Melasma: kaikki mitä tulee tietää

Melasma on ihon hyvänlaatuinen pigmentaatio, mutta se voi vaikuttaa merkittävästi siitä kärsivän itsetuntoon. Lue siitä lisää tästä artikkelista.

Melasma on ihosairaus, joka tunnetaan myös kloasmana. Siinä auringolle altistuville ihoalueille, erityisesti kasvoille, ilmaantuu tummanruskeita läiskiä.

Usein melasma yhdistetään raskauteen. Sitä ilmenee usein myös ehkäisypillereitä syövillä naisilla. Siitä voi kuitenkin kärsiä kuka tahansa ja se voi kestää pitkään.

On vaikea sanoa tarkalleen, kuinka yleinen melasma on, mutta tutkimusten mukaan se vaikuttaa 15–56 %:iin raskaana olevista naisista. Tässä artikkelissa kerromme lisää melasmasta, sen aiheuttajista ja hoidosta.

Miksi melasma ilmenee?

Melasma on siis hyperpigmentaatiota, jota ilmenee auringolle altistuneilla ihoalueilla. Tosin sanoen ne ovat tummempia läiskiä, joita ilmaantuu pääasiassa poskiin, otsaan ja nenään. Niitä voi kuitenkin esiintyä myös kyynärvarsissa, rintakehällä jne.

Nämä läiskät ovat seurausta melaniinin lisääntyneestä tuotannosta. Melaniini on ihonväristä vastaava pigmentti, jonka tuotanto kehossa voi vaihdella monien tekijöiden, esimerkiksi tiettyjen hormonien pitoisuuksien, mukaan.

Tämä selittää sen, miksi melasmaa esiintyy enemmän raskaana olevilla ja ehkäisypillereitä syövillä naisilla. Molemmissa tapauksissa tiettyjen hormonien, kuten estrogeenin, pitoisuudet vaihtelevat.

On kuitenkin pidettävä mielessä, että tätä ongelmaa voi esiintyä myös miehillä, vaikkakin se on heillä harvinaisempaa. Se on joka tapauksessa hyvänlaatuinen tila, joka ei vaikuta henkilön terveyteen. Tästäkin huolmatta se voi vaikuttaa suuresti siitä kärsivien itsetuntoon.

Jotta melasma kehittyisi, sille on oltava tietty geneettinen alttius. Tutkimukset osoittavat, että hormonaalisten tekijöiden lisäksi sen syntyyn vaikuttaa auringolle altistuminen. Myös tietyt lääkkeet ja kosmetiikkatuotteet voivat saada sen puhkeamaan.

Melasman eri muodot

Iho jakautuu kolmeen kerrokseen sen mukaan, miten syvällä ne ovat: epidermis eli orvaskesi, dermis eli verinahka ja hypodermis eli ihonalaiskudos. Melasmaa on kolmentyyppistä riippuen alueesta.

• Epidermaalinen melasma. Tämä vaikuttaa ihon uloimpaan kerrokseen ja se koostuu ruskeista, tarkkarajasista läiskistä.
• Dermaalinen melasma on syvempi ja läiskät ovat sinisen harmaita.
• Yhdistelmä-melasma on sekoitus molempia.

Diagnoosi ja hoito

Koska melasma on ihosairaus, ihanteellista on aina kääntyä dermatologin puoleen oikean diagnoosin saamiseksi. Tämä on tärkeää, sillä se tulee erottaa muista iholeesioista, jotka voivat olla syövän esiasteita.

Kuten jo mainittiin, melasma on hyvänlaatuinen vaiva ja katoaa yleensä itsestään. Sillä on kuitenkin taipumusta ilmaantua uudelleen, minkä vuoksi hoitoon tulisi kuulua ehkäiseviä toimenpiteitä.

Suosittelemme välttämään auringonvalolle altistumista ja – jos sitä ei voi välttää – käyttämään aurinkorasvaa sekä kesällä että talvella. Tutkimukset ovat osoittaneet, että aurinko on yksi sen syntyyn eniten vaikuttavista tekijöistä.

Läiskien poistamiseksi on eri hoitovaihtoehtoja. Ensinnäkin lääkäri saattaa määrätä lääkevoiteita, kuten hydrokinonia, tai suorittaa leesioalueen kuorinnan. Joissakin tapauksissa valitaan laserhoito.

Lääkäri suosittelee sopivinta hoitoa jokaisen yksilöllisten piirteiden mukaan.