Mikä on tarsaalitunnelioireyhtymä ja miten sitä hoidetaan?

Pollock ja Davis kuvasivat tämän oireyhtymän ensimmäisen kerran jo vuonna 1932. Tarsaalitunnelioireyhtymän ilmenemisen syytä saatiin kuitenkin odottaa useamman kymmenen vuoden ajan, sillä vasta vuonna 1960 Kopellin ja Thompsonin tutkimukset osoittivat ne mekanismit, jotka määrittelivät kyseisen oireyhtymän synnyn syyt.

Muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 1962, Charles Keck antoi yksityiskohtaisen kuvauksen tästä oireyhtymästä ja totesi samalla, että sairautta oli usein diagnosoitu väärin johtuen sen samankaltaisuudesta plantaarifaskiitin eli jalkapohjan jännekalvon rappeuman kanssa. Goodgold, Kopell ja Spieldholz taas kuvasivat ne vaikutukset, joita tämä oireyhtymä aiheuttaa sääriluun hermossa.

Mikä on tarsaalitunnelioireyhtymä?

Tarsaalitunnelioireyhtymäksi kutsutaan joukkoa merkkejä ja oireita, jotka johtuvat säärihermon tai tarsaalitunnelin plantaaristen hermojen puristuksesta. Tämä sijaitsee säären koukistajan pidäkesiteen alla aivan nilkan keskialueella.

Tarsaalitunneli eli takimmaisen säärilihaksen jänteen kanava on osteofibroottisessa kanava. Se sijaitsee nilkan sisäosassa. Tämän tunnelin katto on muodostettu koukistajan pidäkesiteestä eli flexor retinaculumista, joka ulottuu sisäisestä kehräsluusta aina kantaluuhun. Sen tehtävänä on vakauttaa taivutusliikkeestä vastaavia jänteitä.

Tarsaalitunneli kulkee myös sormen loitontajalihaksen alta. Sääriluun hermo ja sen haarat kulkevat pidäkesiteen, lihaksen ja kantaluun välissä. Kun nämä hermot joutuvat puristuksiin, ilmiötä kutsutaan tarsaalitunnelioireyhtymäksi. Tämä puristus tapahtuu laajentumattomassa osteofibroottisessa solassa.

Tämä oireyhtymä on seurausta tarsaalitunnelia ympäröivien kudosten tulehduksesta. Kun kudokset tulehtuvat, myös hermot voivat myös tulehtua ja jäädä puristuksiin. Juuri tämä puristustila aiheuttaa oireyhtymälle ominaista kipua.

Tarsaalitunnelioireyhtymän syyt

Tarsaalitunnelioireyhtymä johtuu useista eri syistä, joihin taas ovat voineet johtaa useat eri prosessit. Näitä ovat muun muassa seuraavat syyt:

• Traumasta johtuva vamma. Traumasta johtuva vamma on yleisin tarsaalitunnelioireyhtymään johtanut syy. Yleensä tarsaalitunnelioireyhtymä ilmenee joko nyrjähdyksen tai sisäisen kehräsluun, kantapään tai kantaluun murtuman jälkeen. Kaikki nämä murtumat tuottavat rengasmaisen nivelsiteen paksuuntumisen ja sitä seuraavan hermojen puristuksen.
• Nilkan alueen liiallinen käyttö. Nilkan alueen liiallinen käyttö liittyy nilkan alueen toistuviin liikkeisiin joko päivittäisten toimien tai urheilun takia.
• Jalkaa koskevat viat. Jalkaterän ryhtivirheet, erityisesti niin sanottu lattajalka eli matala jalkaholvi aiheuttaa jalan biomekaanisia poikkeavuuksia, jotka johtavat sisäisten rakenteiden venymiseen ja voivat näin ollen aiheuttaa tarsaalitunnelioireyhtymää.
• Tulehdukselliset prosessit. Erityisesti koukistajien ja takaosan sääriluun jännetulehdus eli tenosynoviitti voi johtaa tarsaalitunnelioireyhtymän syntymiseen.
• Jänteen tai suonien sairaudet. Suonikohjut voivat muodostaa painetta hermoissa. Myös muut tekijät, kuten jänteen kysta, voivat aiheuttaa tarsaalitunnelioireyhtymää.
• Systeemiset sairaudet. Systeemiset sairaudet vastaavat noin 10 prosenttia tapauksista. Näistä yleisimpiä systemaattisia sairauksia ovat diabetes, niveltulehdus, kilpirauhasen vajaatoiminta ja hyperlipidemia eli veren lipidien runsaus.
• Ei tunnettua syytä. Kuten jo aikaisemmin mainitsimme, noin 25 prosentilla tarsaalitunnelioireyhtymän tapauksista sairaudelle ei löydetä tunnistettavaa syytä.

Mielenkiintoista tietoa tarsaalitunnelioireyhtymästä

Tarsaalitunnelioireyhtymän pääasiallisena oireena on kipu. Tämä kipu sijaitsee yleensä nilkan ympärillä, melkein aina nilkan sisäpuolella. Tämä epämukavuus leviää usein myös varpaisiin ja pahenee kävellessä. Pitkälle edennyt tarsaalitunnelioireyhtymä aiheuttaa kipua myös levossa.

Kipu on polttelevaa ja siihen liittyy yleensä myös pistelyä, kramppeja tai sivaltavaa kipua. Aluksi kipu tuntuu vain seisoessa, kävellessä tai tietyntyyppisiä jalkineita käytettäessä. Kipu ilmaantuu useimmiten yöllä normaalien päivittäisten toimien jälkeen. Kipu helpottuu osittain nilkkaa, jalkaa tai jalkapohjaa liikuttelemalla. 

Tarsaalitunnelioireyhtymälle hyvin yleistä on myös oireyhtymän vaikuttamalle alueelle ilmestyvä tunnottomuus, samoin kuin jalan, varpaiden tai nilkkojen lihasten heikkous. Vakavimmissa tapauksissa tämä heikkouden tunne muuttuu hyvin merkittäväksi ja voi johtaa jopa jalan rakenteen epämuodostumiin.

Täydellinen toipuminen tarsaalitunnelioireyhtymästä on onneksi mahdollista asianmukaisen hoidon avulla. Vain pienellä osalla potilaista oireyhtymä johtaa muihin vakaviin jälkiseurauksiin, kuten osittaiseen tai täydelliseen tunnottomuuteen tai liikkuvuuden menetykseen. Myös pienellä prosentilla potilaista oireyhtymä tulee takaisin.