10 maata, jotka kuluttavat eniten kaloreita päivässä - millaista ruokavaliota niissä noudatetaan?
Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri Leonardo Biolatto
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO julkaisi raportin 184 maan kuluttamasta kalorimäärästä. Useimmat kärkisijat ovat Euroopan valtioilla, kaksi sijaa menee Lähi-itään ja yksi on Yhdysvallat. Selvitetään, miltä näyttää kymmenen eniten kaloreita päivässä kuluttavan maan ruokavalio.
Miten raportti on laadittu?
Oxfordin yliopiston julkaisemassa analyysissä järjestetään 184 maata ympäri maailmaa sen mukaan, kuinka paljon kaloreita niiden asukkaat kuluttavat päivässä. Raportti perustuu YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) keräämiin tietoihin, ja viimeisimmäksi vuodeksi ilmoitetaan 2020.
Silmiinpistävä yksityiskohta on, että useimmat maat ylittävät 2 000 kalorin rajan per henkilö per päivä. Kärkimaiden asukkaat taas nauttivat yli 3 500 kaloria päivässä.
Tämä määrä ylittää Maailman terveysjärjestön (WHO) yleiset suositukset.
WHO suosittelee aikuisille naisille 1 600-2 000 kaloria ja miehille 2 000-2 500 kaloria. Kussakin yksittäistapauksessa on kuitenkin otettava huomioon muun muassa ikä, ruumiinpaino ja fyysinen aktiivisuus.
Espanjan terveysministeriö puolestaan korostaa kalorien saannin sopivaa jakautumista eri vuorokaudenaikoina:
- Aamiainen. 20 prosenttia päivittäisistä kaloreista.
- Aamupäivä. 5-10 prosenttia.
- Lounas. 30 %.
- Iltapäivän välipala. 5-10 %.
- Päivällinen. 25-30 %.
Lue tämäkin: Muuttuvatko kalorit rasvaksi?
Nämä maat kuluttavat eniten kaloreita päivässä
Tilastossa kerrotaan kalorimäärän lisäksi myös proteiinin, rasvan ja lihan määrä, jonka kukin maa kuluttaa keskimäärin päivittäin. On huomattava, että tiedoissa ei oteta huomioon hukkaan menevän ruoan määrää.
10. Romania: 3 599,76 kcal
Romania sijoittuu taulukossa sijalle 10. Saman tutkimuksen tietojen mukaan tämän maan asukkaat kuluttavat 180 grammaa lihaa ja 128,30 grammaa rasvaa päivässä.
Romaniassa toimivien espanjalaisten yritysten yhdistyksen mukaan maitotuotteet, kahvi ja siipikarja muodostavat suuren osan ruokailutottumuksista Romaniassa. Lisäksi liha, hedelmät, vihannekset ja öljyt ovat tärkeitä.
Kulttuurisesti Romanian ruokakulttuuri on saanut vaikutteita balkanilaisesta, saksalaisesta ja unkarilaisesta keittiöstä. Keittoja, liharuokia ja kalaruokia on runsaasti.
9. Qatar: 3 609,15 kcal
Seuraavaksi listalla on Qatar, pieni arabivaltio, jonka talous on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosikymmeninä. Päivittäisiin kaloreihin qatarilaiset sisällyttävät 216,94 grammaa lihaa ja 131,07 grammaa rasvaa. Yli puolet proteiininsaannista tulee vihanneksista ja vasta sitten lihasta.
Useimmat tyypilliset ruoat, kuten majboos, warak enab tai kousa, sisältävät riisiä ja lihaa. Huomattakoon, että 100 grammassa valkoista riisiä on 361 kaloria, kun taas ruskeassa riisissä on 345 kaloria. Jälkimmäinen määrä muuttuu kuitenkin noin 130 kaloriksi, kun se on keitetty.
8. Italia: 3 620,56 kcal
Tästä esimerkistä huomataan, että maat, jotka kuluttavat eniten kaloreita päivässä, kuluttavat myös eniten rasvaa. Esimerkiksi Italian ruokavalio koostuu keskimäärin 155 grammasta rasvaa päivässä, mikä tekee Italiasta maailman kymmenenneksi suurimman rasvan kuluttajan.
