Masennuksen riski kasvaa vaihdevuosien aikana

Hiljattaiset tutkimukset vahvistavat, että masennuksen riski kasvaa vaihdevuosien aikana ja että niiden välillä on selvä yhteys.

Masennuksella ja vaihdevuosilla on samoja oireita, vaikka ne eivät olekaan sama asia. Tällaisia oireita ovat muun muassa mielialan vaihtelut, ärtyneisyys ja väsymys. Masennus on kuitenkin sairaus ja vaihdevuodet eivät ole, sillä jälkimmäinen on normaali vaihe naisten elämässä.

Vaikka tämä ajanjakso elämässä ei olekaan suora syy mielialahäiriöihin, on mahdollista, että silloin tapahtuvat muutokset voivat suosia psykologisten patologioiden syntymistä. Näin ei tietenkään aina ole, vaan kaikki riippuu naisen henkilökohtaisista ominaisuuksista, sairaushistoriasta ja riskitekijöistä.

Millainen on vaihdevuosien aikainen masennus?

Tutkimusten mukaan masennuksen ja ahdistuksen riski kasvaa vaihdevuosien aikana. On kuitenkin ymmärrettävä, että masennus tässä vaiheessa ei eroa diagnosoinniltaan muina elämänvaiheina esiintyvästä masennuksesta.

Tämä tarkoittaa, että mielenterveysalan ammattilainen pystyy määrittämään masennuksen olemassaolon tavanomaisia kriteerejä käyttäen. Hänen on kiinnitettävä enemmän huomiota sellaisten psyykkisten oireiden päällekkäisyyteen, jotka ovat vaihdevuosille ominaisia ja jotka eivät viittaa psykiatriseen ongelmaan.

Tarkemmin sanottuna Mielenterveyshäiriöiden diagnostisen ja tilastollisen käsikirjan viidennen painoksen (DSM-V) kriteerien mukaan masennuksesta on kyse silloin, kun henkilöllä esiintyy vähintään viisi seuraavista oireista:

• Äärimmäinen väsymys
• Unihäiriöt
• Masentunut mieliala
• Arvottomuuden tai syyllisyyden tunne
• Levottomuus tai toiminnan hitaus
• Vähentynyt tai lisääntynyt ruokahalu
• Itsemurha-ajatukset tai -yritykset
• Tahaton painonlasku tai -nousu
• Kiinnostuksen tai mielihyvän menettäminen toimintoihin, joista hän ennen nautti
• Keskittymis- ja päätöksenteko-ongelmat

Näiden oireiden tulisi esiintyä lähes päivittäin ja pitkään. Niiden on myös pystyttävä vaikuttamaan päivittäisiin toimintoihin niin, että henkilön on vaikea suoriutua perustehtävistä, kuten nukkumisesta tai työskentelystä.

Mitkä ovat oireet?

Vaikka DSM-V:n kriteerien on täytyttävä, jotta vaihdevuosioireiden aiheuttama masennus voidaan diagnosoida, myös naisten välillä on vaihtelua. Kaikki naiset eivät koe vaihdevuosia samalla tavalla, eikä heillä ilmene masennuksen oireita samassa määrin. Myös se, miten ilmenemismuodot muuttuvat vuosien mittaan, vaihtelee.

Vuonna 2016 Journal of Affective Disorders –lehdessä julkaistussa katsauksessa todettiin, että oireet ovat vakavampia perimenopaussin aikaan kuin muulloin. Vaihdevuosien edetessä masennusoireet vakiintuvat. Ahdistuneisuusoireet lisääntyvät kuitenkin vuosien kuluessa.

Eri tutkimuksissa jopa 75 prosenttia vastaajista ilmoitti masennusoireista vaihdevuosien aikana. Yleisesti ottaen unihäiriöt ja mielihyvän menetys (myös seksuaalisen mielihyvän menetys) olivat yleisimmin raportoituja oireita.

Unihäiriöistä yleisin on unettomuus, joka näyttäytyy levon katkonaisuutena. Sitä esiintyy, kun henkilö menee nukkumaan, saattaa nukahtaa muutamassa minuutissa, mutta herää keskellä yötä ja hänellä on vaikeuksia nukahtaa uudelleen.

