Mikä on väsyneiden jalkojen oireyhtymä?

13 syyskuu, 2020
Väsyneiden jalkojen oireyhtymä on jaloissa ilmenevä vaiva, joka johtuu riittämättömästä laskimoiden palautumisesta. Vaikka monet tapaukset vaativat lääketieteellistä interventiota, yleisesti ottaen jalkojen väsymystä ja painon tunnetta voidaan parantaa elintapojen muutoksilla.

Päivittäisillä toimillamme voi olla suuria vaikutuksia terveytemme kannalta. Tuntien seisonnan jälkeen ilmenevä väsymys jaloissa on normaalia, mutta jos tunne on jatkuvaa, kyseessä voi olla väsyneiden jalkojen oireyhtymä.

Väsyneiden jalkojen oireyhtymä ei ole vakava sairaus, mutta se on tila joka voi rajoittaa päivittäistä elämää. Tästä syystä sitä on seurattava ja valvottava.

Väsyneiden jalkojen oireyhtymä vaikuttaa noin 20-30 prosenttiin aikuisväestöstä. Yli 50-vuotiailla väsyneiden jalkojen oireyhtymää esiintyy jo noin puolella, ja sitä syntyy viisi kertaa enemmän naisilla kuin miehillä. Lisäksi väsyneiden jalkojen oireyhtymä on yleisempi lihavilla ihmisillä, paljon istuvilla ihmisillä sekä niillä, jotka viettävät paljon aikaa seisten.

Valitettavasti tämä terveysongelma liittyy monissa tapauksissa suoraan siitä kärsivän ihmisen ammattiin. Monien tuntien seisominen tai istuminen voi vaikuttaa negatiivisesti sekä kokonaisvaltaiseen terveyteen että jalkojen terveyteen.

Lue eteenpäin, niin saat tietää mitkä tämän tilan oireet ja aiheuttajat ovat. Lisäksi saat neuvoja ja vinkkejä sen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi.

Mikä on väsyneiden jalkojen oireyhtymä?

Solujen ikääntymisen luonnollisen prosessin takia soluseinämien koko kasvaa nopeammin. Tämä puolestaan tekee verisoluista herkempiä ja vähemmän tehokkaita.

Laskimoiden tehtävänä on kerätä verta koko kehosta ja palauttaa se sydämeen. Jalkojen laskimojärjestelmän suhteen, jotta veri nousisi vastakkaiseen suuntaan kuin painovoima, järjestelmästä löytyy pieniä venttiileitä, jotka estävät veren palaamista takaisin – sen lisäksi, että sieltä löytyy lihaksista koostuva kerros, joka auttaa pumppaamaan verta takaisin sydämeen.

Kun laskimoiden toiminta on riittämätöntä joko pumppaamisen epäonnistumisen takia tai koska veri jää paikoilleen, ilmaantuvat ensimmäiset oireet: raskaus, väsymys ja jalkojen turvotus. Tätä tapahtuu, koska neste vuotaa laskimoista kudoksiin.

Laskimoiden seinämän kärsimän liiallisen paineen takia, jos tämä tila pitkittyy ajan kuluessa, se alkaa menettää kykyään pitää verta sisällä. Tästä seurauksena ilmenevät suonikohjut ja sekä varsin yleinen verisuonitauti, joka tunnetaan nimellä krooninen alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta (CVI).

Väsyneiden jalkojen oireyhtymä ei ole vakava sairaus, mutta se voi rajoittaa päivittäistä elämää
Väsyneiden jalkojen oireyhtymä voi johtua riittämättömästä laskimoiden palautumisesta.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Syvän laskimotukoksen havaitseminen ja ehkäisy

Oireet

Väsyneiden jalkojen oireyhtymän tavalliset merkit ja oireet ovat seuraavat:

  • Jalkojen raskaus ja turvotus.
  • Jalkojen kipu.
  • Kutina (polttelu) jaloissa.
  • Jalkojen väsymys.
  • Lihaskrampit.
  • Yöllinen parestesia (tunnottomuus jaloissa).
  • Jalkojen pistely ja jäykkyys.
  • Suuret ja pienet suonikohjut. (Suonikohjut ovat laajentuneita verisuonia, joilla ei ole mahdollisuutta palauttaa koko verta sydämeen. Pienemmät suonikohjut ovat yleensä punertavia, ja suuret suonikohjut ovat sinertävämpiä.)
  • Turvotus, joka on pahempaa seistessä tai silloin, kun henkilö viettää pitkiä aikoja liikkumatta.