Liha puolestaan muodostaa 195 grammaa heidän päivittäisestä ruokavaliostaan. Pastan, pizzan, risoton ja gelaton vaikutus eurooppalaiseen keittiöön on hyvin tunnettu. Maitotuotteiden saanti on huomattavaa, sillä sen osuus päivittäisestä proteiininsaannista on jopa 20 prosenttia.
7. Saksa: 3 647,81 kcal
Seuraavana on Saksa, joka on myös maailman suurimpia rasvan kuluttajia. Se on neljänneksi eniten rasvaa nauttiva maa (166 grammaa päivässä). On todennäköistä, että lihan ja makkaran kulutus, jolla on suuri merkitys saksalaisessa keittiössä, selittää sitä ainakin osaltaan.
Lisäksi tilastot osoittavat, että saksalaiset saavat suuren osan proteiinistaan lihasta. Tässä mielessä se on tämän listan maista se, joka sisällyttää ruokavalioonsa vähiten kasviproteiinia grammoina laskettuna.
6. Itävalta: 3 738,94 kcal
Maailman kuudenneksi suurin kalorien kuluttaja on myös maa, joka kuluttaa eniten rasvaa henkeä kohti. Noin 185 grammaa rasvaa henkeä kohden nostaa sen taulukon kärkeen, kun taas lihaa saadaan 213 grammaa päivässä.
Itävaltalainen keittiö on selvästi lähellä saksalaista keittiötä. Esimerkiksi makkarat ovat hyvin suosittua katuruokaa. Yksi maan edustavimmista ruokalajeista on kuitenkin wiener schnitzel, joka koostuu paneroidusta ja paistetusta vasikan- tai broilerinlihasta.
5. Turkki: 3 762,08 kcal
Turkkilainen ruokalaji par excellence on kebab, joka koostuu lihaviipaleista, vihanneksista ja kastikkeesta pitaleivässä. Suosittua on myös dolma, jossa kääritään naudanlihapaloja ja keitettyä riisiä viiniköynnöksen lehtiin. Myös muut tyypilliset ruokalajit osoittavat lihan, vihannesten ja riisin merkityksen turkkilaisessa keittiössä.
Huomiota herättävää on, että toisin kuin edellä mainituissa maissa, turkkilaiset saavat valtaosan proteiinistaan vihanneksista. Lisäksi päivittäinen rasvan saanti on 125 grammaa, mikä on huomattavasti vähemmän kuin Itävallassa ja Saksassa.
4. Belgia: 3 824,21 kcal
Tämän Euroopan maan ruokakulttuurissa on vahvoja ranskalaisia ja hollantilaisia vaikutteita, mutta myös pohjoisafrikkalaisia ja itämaisia elementtejä. Belgian kulttuuri painottaa suuresti ruokaansa, joka on yksi alueen tunnusmerkeistä. Tyypillisiä ruokalajeja ovat uppopaistetut perunat, makkara ja kala.
Belgialaiset syövät lähes 170 grammaa lihaa ja 180 grammaa rasvaa päivässä, joten he ovat kolmanneksi eniten lihaa ja rasvaa syövä maa. Merkille pantavaa on myös se, että Belgia on tässä vertailussa se valtio, joka saa suurimman osan proteiinistaan maitotuotteista, lähes 30 prosenttia kokonaismäärästä.
3. Irlanti: 3 850,50 kcal
Tämä eurooppalainen valtio on suurimpien kalorinkuluttajien palkintokorokkeella pronssisijalla. Irlannissa perunat ovat myös usein mukana tyypillisissä ruokalajeissa, kuten colcannonissa ja champ-muusissa. Irlantilaiset syövät paljon lihaa, ja rasvan osalta he ovat 6. sijalla maailmassa 162 grammalla henkeä kohti päivässä.
Tämä näkyy heidän tyypillisessä aamiaisessaan: makkarat, pekoni, veripalttu, perunaleipä ja paistetut munat. Kaloripitoiseen ruokavalioon kuuluu usein paistettuja ruokia.
