Mikä on vampyyrihoito ja mitä riskejä siihen liittyy?

Vampyyrihoito on menetelmä, jossa käytetään potilaan omaa verta ihon uudistamiseksi ja nuorentamiseksi. Mutta tehoaako se?
Mikä on vampyyrihoito ja mitä riskejä siihen liittyy?

Viimeisin päivitys: 26 elokuuta, 2022

Vampyyrihoito nousi suosioon joidenkin julkisuuden henkilöiden paljastaessa, että heillä oli tapana käydä tässä hoidossa. Tämän seurauksena sen kysyntä ja tarjonta kauneushoitoloissa kasvoivat.

Vampyyrihoidossa otetaan verta, se sentrifugoidaan, ja runsasverihiutaleinen plasma pistetään uudelleen. On kuitenkin olemassa myös toinen toimenpide, joka tehdään mikroneuloilla ja joka on saanut saman nimen.

Tässä artikkelissa kerromme, mikä vampyyrihoito on, miten se toteutetaan ja mitkä sen hyödyt ja riskit ovat. Onko hoito todella niin tehokas?

Mikä on vampyyrihoito ja miten se tehdään?

Kaksi eri toimenpidettä tunnetaan vampyyrihoitona. Vaikka yksi on toista suositumpi, niille on yhteistä se, että kasvot näyttävät verisiltä hoidon jälkeen (mistä nimikin on peräisin).

Vampyyrihoidossa, jonka eräs julkisuuden henkilö teki tunnetuksi jonkin aikaa sitten, potiltaalta otetaan verta ja se sentrifugoidaan runsasverihiutaleisen plasman erottamiseksi.

Tämän veren sanotaan olevan täynnä trombosyyttejä ja kasvutekijöitä, joten se saattaa auttaa saamaan aikaan solujen korjautumista. Tämä neste infiltroidaan sitten kasvoihin ja loput verestä levitetään naamioksiTämä näyttää siltä kuin henkilö olisi loukkaantunut.

Toimenpide tehdään yleensä mikroneulauksena eli mikroneuloilla varustetulla rullalla. Vaikka verenvuoto on vähäistä, se on silti varsin hyytävän näköistä.

Jälkimmäisessä toimenpiteessä laitteen lukuisat neulat avaavat mikrokanavia. Tämän tarkoituksena on mahdollistaa ravintoaineiden (vitamiinien ja antioksidanttien) sekä lääkkeiden imeytyminen ihoon. Dermiksen sanotaan myös vapauttavan kasvutekijöitä pyrkimyksenään korjata neulojen aiheuttamia vaurioita.

Nämä toimenpiteet voidaan yhdistää. Tässä tapauksessa runsasverihiutaleinen plasma pistetään neulojen synnyttämiin mikrokanaviin tai se injektoidaan käyttämällä mesoterapiana tunnettua tekniikkaa.

Vampyyrihoito on menetelmä, jossa hyödynnetään potilaan omaa verta.

Vampyyrihoidon hyödyt

Vampyyrihoito esitellään toimenpiteenä, joka edistää kantasolujen reaktivaatiota, joka saattaa myötävaikuttaa ihon nuorentumiseen. Yleisesti ottaen siihen liitetään seuraavat hyödyt:

  • Se saattaa antaa enemmän hehkua kasvoille
  • Vampyyrihoito saattaa eliminoida tai vähentää läiskiä ja arpia
  • Se saattaa vähentää pigmenttiläiskiä
  • Se saattaa auttaa stimuloimaan kollageenin ja elastiinin tuotantoa
  • Vampyyrihoito saattaa auttaa vähentämään ryppyjä ja ilmejuonteita

Riskit ja sivuvaikutukset

Sekä hoidon nimi ja jopa kasvojen ulkonäkö hoidon aikana saattavat järkyttää. Allergisten reaktioiden ja sivuvaikutusten riskin vakuutetaan kuitenkin olevan suhteellisen vähäinen vampyyrihoidossa, sillä toimenpide tehdään potilaan omalla veriplasmalla.

Joitakin reaktioita saattaa esiintyä, sillä vampyyrihoito on jokseenkin invasiivinen toimenpide. Yksi on mikroneuloista johtuva kipu. Yleensä käytetään kuitenkin paikallispuudutusta kivun minimoimiseksi ja jotta se olisi siedettävää.

Muita mahdollisia sivuvaikutuksia ovat mustelmat, punoitus, arvet, granuloomat, pitkään paranevat haavat sekä reaktiot käytetyille aineille. Kun toimenpiteen suorittaa laillistettu terveysalan ammattilainen noudattaen tiukkoja hygieniavaatimuksia, riski ihoinfektioista pienenee merkittävästi.

Toinen mahdollinen vaara on sairauksien kuten HIV:n ja B- tai C-hepatiinin leviäminen tartunnan saaneen potilaan veren välityksellä. Tästä syystä tulisi käyttää steriilejä mikroneuloja. Tämä riski voi olla läsnä myös silloin, kun veren komponentteja erotellaan. Vakavia tartuntatapauksia onkin kuvattu näiden hoitojen yhteydessä.