Tieteellisessä artikkelissa vuodelta 2017 kirjattiin myös seuraavat tilastot peri- ja postmenopaussia läpikäyvillä naisilla:

• 12 %:lla ilmenee libidon menetystä.
• Noin 2 %:lla esiintyy unohtelua.
• 30 %:lla esiintyy ärtyneisyysjaksoja ja letargiaa tai energian puutetta.

Lue tämäkin: Toimenpiteestä johtuvat ennenaikaiset vaihdevuodet

Miksi masennus on yleisempää vaihdevuosina?

Vaihdevuosien ja masennuksen välinen suhde on monimutkainen ja monitekijäinen. Kuten olemme jo sanoneet, kaikilla naisilla ei ole mielenterveyshäiriöitä vaihdevuosien aikaan, eikä kaikilla ole samoja riskitekijöitä.

Ne, joilla on ollut masennusta jo aiemmin, ovat suuremmassa vaarassa. Erityisesti jos heillä on ollut diagnoosi synnytyksen jälkeisestä masennuksesta tai toistuvasta dysforisesta häiriöstä kuukautiskiertojensa aikana.

Myös naiset, joilla on varhaiset tai ennenaikaiset vaihdevuodet, ovat suuremmassa vaarassa. Sitä vastoin vanhempi perimenopaussin alkamisikä toimii suojaavana tekijänä, ehkä siksi, että estrogeenin suotuisille vaikutuksille altistutaan pidempään.

Hormonaalisten muutosten merkitys

Vaihdevuosien aikana estrogeenitaso laskee merkittävästi. Tämä hormoni vaikuttaa aivojen eri välittäjäaineiden, kuten serotoniinin, tuotantoon ja aktiivisuuteen.

Estrogeenin väheneminen vaihdevuosien aikana saattaa vaikuttaa aivosolujen välisen serotonergisen viestinnän muutoksiin. Tämä muutos muokkaa mielialaa ja mielialareaktioita. Se vaikuttaa myös tunteiden käsittelyyn.

Estrogeenillä on merkitystä aivojen plastisuudessa ja stressireaktiossa. Ikääntymisen ja kuukautiskierron loppumisen samanaikaisten muutosten kanssa selviytyminen vaatii tasapainoa, jota ei välttämättä saavuteta hormonien vähentyessä.

Fyysisten oireiden merkitys

Vaihdevuosiin liittyy masennuksen lisäksi myös muita oireita. Kun otetaan huomioon, että nämä kaksi ilmenemismuotoa voidaan sekoittaa toisiinsa, jotkut asiantuntijat katsovat, että naisilla, jotka käyvät läpi vain normaalin vaihdevuosivaiheen, on psykiatrinen ylidiagnoosi.

Joka tapauksessa vasomotoriset oireet, kuten kuumat aallot ja yöhikoilu, ovat hyvin häiritseviä päivittäisten toimintojen kannalta. Niiden säännöllinen esiintyminen voi johtaa ärtyneisyyteen sekä häiritä lepoa ja edistää päiväväsymystä.

Myöskään suhtautumista fyysisiin muutoksiin ei pidä aliarvioida. Monille naisille tämä on aika, jolloin he arvioivat kehoaan uudelleen, yrittävät hyväksyä fyysisen ikääntymisen ja painon dramaattiset muutokset. Niillä, joilla on parempi käsitys kehonkuvastaan, on pienempi riski sairastua masennukseen vaihdevuosina, kertoo Alexandrian yliopiston tutkimus.

Lue lisää: Masennuksesta kärsivillä voi olla suurempi riski sairastua 29 muuhun terveysongelmaan

Elämänmuutokset

Vaihdevuosien myötä elämäntyyliin ja ihmissuhteisiin tulee suuria muutoksia. Se on usein aikaa, jolloin lapset alkavat muuttaa pois kotoa, työelämä alkaa olla loppusuoralla ja kehonhuoltoon tulee sellaisia vastuita, joita ei aiemmin ollut, kuten tiheämmät lääkärikäynnit.

Kaikki tämä aiheuttaa stressiä. Nämä ovat tapahtumia, jotka lisäävät fyysisiä muutoksia ja muuttavat suhteita ympäristöön ja mielialaan.