Yleisimmät oireet ovat jalkojen kutina, raskaus ja kipu.

Mitkä tekijät vaikuttavat oireyhtymän ilmaantumiseen?

On olemassa sekä biologisia että perinnöllisiä tekijöitä, jotka altistavat väsyneiden jalkojen oireyhtymälle, sekä tekijöitä joita voidaan halutessa välttää.

  • Ikä. Useat eri tutkimukset ovat osoittaneet, että laskimosairauksien esiintyvyys saavuttaa 60 prosentin määrän yli 65-vuotiailla aikuisilla.
  • Potilaan henkilökohtainen historia (aiemmat verenkiertoon liittyvät sairaudet).
  • Geneettinen taipumus (sukuhistoria).
  • Hormonitaso (etenkin raskauden, vaihdevuosien, suun kautta otettavien ehkäisyvalmisteiden ja hormonikorvaushoitojen aikana).
  • Jalkojen morfologia. Litteät jalat (vähentää lihasten supistumista, jonka suoritamme luonnollisesti silloin kun kävelemme).

Lisäksi on myös olemassa joitakin tekijöitä, jotka pahentavat väsyneiden jalkojen oireyhtymää, kuten:

  • Passiivinen elämäntapa.
  • Pitkiä aikoja seisominen tai istuminen päivittäin.
  • Pitkäaikainen altistuminen auringolle tai kuumuudelle.
  • Oireyhtymälle altistavat ammatit: terveydenhuollon henkilökunta, lentokonehenkilökunta, majoituspalveluiden henkilökunta, kampaajat, taloudenhoitajat, toimistotyöntekijät, kuljettajat, opettajat, puhelinmyyjät jne.
  • Ylipaino tai liikalihavuus, etenkin naisilla. Jalkojen rasvakudoksen lisääntyminen vaikeuttaa laskimoiden palautumista edistävän lihasten toiminnan tehokkuutta.
  • Ummetus, koska se aiheuttaa vatsan alueella paineen nousua ja voi vaikeuttaa veren virtaamista takaisin sydämeen.
  • Liian tiukka vaatetus jalkojen ja lantion alueella, koska tämä häiritsee laskimoiden palautumista.
  • Korkeat lämpötilat. Lämpö aiheuttaa suonien laajentumista ja vaikeuttaa veren virtaamista takaisin sydämeen.
Liian tiukat vaatteet sekä ehkäisevät ihoa hengittämästä kunnolla että häiritsevät laskimoiden toimintaa
Väsyneiden jalkojen oireyhtymään on olemassa joitakin tekijöitä, joita muuttamalla voimme vaikuttaa oireyhtymän ehkäisemiseen tai oireiden lievittämiseen. Yksi niistä on liian tiukkojen vaatteiden välttäminen.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Väsyneet jalat; helpotusta ja hoitoa luonnollisesti

Vinkkejä väsyneiden jalkojen oireyhtymän ehkäisyyn ja lievittämiseen

Tärkein ratkaisu väsyneiden jalkojen oireyhtymän välttämiseen on elämäntyylin muuttaminen. Toimenpiteitä, joita voimme käyttää ehkäisemään oireyhtymän syntyä sekä lievittämään sen mahdollisia vaikutuksia silloin kun oireyhtymä on jo ilmaantunut, ovat muun muassa:

