Meningokokkisepsis: mikä tämä vakava sairaus on?

13 tammikuu, 2021
Meningokokkisepsis on vakava sairaus, joka johtuu meningokokin leviämisestä verenkiertoon sekä eri elimiin. Se johtaa trombin (veritulppa) muodostumiseen, joka voi johtaa kuolioon sekä muihin komplikaatioihin.

Meningokokkisepsis aiheuttaa hätätilan ja vaatii välitöntä hoitoa. Se on nopeasti etenevä sairaus, joka voi johtaa shokkiin sekä kehon useiden elinten samanaikaiseen vajaatoimintaan.

Tämä sairaus on peräisin meningokokin aiheuttamasta infektiosta. Maailman terveysjärjestö (WHO) arvioi maailmassa olevan vuosittain noin 500 000 uutta tartuntaa. 20-50 % meningokokin saaneista potilaista kuolee sairauteen.

Meningokokin aiheuttama tauti

Meningokokki on bakteerin aiheuttama vakava sairaus. Se voi tarttua kehen tahansa, jos ihminen on joutunut kosketuksiin tartunnan saaneen ihmisen yskiessä tai aivastaessa leviävien eritepisaroiden kanssa.

Jotkut yksilöt ovat todella herkkiä tällaisille bakteereille, mutta tiede ei vielä tiedä syytä siihen. Tiedämme kuitenkin sen, että mikrobit valtaavat nenänielun progressiivisesti. Tartunnan ja oireiden ilmaantumisen välinen aika on noin 10 päivää, mutta se voi olla myös vähemmän.

Sen jälkeen meningokokki tunkeutuu limakalvoon ja sitä kautta verenkiertoon. Aivokalvontulehdus on tämän bakteerin yleisimmin aiheuttama tauti. Aivokalvot peittävät aivoja ja selkäydintä.

Yksi tämän sairauden mahdollisista vaikutuksista on meningokokkisepsiksen syntyminen. Kyseessä on vakava tauti, jolla on korkea kuolleisuusaste. Siitä selviytyvät ihmiset voivat kärsiä niin ikään ikuisista seurauksista.

Meningokokkisepsis voi alkaa päänsäryllä.
Meningokokkisepsis voi alkaa aivokalvontulehdukselle tyypillisillä oireilla, kuten päänsäryllä ja kuumeella.

Lue myös: Millainen sairaus on aivokalvontulehdus?

Meningokokkisepsis

Tämä sairaus on eräänlainen septinen shokki. Se on sairaus, jossa kudokset ja elimet eivät saa riittävästi happea sekä ravinteita. Tämä johtaa solujen asteittaiseen kuolemaan sekä yleiseen vajaatoimintaan, mikä voi puolestaan johtaa kuolemaan.

Meningokokki moninkertaistuu veressä. Se johtaa hyytymiin, jotka estävät verenkiertoa yhdessä tai useammassa elimessä tai raajoissa aiheuttaen kuolion. Paradoksaalisesti silloin esiintyy myös vaikeasti hallittavissa olevaa verenvuotoa.

Arviot osoittavat, että neljäsosa tästä sairaudesta kärsivistä ihmisistä tarvitsee raajan amputoinnin. Sepsis voi myös aiheuttaa ihovaurioita, jotka luovat arpia ja johtavat epämuodostumiin. Ne vaativat yleensä leikkauksen, ja paranemisprosessi on melko hidas.

Oireet ja ilmestyminen

Meningokokkisepsiksen oireita on monia. Ensin saattaa esiintyä lievää kuumetta ja monissa tapauksissa ilmenee myös tuntien sisällä useiden elinten vajaatoimintaa ja kuolemista.

Yleensä ihmisellä esiintyy virusinfektion kaltaisia oireita, kuten kuumetta, vilunväreitä, huimausta, pahoinvointia, päänsärkyä ja heikotusta ensimmäisen 4-6 tunnin aikana. Potilaalla voi esiintyä myös ripulia ja oksentelua.

Yllä olevien oireiden lisäksi sepsiksen tavallisimpia oireita ovat:

  • Kalpea ja läikikäs iho
  • Kiihtynyt hengitys
  • Tärisevät kädet ja jalat
  • Uneliaisuus ja sekavuus
  • Alhainen verenpaine
  • Kipua nivelissä tai raajoissa
  • Pieniä ja kirkkaanpunaisia näppylöitä aiheuttava ihottuma, joka näyttää aivan tuoreelta mustelmalta (näin ei kuitenkaan tapahdu kaikissa tapauksissa)

Meningokokkisepsis: diagnoosi ja hoito

Meningokokkisepsis voi tulla aivokalvotulehduksen kanssa tai ilman. Diagnoosi tehdään tyypillisesti verikokeen, nielunäytteen, rintakehän röntgenkuvan ja ulostenäytteen avulla.

