Matkailijoiden tartuntataudit: 6 yleisintä

13 syyskuu, 2020
Monet trooppisten maiden endeemiset patologiat ovat muuttaneet muotoaan ja ne tunnetaan tänä päivänä usein myös matkailijoiden tartuntatauteina. Tämä johtuu sekä lomamatkojen että matkustajien määrän kasvusta.

Kun matkustamme muihin maihin ja erityisesti trooppisiin maihin, tiedämme, että mahdollisuus sairastua joihinkin paikallisiin tauteihin voi olla kohdemaasta riippuen jopa varsin suuri. Tästä syystä meidän on otettava huomioon monia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä välttääksemme matkailijoiden tartuntataudit. Näitä ovat muun muassa asianmukaiset rokotukset sekä lääkärin antamat ohjeet.

Suurin osa matkailijoiden tartuntataudeista on onneksi lieviä, kuten ripuli tai jotkin hengitystieinfektiot, ja olemme usein taipuvaisia ​​sivuuttamaan ne. Joissakin tapauksissa, kun tartunnan saaneet matkustajat palaavat kotimaahansa, he voivat tietämättään aiheuttaa vakavan uhan kansanterveydelle paikallisen tartunnan riskin vuoksi.

Matkailijoiden tartuntataudit

Kun tauti on saatu kotimaan ulkopuolella, ongelmana ei ole vain siitä kärsiminen loman aikana ja takaisin palattaessa, vaan usein myös se, että voimme tartuttaa sen muihin ihmisiin ja näin myös levittää sitä kotimaassa. Juuri nämä taudit tunnetaan nimellä matkailijoiden tartuntaudit.

Kansainvälinen matkailu on yleistynyt aikakaudellamme runsaasti ja tätä kautta ovat yleistyneet myös matkailijoiden tartuntataudit. Yleisimpiä näistä taudeista ovat maha-suolikanavan ja hengitysteiden sairaudet sekä dermatologiset sairaudet.

Turistiripuli

Tämä on yleisin matkailijoiden tartuntatauti. Turistiripuli on yleensä lievä, vaikkakin epämukava erityisesti niille, jotka kärsivät siitä koko lomansa ajan. Taudinaiheuttajat, jotka aiheuttavat turistiripulia yleisimmin, ovat seuraavat:

  • Enterotoksinen Escherichia coli: Merkittävin bakteeri, joka voi aiheuttaa matkailijoilla turistiripulia. Tämän bakteerin rinnalle on kuitenkin noussut muita loiseläimiä, kuten Coccidia-itiöt, joista on tulossa yhä laajemmalle levinneitä taudinaiheuttajia. Näiden bakteerien ja loiseläinten lisäksi yleisiin turistiripulia levittäviin taudinaiheuttajiin sisältyvät myös jotkut virukset, kuten rotavirus ja norovirus.
  • Campylobacter jejuni ja E. coli: Nämä bakteerit ovat pääasiallinen elintarvikkeiden aiheuttaman turistiripulin syy. Raa’an tai huonosti kypsennetyn lihan ja siipikarjan kulutus lisää näiden tartuntojen riskiä.
  • Salmonella: Salmonella on bakteeri, joka aiheuttaa lavantautia, paratyyppikuumetta sekä elintarvikkeiden kautta leviäviä suolistotulehduksia.
  • Shigella: Shigella kuuluu yllämainittujen taudinaiheuttajien tapaan myös niihin patogeenisiin bakteereihin, jotka leviävät nauttimalla saastunutta ruokaa.

Malaria

Vaikka kyseessä onkin patologia, jota on pidetty vuosien ajan jo maailmasta hävitettynä tautina, se leviää edelleen hallitsemattomasti monissa trooppisissa ja subtrooppisissa maissa, mikä tekee siitä myös riskialttiin matkailijoiden tartuntataudin. Malaria aiheuttaa vuodessa jopa 350–500 miljoonaa tartuntaa ja jopa miljoona kuolemaa. Nämä tilastotiedot on kerätty maailmanlaajuisesta malarian vastaisesta toimintasuunnitelmasta Roll Back Malariasta.

Malariaa tuodaan yhä useammin kehittyneisiin maihin, koska trooppisiin maihin suuntautuvien matkojen määrä on lisääntynyt. Plasmodium falciparum -loisen aiheuttamia tartuntoja tapahtui vielä aikaisemmin vain endeemisen maan kansalaisten keskuudessa, mutta nykyään tapaukset, joissa henkilö on saanut tartunnan matkan aikana, ovat tyypillisiä.