Se, miten selviytyy elämänmuutoksista, voi olla suojaava tekijä tai toisaalta riskitekijä. Tärkeää on myös ymmärtää, miten sosiaalinen verkosto tukee tai hylkää siirtymävaiheissa. Voiko ystävien kanssa puhua siitä, mitä meille tapahtuu, käymmekö terveellisessä työssä, onko ammatin ulkopuolista harrastustoimintaa?

Mitä tehdä, jos minulla on masennusoireita vaihdevuosien aikana?

Jos sinulla on masennusoireita vaihdevuosiesi aikana, on tärkeää hakeutua tukea ja hoitoa. Lääkärillä tai psykologilla käynti on tarpeen, jotta voidaan arvioida, mistä on kyse, vahvistaa tarkka diagnoosi ja tarjota hoitovaihtoehtoja.

Mitä hoitoa on tarjolla?

Kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta voi olla hyötyä vaihdevuosien masennusoireiden hoidossa. Psykologin tai psykiatrin kanssa voidaan laatia tilanteeseen sopivia strategioita ja lähestymistapoja.

Masennuslääkitys on ensisijainen hoitomuoto terapian ohella. On lääkärin tehtävä määrätä ne ja seurata niiden annostusta. Naisilla, jotka eivät halua käyttää lääkkeitä, on muitakin vaihtoehtoja oireidensa hoitamiseksi, kuten mindfulnesspohjaiset terapiat.

Hormonikorvaushoidosta on keskusteltava gynekologin kanssa. Koska estrogeenin väheneminen liittyy moniin oireisiin, saatat joutua ottamaan keinotekoista hormonia jonkin aikaa. Lääkärisi määrittelee tämän kliinisen tilanteesi ja hoidon riskien/hyötyjen mukaan.

Miten selviän tilanteesta?

Psykologisen terapian ja lääkityksen lisäksi masennuksesta selviytymisessä auttavat muutamat yksinkertaiset vinkit:

• Yritä toteuttaa unihygieniaa, joka vähentää unettomuutta ja yöllisiä heräämisiä.
• Jaa tunteesi rakkaiden ystävien tai perheenjäsenten kanssa. Tuki on välttämätöntä masennuksen voittamiseksi.
• Älä luovu tavallisista harrastuksistasi tai etsi uusia. Taiteelliset, kulttuuriset, urheilulliset tai älylliset harrastukset voivat piristää sinua.
• Paranna yleistä hyvinvointiasi terveellisillä elämäntavoilla. Noudata tasapainoista ruokavaliota ja liiku säännöllisesti. Pyydä asiantuntijan neuvoja molemmissa.
• Opi vaihdevuosista ja masennuksesta. Lue aiheesta kirjoista, tutki internetissä, kysy ammattilaisilta ja yritä ymmärtää paremmin, mitä sinulle tapahtuu.
• Liity alueesi tukiryhmiin. Siellä voit jakaa kokemuksia muiden samassa tilanteessa olevien naisten kanssa. Kysy sairaalasta, klinikalta tai naapuruston kerhosta tällaisista vaihtoehdoista alueellasi.

Riski on olemassa, mutta se ei ole ehdoton

On totta, että masennuksen riski kasvaa vaihdevuosien aikana, mutta niiden välinen suhde on monimutkainen ja monitahoinen. Tässä elämänvaiheessa koetaan fyysisiä oireita ja emotionaalisia haasteita.

Hormonaaliset, psykologiset ja sosiaaliset muutokset voivat osaltaan lisätä haavoittuvuutta. Se ei kuitenkaan ole väistämätön kohtalo. Asiantuntijan apu on tärkeä tarkan diagnoosin ja asianmukaisen hoitosuunnitelman saamiseksi. Neuvonta, masennuslääkitys ja hormonihoito auttavat sinua selviytymään.

Ennakoivien toimien toteuttaminen ja tuen hakeminen silloin, kun koet sen tarpeelliseksi, ovat hyvinvointisi kulmakiviä. Vaihdevuodet ovat vain yksi elämänvaihe; ne eivät merkitse loppua, eikä niiden tarvitse ahdistaa sinua.