Maailman autismitietoisuuden päivä
Yhdysvallat julisti huhtikuun 2. päivän maailman autismitietoisuuden päiväksi vuodesta 2007 alkaen. Maailman autismitietoisuuden päivä pyrkii lisäämään tietoisuutta väestön keskuudessa autismikirjon häiriöistä ja autistien mahdollisuuksista osallistua yhteiskuntaan. Lyhyesti, sosiaalinen inkluusio on jokaisen oikeus.
Käytäntö, joka yhdistetään kyseiseen päivään, on “siniseksi valaiseminen” – eli eri maiden monumenttien ja historiallisten rakennusten valaiseminen siniseksi. Sininen väri on tunnuksena tuesta autisteille ja heidän perheilleen.
Vuonna 2021 Maailman autismitietoisuuden päivän teema keskittyi kiltteyteen. Se kattaa autistien sosiaalisen osallisuuden kaksi tärkeintä osa-aluetta: koulutuksen ja työllisyyden.
Maailman terveysjärjestön (WHO) tilastot arvioivat, että yhdellä 160 vauvasta on jonkin asteinen autismikirjon häiriö. Tämä saattaa kuitenkin olla aliarvio, sillä autismin toteaminen on epätasaista eri puolilla maailmaa.
Mitä ovat autismi ja autismikirjon häiriöt?
Maailman autismitietoisuuden päivä pyrkii syventämään tietoisuutta autismista. Nykyään on suositeltavampaa puhua autismikirjon häiriöistä kuin vain autismista.
Näille häiriöille on ominaista poikkeava sosiaalinen käytös, puutteet kielessä ja kommunikaatiossa sekä toistuvat ja kaavamaiset käytösmallit. Autisteille on tyypillistä myös kiinnostuksen puute ympäristöä kohtaan ja fyysisen kontaktin välttäminen muiden kanssa.
Autismia pidetään kehityshäiriönä, sillä oireet puhkeavat jo varhain, ennen kolmatta ikävuotta. Yksi autismin piirteistä on se, että oireet pysyvät läpi elämän.
Autismikirjo-käsitteen olemassaolo heijastaa sitä tosiseikkaa, että autismia on eriasteista. Jollakin lapsella häiriö saattaa olla lievempi kuin toisella, ja tämä muuttaa heidän suhdettaan ulkomaailmaan, kuten myös annettavaa hoitoa.
Lue lisää autismista: Autistilasten syömishäiriöt
Maailman autismitietoisuuden päivä: kiltteys-kampanja
Kuten jo mainittiin, Maailman autismitietoisuuden päivän teema vuonna 2021 keskittyi kiltteyteen. Tämä on ehdoton kehotus kaikille kohdella autismikirjon häiriöistä kärsiviä ihmisiä aina myötätuntoisesti. Kiltteyttä voi soveltaa millä tahansa yhteiskunnan osa-alueella, myös oppilaitoksissa ja töissä.
Etäaktiviteetit ovat tarjonneet loistavia mahdollisuuksia saada tämä arvokas ihmisryhmä mukaan toimiin, joilla on erilaiset sosiaaliset lopputulemat. Toisin sanoen ympäristön seuraukset poikkeavan sosiaalisen käytöksen vuoksi voidaan tehdä siedettäviksi ilman suoraa kontaktia.
Näin ollen kiltteys tarkoittaa mukaan ottamista, parempia mahdollisuuksia ja kekseliäisyyden hyödyntämistä tiettyjen tehtävien mukauttamiseksi autismikirjon häiriöistä kärsiville ihmisille. Kampanjan tavoitteena on, että muutos alkaisi yksilöiden pohdiskelusta ja leviäisi yhteiskunnan joka kolkkaan.
Jaa kiltteyttä
Saavuttaakseen tavoitteensa kiltteyden laajamittaisesta leviämisestä jokaisessa maailman maassa Maailman autismitietoisuuden päivä mainostaa tiettyjä tavoitteita, jotka voidaan toteuttaa muutoksen nopettamiseksi.
Autism Speaks -järjestö suosittelee vaalimaan kiltteyttä tukemalla suoraan autismikirjon häiriöistä kärsiviä ihmisiä, jotka hakevat töitä yrityksistä, joissa työskentelemme. Sekä varmistamalla, että noudatamme heille edullisia julkisia käytäntöjä.
Kiltteys opetuksessa
Kiltteys, jota Maailman autismitietoisuuden päivän tunnuslause mainostaa, pätee myös opiskeluun. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on yhteiskuntana etsittävä keino tehdä opetuksesta sellaista, että se kunnioittaa autismikirjon häiriöistä kärsivien ihmisten erityispiirteitä.
Maailmassa on kehitetty useita pedagogisia lähestymistapoja autismikirjon häiriöistä kärsiville lapsille. Niitä ovat:
- Floortime: Stanley Greenspan loi Floortime-nimisen menetelmän. Perusajatus kyseisen metodologian taustalla on se, että opettaja tai terapeutti on autistilapsen kanssa vuorovaikutuksessa tämän leikeissä ja ehdoilla. Opetettavat käsitteet voidaan sisällyttää leikkiin.