Lopuksi on syytä huomauttaa, että on olemassa laitteita, joita voi ostaa kotiin toimenpiteen tekemiseksi itse. Tätä pidetään mahdollisesti vaarallisena, koska laitteita käytettäisiin ilman terveysalan ammattilaisen läsnäoloa ja valvontaa.

Pidätkö tästä artikkelista? Saatat haluta lukea myös tämän: 5 kauneushoitoa tomaateista

Mitä varotoimia tulee tehdä

On olemassa eräitä varotoimia, jotka tulee ottaa huomioon ennen vampyyrihoidon tekemistä:

  • Teetätä toimenpide lääkärikeskuksessa tiukkojen hygieniatoimenpiteiden alaisena ja valvotussa ympäristössä.
  • Ammattilaisen tulee käyttää steriloituja ja hypoallergeenisia välineitä (suositellaan titaanista, kullasta tai ruostumattomasta teräksestä valmistettuja neuloja).
  • Henkilölle tulee tehdä ennalta kokonaisvaltainen lääkärintarkastus, jossa selvitetään allergiat ja se, voiko mahdollinen sairaus tai patologia aktivoitua tai pahentua hoidon myötä.

Onko vampyyrihoito tehokas?

Aiheesta tehtyjen tutkimusten joukosta voidaan mainita yksi, jonka suorittivat Vikas et al. Siinä todetaan, että mikroneulat yhdessä runsasverihiutaleisen plasman kanssa nuorentavat tehokkaasti ihoa.

Sitä vastoin Porwal, Chahar and Singh suorittivat kliinisen tutkimuksen kontrolliryhmineen, johon osallistui 55 aknearvista kärsivää potilasta. He arvioivat mikroneulauksen (Dermaroller®-laitteella) tehokkuutta ihonsisäisten PRP-injektioiden yhteydessä. Hoitokertoja oli kolme kuukausien välein.

Hoidon jälkeen havaittiin merkittävää parannusta visuaalisella analogisella asteikolla ja dermatologisen elämänlaadun indeksissä. Joitakin sivuvaikutuksia tosin ilmeni.

Jotkut terveys- ja kauneusalan asiantuntijat ovat näistä väitteistä eri mieltä. He varoittavatkin, että julkisuuden henkilöiden levittämällä terveystiedolla katsotaan usein olevan enemmän painoarvoa kuin jos saman toteaisivat terveysviranomaiset.

Vampyyrihoidosta on siis sekalaisia mielipiteitä. Vaikka jotkut väittävät, että menetelmällä on monia hyötyjä, sen tehosta ei ole kattavia arvioita.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Bauer G. Elsallab M, Abou-El-Enein M. Concise review: a comprehensive analysis of reported adverse events in patients receiving unproven stem cell-based interventions. Stem Cells Transl Med. 2018; 7(9):676-685.
  • Beca T, Hernández G, Morante S, Bascones A. Plasma rico en plaquetas. Una revisión bibliográfica. Av Periodon Implantol. 2007; 19, 1: 39-52.
  • Goddard N, Waterhouse N. Regenerative Medicine, Stem Cell Therapies, and Platelet-Rich Plasma: Where Is the Evidence? Aesthetic Surgery Journal. 2020; 40(4): 460–465. https://doi.org/10.1093/asj/sjz317
  • González Guerrero M. Comprobar los beneficios de la aplicación de productos a base de células madres de la manzana suiza en tratamientos de fotoenvejecimiento a mujeres entre 35 a 45 años que acuden al servicio de especialidades médicas del centro de salud n° 4, del D.M.Q. Santo Domingo: UNIBE, 2014.
  • González Lagunas J. Plasma rico en plaquetas. Rev Esp Cirug Oral y Maxilofac. 2006;  28(2): 89-99.
  • Porwal S, Chahar Y, Singh P. A comparative study of combined derma roller and platelet-rich plasma versus derma roller alone in acne scars and assessment of quality of life before and after treatment. Indian J Dermatol. 2018; 63: 403-408.
  • Quesada Leyva L; León Ramentol C; Fernández Torres S; Nicolau Pestana E. Células madre: una revolución en la medicina regenerativa. Medisan. 2017; 21(5):  
  • Sánchez Frenes P, Sánchez Bouza M, Hernández Malpica S. Las enfermedades infecciosas y la transfusión de sangre. Rev Latinoamer Patol Clin. 2012; 59(4): 186-193.
  • Tenjo Aguirre E, Silva Briones G. Efectividad de la aplicación de células madre y factor de crecimiento plaquetario en el tratamiento de mujeres de 40 a 60 años que presentan involución cutánea facial, atendidas en la unidad de medicina y cirugía estética Renove de la ciudad de Guayaquil. Guayaquil: Universidad Católica de Santiago, 2017.
  • Vikas P, Bhavni O, Prerna S, Siddharth B. Single-handed vampire facial: Combining microneedling with platelet-rich plasma for single-hand use. AAD Online Surgical Pearl. 2021; 84(2). DOI:https://doi.org/10.1016/j.jaad.2019.08.013

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.