Kansainvälisen matkailun yleistyminen on johtanut siihen, että myös matkailijoiden tartuntataudit ovat lähteneet leviämään
Hyttyset ovat monien eri matkailijoiden tartuntatautien, kuten malarian, levittäjiä.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Neljä kotitekoista hyttyskarkotetta

Dengue

Dengue on Flaviviridae-sukuun dengue-viruksen aiheuttama sairaus, joka leviää naaraspuolisten Aedes-hyttysten kautta.

Vaikka sitä pidetään endeemisenä tautina, joka on tyypillinen trooppisille maille, denguen nykyinen maantieteellinen laajentuminen johtuu kasvaneen globalisaation ja lentoliikenteen vuoksi.

Tällä patologialla on erilaisia ​​vakavuusasteita aina lievästä kuumeesta vakavaan verenvuotokuumeeseen, joka voi olla hengenvaarallinen. Rokotteen ongelmana on se, että viruksella on neljä eri serotyyppiä, mikä puolestaan vaikeuttaa rokotteen tarjoamaa immunisointia.

Zika-virus

Kuten dengue-viruksen tapauksessa, matkustelu on myötävaikuttanut myös zika-viruksen nopeaan laajentumiseen, aiheuttaen näin vakavan kansanterveydellisen ongelman myös joissakin kehittyneissä maissa.

Tämä virus leviää denguen tapaan Aedes-hyttysen pureman kautta ja oireet ovat hyvin samanlaiset kuin dengue-tartunnassa. Kun terve hyttynen pistää tartunnan saanutta henkilöä tai nisäkästä, virus kulkeutuu hyttysen vereen ja siitä hetkestä lähtien virus leviää kaikkiin niihin muihin olentoihin, joita samainen hyttynen pistää.

Seksuaalista kanssakäymistä on myös tutkittu yhtenä yleisimmistä zika-viruksen tartunta- ja leviämistavoista, koska sitä löytyy tartunnan saaneen ihmisen kehon nesteistä. Tämä on erittäin vaarallinen tauti erityisesti raskaana oleville naisille, sillä tartunta voi johtaa sikiövaurioihin ja tulevan lapsen mikrokefaliaan eli pienipäisyyteen.

Zika-viruksen saanut henkilö voi levittää virusta matkustamalla eri alueille. On jopa tapauksia, joissa tartunnan saaneet hyttyset ovat matkustaneet maasta toiseen matkailijan mukana matkalaukuissa.

Chikungunya-virus

Tälle virukselle tunnusomaista on se, että se aiheuttaa tartunnan saaneessa potilaassa vakavia nivelkipuja, mikä puolestaan johtaa käyristyneeseen asentoon. Oireet muistuttavat yleisesti ottaen dengue-viruksen ja zika-viruksen aiheuttamia oireita.

Denguen tapaan chikingunya, joka tulee myös Flaviviridae-suvusta, voi siirtyä äidistä lapselle raskauden aikana, mutta se ei voi tarttua ihmisestä toiseen sukupuoliyhteyden kautta kuten zika. Zikan ja chikingunyan erottaa myös siitä, että jälkimmäisessä tapauksessa tartunnan saaneella potilaalla esiintyy korkeaa kuumetta ja nivelkipuja, toisin kuin zikassa.

Tämä matkailijoiden tartuntatauti leviää tiikerihyttysen (Aedes albopictus) kautta. Tartuntoja diagnosoidaan Euroopassa aikaisempaa enemmän. Tartunnat ovat kuitenkin keskittyneet pääasiassa Etelä-Euroopan alueelle ja niitä todetaan eniten maahanmuuttajilla, jotka ovat saapuneet Eurooppaan trooppisista maista, joissa chikingunya-virusta levittäviä hyttysiä esiintyy enemmän.

Krimin-Kongon verenvuotokuume

Toistaiseksi olemme nähneet esimerkkejä matkustajien tartuntataudeista, joita levittävät erilaiset hyönteiset. Näiden oireyhtymien yleinen nimi on virusperäinen verenvuotokuume (Viral hemorrhagic fevers eli VHF), jonka oireet vaihtelevat oireettomasta infektiosta jopa kuolemaan johtaviin tapauksiin.

Krimin-Kongon verenvuotokuume on FHV-tauti, joka leviää punkkien kautta. Tämä infektio aiheuttaa tartunnan saaneessa potilaassa kuumetta sekä lievemmän verenvuodon kuin Ebola, jolle ei ole viruslääkitystä.