Tämän sairauden hoito tapahtuu sairaalassa eikä se vaadi eristystä. Perinteiseen hoitoon kuuluu seuraavat neljä toimenpidettä:

  • Antibioottien antamisen täytyy tapahtua varhaisessa vaiheessa ja kaikki näkyvät infektiomerkit täytyy poistaa.
  • Parenteraalinen nesteytys suoritetaan, jotta verisuonet täyttyvät ja verenpaine pysyy yllä äärimmäisen alhaisen verenpaineen ehkäisemiseksi.
  • Vasoaktiivisen lääkkeen käyttö auttaa sydämen verenkierron muutoksissa, joka puolestaan johtuu sepsiksen aiheuttamasta tulehduksesta.
  • Elintoimintojen ylläpitoon kuuluvat hapen antaminen, henkitorven intubaatio sekä hengityskoneen käyttö. Siihen kuuluvat myös koagulantit sekä jäädytetty verineste, mikäli potilaalle esiintyy verenvuotoa.
Meningokokkisepsisrokote.
Meningokokkirokotteet ovat hyödyllisiä tällaisten bakteereiden leviämisen vähentämiseksi väestön keskuudessa.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Itselääkitys antibiooteilla ei kannata

Meningokokkisepsiksen ehkäisy

Nyt kerromme enemmän meningokokkisepsiksen leviämisen ehkäisystä. Tähän tarkoitukseen on olemassa kaksi rokotetta:

  • Pneumokokkirokote suojaa pneumokokkimeningiittiä vastaan. Lääkärit antavat rokotteen rutiininomaisesti vastasyntyneille ja usein myös yli 65-vuotiaille. Sen on spekuloitu johtavan ristireaktioon ja ehkäisevän meningokokin aiheuttamaa infektiota niiden samankaltaisuuden vuoksi. Sitä ei kuitenkaan voida pitää täysin tehokkaana S. pneumoniae -bakteeria vastaan.
  • MenC-rokote tarjoaa suojan meningokokkiryhmän C-tyyppiä vastaan. Rokotetta annetaan vauvoille ja se on saatavilla myös alle 25-vuotiaille.

Rokotteet eivät suojaa kaikkia meningokokkityyppejä vastaan. Ne kuitenkin vähentävät merkittävästi ongelmaan tyypillisimmin yhdistettyjen bakteereiden leviämistä. Muita ehkäiseviä toimenpiteitä ovat: sairaiden ihmisten kanssa kontaktissa olemisen rajoittaminen, säännöllinen käsienpesu sekä henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettujen esineiden asianmukaisen hygienian ylläpitäminen.

  • Wilhelm, J., & Villena, R. (2012). Historia y epidemiología del meningococo. Revista chilena de pediatría, 83(6), 533-539.
  • Solórzano-Santos, F., Ortiz-Ocampo, L. A., Miranda-Novales, M. G., Echániz-Avilés, G., Soto-Noguerón, A., & Guiscafré-Gallardo, H. (2005). Serotipos prevalentes de Streptococcus pneumoniae colonizadores de nasofaringe, en niños del Distrito Federal. salud pública de méxico, 47(4), 276-281.
  • Navalón, I. C., Herrejón, E. P., & Torralba, J. J. (2003). Sepsis meningogócica. Una enfermedad rara, grave y potencialmente letal. ¿Existe alguna alternativa al tratamiento? ¿ Cuál es el papel de la proteína C activada? Puesta al día en urgencias, emergencias y catástrofes, 4(1), 6-11.
  • Arnáiz-García, María Elena, et al. “Mutilating purpura fulminans in an adult with meningococcal sepsis.” Puerto Rico Health Sciences Journal 36.3 (2017): 179-182.
  • de Tena, J. García, et al. “Protocolo diagnóstico del rash cutáneo y fiebre en adultos.” Medicine-Programa de Formación Médica Continuada Acreditado 12.59 (2018): 3485-3491.
  • Vázquez, E. García, et al. “Infecciones por meningococo.” Medicine-Programa de Formación Médica Continuada Acreditado 11.58 (2014): 3407-3411.
  • Pedraz, J., and Eduardo López-Bran. “Protocolo diagnóstico de los exantemas cutáneos eritematopurpúricos.” Medicine-Programa de Formación Médica Continuada Acreditado 12.48 (2018): 2872-2876.
  • Cid, Jesús López Herce. “¿ Debe administrarse tratamiento antibiótico prehospitalario en la sospecha de sepsis meningocócica?.” Evidencias en pediatría 2.4 (2006): 1.
  • Klugman, Keith P. “Eficacia y efectividad de las vacunas antineumocócicas conjugadas.” Vacunas: Prevención de enfermedades, protección de la salud. Washington: OPS-OMS (2004): 114-8.
  • Artola, Beatriz Sánchez. “Tratamiento de las infecciones graves por Neisseria meningitidis (meningococo).” Revista Electrónica de Medicina Intensiva Artículo C11 (2004).