne!
Lue aiheesta lisää: Jooga uudisti 87-vuotiaan naisen ryhdin ja muutti hänen elämänsä
Tekniikka vagushermon “herättämiseksi”
Tämä on yksinkertainen tekniikka, eikä se vaadi kuin puoli tuntia päivästäsi. Sitä tulee kuitenkin harjoittaa päivittäin ja aina samaan aikaan.
Tulet huomaamaan, että se vaikuttaa miltä tahansa muulta mindfulness-tekniikalta rentoutuksen edistämiseksi – niissä on aina mukana jossakin muodossa hengityksen hallinta.
Katsotaan sitten tarkemmin, mitä tulisi tehdä vagushermon aktivoimiseksi.
- Laita päällesi mukavat ja löysät vaatteet.
- Makaa kallistetulla tasolla siten, että pääsi on alempana kuin jalkasi (tätä kutsutaan nimellä Trendelenburg-asento).
- Laita otsallesi viileä, kostea kangas.
- Hengitä nenäsi kautta 6 sekunnin ajan niin, että täytät vatsasi alemman osan ilmalla.
- Pidä ilmaa sisälläsi 6 sekunnin ajan niin, että jännität vatsaasi siten kuin joku olisi aikeissa lyödä sinua.
- Hengitä sitten ulos syvään 7 sekunnin ajan niin, että tyhjennät vatsasi ja samalla puristat huuliasi samalla tavalla kuin tekisit puhaltaessasi kynttilän sammuksiin (tämä on paras tapa saada happea ja aktivoida vagushermo).
- Toista tätä harjoitusta 7 kertaa.
- Lopuksi nouse sitten hyvin vähitellen istumaan, ja odota 5 minuuttia ennen kuin nouset ylös. Rentoudu. Lopuksi on hyvä idea vielä juoda lasillinen viileää vettä.
Lue aiheesta lisää: Rentouttavat uutteet, jotka auttavat sinua nukkumaan
Kuten voit huomata, tämä harjoitus on hyvin helppo tapa saada vagushermo aktivoitumaan. Siinä on todella kyse vain hengittämisestä sellaisella tavalla, joka aktivoi uudelleen kehosi elintärkeitä toimintoja.
Artikkelin pääkuva on peräisin lähteestä wikiHow.com.
Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Piñeiro, D. (2012). La estimulación del nervio vago aumenta el tamaño del infarto de miocardio en un modelo experimental : ¿ paradoja u oportunidad ? REVISTA ARGENTINA DE CARDIOLOGÍA.
- Rodríguez-Bustabad, M. T., Pérez-García, E., Ysa-Figueras, A. Y., Bardón-Valcarce, F., Vela-Orus, P., Del Campo-Garrido, A., & García-Alonso, J. A. (2006). Paraganglioma de nervio vago. Angiologia. https://doi.org/10.1016/S0003-3170(06)74963-X
- Rodríguez, C. M., Naranjo, S., & Carbajo, M. (2015). Schwannoma intratorácico del nervio vago. Archivos de Bronconeumologia. https://doi.org/10.1016/j.arbres.2014.06.015
- Mosqueira, A. J., López-Manzanares, L., Canneti Heredia, B., Barroso, A., García-Navarrete, E., Valdivia, A., & Vivancos, J. (2013). Estimulación del nervio vago en pacientes migrañosos. Revista de Neurologia.