Terveydenhuollon henkilökunta kuuluu riskiryhmään hoitaessaan tartunnan saaneita potilaita sairaalabakteerien lisäksi. Krimin-Kongon verenvuotokuume on tyypillisempi sairaus Afrikan maissa, mutta kuten olemme jo aikaisemmin kommentoineet, sen leviäminen muualle maailmaan liittyy pitkälti matkustamiseen.

Tartunnan saaneet hyttyset voivat jopa matkustaa maasta toiseen matkustajien matkalaukuissa
Muun muassa matkalaukut voivat kuljettaa taudinaiheuttajia maasta toiseen.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Krimin-Kongon verenvuotokuumetta löytynyt Espanjassa

Vinkkejä ja toimenpiteitä matkustajien tartuntatautien ehkäisyyn

Kuten olemme voineet nähdä, ennen matkalle lähtöä meidän on otettava huomioon myös tiettyjä lääketieteellisiä näkökohtia. Matkustajien tartuntataudit ovat ajankohtainen ja alati kasvava huolenaihe.

Jo yksinkertaisten perustoimenpiteiden avulla voimme välttää sekä edellä listattujen taudinaiheuttajien tarttumisen että niiden leviämisen tulevaisuudessa kotimaahan ja ympärillä oleviin ihmisiin. Muista siis ennen matkaa ja matkan aikana:

  • Ota yhteys lääkäriin jo ennen matkaa. Erityisesti riskiryhmiin kuuluvien ihmisten, kuten kroonista tautia sairastavien, vanhusten, lasten sekä raskaana olevien naisten, tulee selvittää yhdessä lääkärin kanssa etukäteen, millaisia varotoimenpiteitä ennen matkaa ja matkan aikana tulisi ottaa.
  • Tutustu tarkasti kohdemaasi turvatoimiin ja selvitä hyvissä ajoin, mitä rokotuksia tarvitset matkaa varten.
  • Tarkista myös kaikkien mukana matkustavien perheenjäsenten rokotukset.
  • Noudata käyttäytymisstrategioita ja omahoitoa koskevia ohjeita. Ennen kaikkea huolehdi riittävistä toimenpiteistä hyönteisten puremilta suojautumiseksi sekä kiinnitä erityistä huomiota elintarvikkeiden ja juomaveden puhtauteen.

Vaikka olemme maininneet tässä artikkelissa joitakin yleisimmistä taudeista, joihin matkailija voi sairastua matkoillaan, on hyvä pitää mielessä, että nämä matkailijoiden tartuntataudit eivät ole ainoita luokassaan. Muita matkailijoiden mukana leviäviä tarttuvia tauteja ovat muun muassa lintuinfluenssa, influenssa A, SARS, Ebola ja kurkkumätä.

Näiden tautien leviämisen ehkäiseminen on meidän kaikkien vastuulla. Voimme riittävillä, mutta samalla varsin yksinkertaisilla toimenpiteillä vaikuttaa siihen, että nämä taudit eivät pääse leviämään maasta toiseen.

  • Freedman, D.O., Chen, L.H. and Kozarsky, P.E. Medical considerations before international travel. N. Engl. J. Med. (2016) 375 (3): 247-260.
  • Pavli, A. and Maltezou, H.C. Malaria and travellers visiting friends and relatives. Travel Med. Infect. Dis. (2010) 8 (3): 161-168.
  • Ross, A.G.P., Olds, G.R., Cripps, A.W., Farrar, J.J. and McManus, D.P. Enteropathogens and chronic illness in returning travelers. N. Engl. J. Med. (2013) 368(19).
  • Noor, R. and Ahmed, T. Zika virus: epidemiological study and its association with public health risk. J. Infect. Public Health. (2018) 11(5): 611-616.
  • Weaver, S.C. and Lecuit, M. Chikungunya virus and the global spread of a mosquito-borne disease. N. Eng. J. Med. (2015) 372(13).
  • Leblebicioglu, H., Ozaras, R., Fletcher, T.E. and Beeching, N.J. ESCMID study group for infectios in travellers and migrants (ESGITM). Crimean-Congo haemorrhagic fever in travellers: a systematic review. Travel Med. Infect. Dis. (2016) 14(2):73-80.
  • Khetarpal, N. and Khanna, I. Dengue fever: causes, complications, and vaccine strategies. Journal of Immunology Research. (2016) 2016:6803098.
  • Mischilnger, J., Rönnberg, C, Álvarez-Martínez M.J. et al. Imported malaria in countries where malaria is not endemic: a comparision of semi-immune and nonimmune travelers. Clin. Microbiol. Rev. (2020) 33(2)