Öljyssä tai rasvassa paistetut ruoat lisäävät merkittävästi aterioiden kaloriarvoa. Food Science and Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan niiden säännöllinen nauttiminen on yhteydessä lisääntyneeseen ylipainon ja korkean verenpaineen riskiin.
2. Yhdysvallat: 3 868,28 kcal
Maailman toiseksi eniten kaloreita kuluttava maa on myös maailman toiseksi suurin lihan ja rasvan kuluttaja. Amerikkalaiset saavat suurimman osan proteiinistaan lihasta, eikä tämä ole yllättävää pikaruoan synnyinmaassa.
Revista Iberoamericana para la Investigación y el Desarrollo Educativo -lehden tutkimuksessa esitetäänkin, että liiallinen pikaruoan syönti saattaa edistää lihavuuden kehittymistä. Lisäksi se on myös riskitekijä liitännäissairauksille, kuten 2-tyypin diabetekselle ja korkealle verenpaineelle.
Toisaalta brittiläisen The Lancet -lääketieteellisen aikakauslehden tutkimuksessa laskettiin ylipainon ja lihavuuden maailmanlaajuinen esiintyvyys vuosina 1980-2013. Tulokset osoittivat, että Yhdysvallat on maa, jossa on eniten lihavia ja ylipainoisia ihmisiä.
1. Bahrain: 4 012,45 kcal
Maailman suurimman kalorikulutuksen maa on Persianlahdella sijaitseva pieni arabivaltio, joka sijaitsee Qatarin pohjoispuolella ja Saudi-Arabian itäpuolella. Sen 1,5 miljoonan asukkaan väestö kuluttaa 156 grammaa rasvaa päivässä, mikä tekee siitä maailman yhdeksänneksi suurimman rasvan kuluttajan.
Kanaa, lammasta, riisiä, kikherneitä ja mausteita on paljon tämän maan tyypillisissä ruokalajeissa, joissa on vahva arabivaikutus. Lisäksi proteiinilähteet ovat tasapainoisia, ja kasviproteiini on yleistä.
Lue lisää: 7 salaisuutta kevyeen, vähäkaloriseen illalliseen
Eniten kaloreita nauttivat maat ja niiden ruokavalio
Maailman terveysjärjestön suositusten mukaan terveelliseen ruokavalioon tulisi kuulua hedelmiä, vihanneksia, palkokasveja, pähkinöitä ja täysjyväviljaa. Lisäksi virasto suosittelee, että rasvan osuus kalorien kokonaissaannista ei saisi ylittää 30 prosenttia.
Tässä suhteessa monet alueet, jotka kuluttavat eniten kaloreita päivässä, ovat myös suurimpia rasvan kuluttajia. Mikä mahtaa olla tilanne meillä?
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Asociación de Empresas Españolas en Rumanía (ASEMER). (2021). La industria alimentaria de Rumania. [fecha de Consulta 19 de Julio de 2023] https://www.asemer.ro/index.php/2021/09/30/la-industria-alimentaria-de-rumania/
- Marie Ng, PhD., Tom Fleming, BS., Margaret Robinson, BA., Blake Thomson, BA., Nicholas Graetz, BS., Christopher Margono, BS., et al. (2014). Global, regional, and national prevalence of overweight and obesity in children and adults during 1980–2013: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2013. The Lancet, volume 384, p. 776-781. [fecha de Consulta 19 de Julio de 2023]. Doi: https://doi.org/10.1016/S0140-6736(14)60460-8
- Oliva Chávez, O. H., & Fragoso Díaz, S. (2013). Consumo de comida rápida y obesidad, el poder de la buena alimentación en la salud. RIDE Revista Iberoamericana para la Investigación y el Desarrollo Educativo, 4(7),176-199. [fecha de Consulta 19 de Julio de 2023]. Recuperado de: https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=498150315010
- OMS. (2018). Alimentación sana. [fecha de Consulta 19 de Julio de 2023]. https://www.who.int/es/news-room/fact-sheets/detail/healthy-diet
- Roser, M.; Ritchie, H. and Rosado, P. (2013). “Food Supply”. Published online at OurWorldInData.org. [fecha de Consulta 19 de Julio de 2023]. Retrieved from: https://ourworldindata.org/food-supply [Online Resource]
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.