Mikä on viehätysvoiman todellinen salaisuus? Tieteellä on vastaus

maaliskuu 23, 2017
Voidaan sanoa, että viehätysvoiman salaisuus piilee aivojemme hermoverkostossa. Se määrittelee, ovatko tunnesignaalit tehokkaita vai eivät.

Jo vuosisatojen ajan on kiistelty siitä, mikä tekee ihmisestä viehättävän. Vaikka sen on todettu riippuvan kontekstista, kulttuurisista arvoista ja elämäntyylistä, jotkut uskovat edelleen, että fyysinen viehättävyys on se ratkaiseva tekijä.

Fyysisillä piirteillä on kyllä oma merkityksensä viehätysvoimassa, mutta on osoitettu, että ne eivät ole ainoat asiat, jotka ratkaisevat henkilön viehättävyyden muiden silmissä.

Itse asiassa jotkut ovat sitä mieltä, että ihmisen viehätysvoima on suoraan yhteydessä hänen persoonallisuuteensa ja niihin ominaisuuksiin, joita häntä ihaileva henkilö hänessä näkee.

Tämän lisäksi tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että yksi erittäin tärkeä viehätysvoiman osatekijä sijaitsee aivoissa ja niiden kyvyssä ymmärtää toisten ihmisten tunteita ja aikomuksia.

Lyypekin yliopiston (Saksassa) tiedemiehet suorittivat jokin aika sitten tutkimuksen, joka julkaistiin PNAS -lehdessä. Tutkimuksesta selvisi, että mitä paremmin kykenemme tulkitsemaan toisten ihmisten tunteita, sitä viehättävämpiä olemme muiden silmissä.

Viehätysvoiman todellinen salaisuus piilee aivoissa

Neuronit

Analysoimalla viehätysvoiman stimuloimia hermosolumekanismeja tutkijat pystyivät määrittämään, että henkilön kyvyllä lukea toisten ihmisten tunteita on erittäin suuri merkitys viehätysvoiman kannalta.

Silke Andersin, Lyypekin yliopiston affektiivisen ja sosiaalisen neurotieteen professorin ja tutkimuksen alullepanijan, mukaan:

”Kyky ymmärtää toisen ihmisen tunteita ja aikomuksia on erittäin tärkeää sosiaalisen vuorovaikutuksen onnistumisen kannalta. Ihmisten on ymmärrettävä ja jatkuvasti analysoitava toisen henkilön aikomuksia ja tunteita, ennakoitava hänen käytöstään ja mukautettava omaansa tilanteen vaatimalla tavalla, jotta vuorovaikutus onnistuisi.”

Tähän tulokseen päästiin tutkimalla 90 ihmistä, joita pyydettiin katsomaan videoita joko pelkoa tai surua ilmaisevista naisista.

Katso myös: Kävely muuttaa aivoja ja lievittää masennusta

Videoiden katsomisen jälkeen osallistujien piti arvioida mitä naiset tunsivat, ja ilmoittaa kuinka varmoja he olivat omasta arviostaan.

Osallistujien suorittaessa tätä tehtävää tutkijat analysoivat heidän aivotoimintaansa mitatakseen heidän viehätysvoimansa tasoa. Tutkijoille selvisi, että mitä täsmällisempi henkilön arvio naisten psyykkisestä tilasta oli, sitä viehättävämmältä hän vaikutti.

Tämä voi mahdollisesti tarkoittaa sitä, että mitä helpompi sinun on tulkita toisten ihmisten tunteita oikein, sitä viehätysvoimaisempi olet. Tämä johtuu siitä, että tunteiden tulkitseminen aktivoi aivojen palkitsemiskeskuksen ja saa näin aikaan miellyttäviä tuntemuksia.

Erittäin mielenkiintoista näissä tutkimustuloksissa on se rooli, joka sekä lähettäjällä että vastaanottajalla on vuorovaikutustilanteessa. Kyky ymmärtää muita ja tunnistaa tarkasti heidän tunteensa riippuu hermosolujen aktiivisuuden määrästä, joka ilmenee viehätysvoiman yhteydessä.

Esimerkiksi jos henkilön kasvojen ilmeissä näkyy pelkoa tai surua, vastaanottaja prosessoi sen tehokkaasti aivoissaan, ja tämä laukaisee hänen aivojensa palkitsemiskeskuksen ja lisää hänen viehätysvoimaansa tunteita osoittavan henkilön silmissä.

Kahden ihmisen aivotoiminta

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu eroja niiden henkilöiden hermoverkoissa, jotka eivät kyenneet ”lukemaan” toisten ihmisten tunteita. Näillä ihmisillä on tavallisesti ongelmia myös kommunikaation ja viehätysvoiman suhteen.

Kannattaa lukea: Opeta lapsesi unelmoimaan, ei pelkäämään

Tästä syystä joidenkin tiedemiesten mukaan kommunikaation puute ei välttämättä tarkoita kiinnostuksen puutetta. Tällaisten ihmisten hermoverkko ei vain yksinkertaisesti riitä siihen, että he kykenisivät ilmaisemaan itseään kunnolla.

Anders tiedostaa, että tutkimus on liian pieni, jotta siitä voitaisiin johtaa mitään kategorisia väittämiä. Hän kuitenkin myöntää haluavansa tutkia tarkemmin sitä, kuinka kyky lukea toisten ihmisten tunteita muuttuu ihmisen ikääntyessä ja voiko tätä kykyä edistää harjoittelemalla.

Olisi myös mielenkiintoista tutkia, riippuuko kyky lukea muita ihmisiä meidän omista synnynnäisistä ominaisuuksistamme, vai onko olemassa muita tekijöitä jotka mahdollistavat sen.

Joka tapauksessa nämä johtopäätökset antavat aivan uuden selityksen sille, mikä tekee ihmisestä viehättävän ja miksi jotkut ihmiset ovat viehättävämpiä kuin toiset.

 

UUTISIA VERKOSSA