Logo image
Logo image

Miksi jotkut lääkkeet tulee ottaa tyhjään mahaan ja toiset ruokailun jälkeen?

2 minuuttia
Jokaisen lääkkeen mukana tulee käyttöohje, josta selviää, tuleeko lääke ottaa tyhjään vatsaan, ruoan kanssa vai aterian jälkeen. Jatka lukemista, niin saat tietää aiheesta lisää.
Miksi jotkut lääkkeet tulee ottaa tyhjään mahaan ja toiset ruokailun jälkeen?
Franciele Rohor de Souza

Tarkistanut ja hyväksynyt: farmaseutti Franciele Rohor de Souza

Kirjoittanut Toimitus
Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Moni luulee, että kaikki lääkkeet voidaan ottaa yhtä lailla tyhjään mahaan, ruoan kanssa tai aterian jälkeen, eikä sillä ole mitään vaikutusta lääkkeeseen. Tästä syystä lääkärin ja farmaseutin on neuvottava potilaalle oikea tapa ottaa hänelle määrätty lääke. Ottoajankohta riippuu kyseisen lääkkeen kemiallisista ominaisuuksista ja muista piirteistä. Tässä artikkelissa kerromme, miksi jotkut lääkkeet tulee ottaa tyhjään mahaan ja toiset ruokailun jälkeen.

Syitä, miksi jotkut lääkkeet tulee ottaa ruokailun jälkeen

Jokainen lääkeyhtiö, joka tuo markkinoille uuden lääkkeen, on tehnyt tutkimuksia ja kokeita arvioidakseen muun muassa sen turvallisuutta, tehokkuutta ja toleranssia. Tutkimuksissa tarkastellaan myös lääkkeen eri antotapoja ja biologista hyötyosuutta ottamisen jälkeen.

Näin voidaan määrittää ihanteellinen lääkeannos, suurin siedetty annos ja pienin vaikuttava annos. Muutamia syitä siihen, miksi jotkut lääkkeet tulee ottaa ruokailun jälkeen, ovat:

  • Lääkkeen parempi imeytyminen. Täysi vatsa tehostaa kyseisen lääkeaineen imeytymistä mahalaukun limakalvolta tai suolistosta sen kemiallisten ominaisuuksien vuoksi.
  • Sivuvaikutusten väheneminen. Ei-steroidiset tulehduskipulääkkeet voivat aiheuttaa mahahaavan pitkäaikaisessa käytössä. Riski kasvaa huomattavasti, kun ne otetaan tyhjään mahaan.
  • Parantaa hoidossa pitäytymistä. Usein lääkärit ohjeistavat potilaita ottamaan lääkkeen aina aterian jälkeen, jotta heidän on helpompi muistaa ottaa se. Tässä kohtaa tämän ohjeen noudattaminen ei ole niin tärkeää, kunhan potilas vain pitäytyy aina samassa aikataulussa.
Some figure
On useita syitä siihen, miksi jotkut lääkkeet tulee ottaa aterian yhteydessä. Näitä ovat esimerkiksi mahalaukun suojaaminen ja hoidon parempi noudattaminen.

Tiedätkö, mitä on tarkkuuslääketiede?

Syitä, miksi jotkut lääkkeet tulee ottaa tyhjään mahaan

Jotkut lääkkeet tulee sen sijaan ottaa tyhjään mahaan. Logiikka tämän taustalla on se, että vaikuttavan aineen sekoittaminen ruoan kanssa heikentää kemikaalin imeytymistä ja näin sen tehoa.

Kun lääke kehotetaan ottamaan tyhjään vatsaan, se tulee ottaa ainakin puoli tuntia ennen päivän ensimmäistä ateriaa tai kaksi tuntia edellisen aterian jälkeen. Näin lääke imeytyy varmasti kokonaan. Yksi esimerkki tästä ovat osteoporoosiin ja kilpirauhasen vajaatoimintaan tarkoitetut lääkkeet.

Some figure
Lääkkeen ottaminen tyhjään mahaan tarkoittaa sitä, että se otetaan ainakin puoli tuntia ennen päivän ensimmäistä ateriaa.

Lue myös: Mitä on lääkkeiden aiheuttama valoherkkyys?

Ota lääkkeet tyhjään mahaan tai ruokailun jälkeen annettujen ohjeiden mukaan

Jokaisen lääkkeen mukana tulee pakkausseloste käyttöohjeineen, joka tulee lukea ennen hoidon aloittamista. Lääkkeiden vääränlainen käyttö on nimittäin vaarallista, sillä ne tehoavat vain tietyissä olosuhteissa.

Mainittu pakkausseloste sisältää kaikki tiedot lääkkeen ominaisuuksista ja ottotavasta. Tyhjään mahaan otettavaksi tarkoitetun lääkkeen ottaminen juuri ennen tai jälkeen aterian vähentää sen tehoa.

Kehotamme lukemaan ohjeet erityisesti ennen tuntemattoman lääkkeen käyttöä. Kysy sinua askarruttavista asioista lääkäriltä tai apteekkarilta. Tyydyttävä hoitotulos riippuu pitkälti lääkkeen oikeanlaisesta ottotavasta.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Comportamiento del proceso LADME de los medicamentos en niños. (2009). Acta Pediátrica de México.
  • Ruiz-Garcia, A., Bermejo, M., Moss, A., & Casabo, V. G. (2008). Pharmacokinetics in drug discovery. Journal of Pharmaceutical Sciences. https://doi.org/10.1002/jps.21009
  • Aleixandre, A., & Puerro, M. (2010). Absorción y distribución de los fármacos. Farmacología Básica.
  • Mir, F. Martínez, and Vicente Palop Larrea. “Adherencia al tratamiento en el paciente anciano.” Información terapéutica del Sistema nacional de Salud 28.5 (2004): 113-120.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.