  • Nosta jalat kohti kattoa: Pidä päivittäisiä taukoja vähintään 30 minuutin ajan 2 tai 3 kertaa päivässä. Nosta tänä aikana jalat kohti kattoa; tämä tapahtuu istuma-asennossa nostamalla jalat lonkan yläpuolelle ristimättä jalkoja. Voit tukea liikettä esimerkiksi tuolin, sohvan tai nojatuolin avulla.
  • Harrasta päivittäin reipasta liikuntaa vähintään 30–60 minuutin ajan. Vältä jalkoihin kohdistuvaa painoharjoittelua. Aerobiset aktiviteetit, kuten uinti, pyöräily, pilates ja jooga, ovat suositeltavia liikuntalajeja.
  • Vältä ylipainoa: Noudata vähäkalorista ruokavaliota.
  • Vältä liiallisia lämmönlähteitä ja liiallista auringonottoa: Jalkojen kylmistä vesihauteista voi olla hyötyä oireiden lievittämiseksi sekä jalkojen painon tunteen ja väsymyksen helpottamiseksi.
  • Nuku jalat nostettuna noin 10 tai 20 cm asteen kulmaan. Apuna voit käyttää esimerkiksi tyynyä tai peittoa.
  • Älä käytä liian tiukkoja vaatteita tai kenkiä: Suositeltavia materiaaleja ovat luonnonkuiduista valmistetut vaatteet, jotka auttavat ihoa hengittämään tehokkaammin. Pieni korko jalkineissa voi osoittautua hyödylliseksi, vaikka toisaalta liian korkeita korkokenkiä tulisi välttää.
  • Ehkäise tai hoida ummetusta: Syö tarpeeksi kuitua ja noudata muutenkin terveellistä ruokavaliota.
  • Hallitse verenpainetta.
  • Anna jaloille hierontaa jalkapohjista ylöspäin. Hieronta auttaa verta kiertämään ja vähentää samalla nesteen kertymistä nilkkoihin.
Väsyneiden jalkojen oireyhtymä on ikävä, mutta yleensä hoidettavissa oleva vaiva
Väsyneiden jalkojen oireyhtymän ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi voidaan ehdottaa joitakin terapeuttisia vaihtoehtoja, kuten tukisukkia tai puristussiteitä.

Väsyneiden jalkojen oireyhtymän hoito

Väsyneiden jalkojen oireyhtymä ei yleensä ole merkki vakavammasta ongelmasta, mutta se on yhä yleisempi syy sille, miksi monet ihmiset suuntaavat lääkärin puheille. Tällä hetkellä hoitokeinoina käytetään muun muassa seuraavia vaihtoehtoja:

  • Kompressiohoito: Kompressiohoito koostuu kompression kohdistamisesta jalkoihin hyödyntämällä elastisia puristussiteitä tai tukisukkia. Näiden täytyy olla oikeaa kokoa ja mallia, joten valinnassa tulee turvautua asiantuntijan apuun.
  • Vesihoito: Suihkut yhdistettynä hierontaan kylmällä vedellä tai vaihtoehtoisesti vuorotellen kylmällä ja lämpimällä vedellä auttavat stimuloimaan laskimoiden verenkiertoa.
  • Fytoterapia: Fytoterapia eli kasvilääkintä koostuu tässä tapauksessa sellaisten kasvilääkkeiden hyödyntämisestä, jotka auttavat parantamaan verenkiertoa. Näitä hoitomuotoja tulisi aina noudattaa asiantuntijan säännöllisen valvonnan alla. Esimerkkejä verenkiertoa parantavista lääkekasveista ovat muun muassa ginkgo biloba, ruskuskasvit sekä amerikantaikapähkinät (hamamelis virginiana).
  • Lääkkeet: Lääkehoito koostuu laskimoiden toimintaa parantavien lääkkeiden annostelusta, mutta ainoastaan lääkärin määräämällä reseptillä. Väsyneiden jalkojen oireyhtymän itsehoito lääkkeiden avulla ei ole suositeltavaa.
  • Verisuonileikkaus: Tätä hoitomuotoa suositellaan vain äärimmäisissä tapauksissa.

Väsyneiden jalkojen oireyhtymä voi vaikuttaa elämänlaatuun, jos hoitoa ei aloiteta tarpeeksi nopeasti. Tästä syystä on tärkeää, että heti ensimmäisten oireiden ilmaantuessa hakeudutaan alan asiantuntijan juttusille.