- TEACCH: Tämän menetelmän lyhenne tulee sanoista Treatment and Education of Autistic and Related Communication-Handicapped Children, ja siihen kuuluu opetusta oppilaitoksessa ja lapsen kotona, molempia ympäristöjä koordinoiden, mukaan lukien varsinainen fyysinen tila, jossa henkilön on vietettävä koulupäivänsä. Yleensä sihen kuuluu tehtäväaikataulun piirtäminen.
- ABA: Sovellettu behavioraalinen analyysi keskittyy stimuloimaan keskittymiskykyä ja kieltä. Sitä käytetään enemmänkin metodologiana tukemaan perinteistä koulunkäyntiä.
Lue lisää täältä: Yleisimpiä merkkejä autismista lapsilla
Kiltteys verkoissa
Tässä keskitytään verkoista saatavan tiedon levittämiseen, mikä voidaan tehdä kopioimalla sankaritarinoita autisteista, jakamalla tehokkaan hoidon käsikirjoja ja edistämällä tukiyhteisön kasvua.
Kiltteys hoidoissa
Tässä tapauksessa erityiset autismivastuuryhmät voivat tarjota apuaan edistämällä viestintää autismiyhteisöjen välillä tuen antamiseksi sekä tukemalla sairaala- ja tutkimusverkostoja hoitojen parantamiseksi.
Maailman autismitietoisuuden päivä: “Voin tehdä töitä”
Autismo Europa -järjestö arvioi, että noin 80 % autismikirjon häiriöistä kärsivistä ihmisistä on vailla työtä. Tämä on valtavan suuri lukema, joka huonontaa autistien elämänlaatua.
Onneksi yksi vaihtoehto edistää työhönottoa matalan toimintakyvyn autisteilla on työterapia. Matala toimintakyky viittaa potilaan heikentyneisiin mahdollisuuksiin olla vuorovaikutuksessa ulkomaailman kanssa.
Työterapiaa voidaan toteuttaa työpajojen muodossa, jotka mukautetaan autismikirjon häiriöstä kärsivän henkilön todellisiin mahdollisuuksiin.
Jos henkilöllä sitä vastoin on korkean toimintakyvyn autismi, eli hän kykenee paremmin olemaan vuorovaikutuksessa ulkomaailman kanssa, on olemassa muitakin vaihtoehtoja. On täysin mahdollista harkita heidän ottamista tavallisiin yrityksiin.
Yleisimmin tällaisia henkilöitä tuetaan niin, että mukana on koulutettu toimija, joka ohjaa autistista henkilöä tämän tehtävissä. Toimija avustaa yksilöä tämän työssä ja auttaa tätä suhteessaan työnantajiinsa ja työkavereihinsa.
Aiemmat teemat
Maailman autismitietoisuuden päivään ovat jättäneet jälkensä sen kaikki aiemmat teemat eri maissa. Alla olevasta listasta löydät esimerkkejä aiemmista teemoista:
- “Autismi puhuu: kuuntele sitä”
- “Autismitietoisuus”
- “Autismin unohdettu puoli”
- “Kykyjen juhlistaminen autismin aiheuttamassa vammassa”
- “Ovien avaaminen inklusiiviselle koulutukselle”
- “Työllisyys: autismi etuna”
- “Autismi ja Agenda 2030: inkluusio ja neurodiversiteetti”
- “Kohti autonomiaa ja itsemääräämisoikeutta”
- “Autismista kärsivien naisten ja tyttöjen voimaannuttaminen”
- “Avustavat teknologiat, aktiivinen osallistuminen”
- “Minä voin oppia. Minä voin tehdä töitä”
Kiltteys-teema
Viime vuoden kiltteys-teema keskittyi herättämään tietoisuutta siitä, miten kiltteys, autismiystävälliseksi mukauttaminen ja sosiaalinen inkluusio vaikuttavat autistien elämään.
Miten voin osallistua Maailman autismitietoisuuden päivään?
Lahjoitukset, ilmaiset terapiapäivät ja välittämisen osoittaminen ovat aina hyviä tapoja ottaa osaa Maailman autismitietoisuuden päivään. Lisäksi on olemassa kiltteyskampanja nimeltä Light It Up Blue.
Tässä aloitteessa pukeudutaan sinisiin vaatteisiin tuen ja ymmärryksen osoittamiseksi tälle merkittävälle ja arvokkaalle ihmisryhmälle. Lisäksi on mahdollista hankkia virallisia Autism Speaks -vaatteita; tämä teko auttaa keräämään rahaa.
Sosiaaliset verkostot ovat välttämättömiä työkaluja tietoisuuden herättämiseksi autistiyhteisön kohtaamista ongelmista. Tagit kuten #LightItUpWithKindness ja #LightItUpBlue kuvineen sekä lempeine viesteineen ovat myös hyödyllisiä.
Näkyvyyttä autismille
Maailman autismitietoisuuden päivän tulisi antaa näkyvyyttä autismikirjon häiriöille. Autismikirjon häiriöt koskettavat huomattavaa määrää ihmisiä.
Jos heitä ei saada otettua mukaan koulutukseen ja työmaailmaan, suljemme ulkopuolelle suuren määrän ihmisiä arjen elämästä.
Vielä muutamia suosituksia Maailman autismitietoisuuden päivästä
Kiltteys on hyvin voimakas resurssi, jota ei tulisi rajata vain Maailman autismitietoisuuden päivään. Meidän on pikemminkin vaalittava kiltteyttä läpi vuoden. Toteuta sitä niiden autismikirjon häiriöistä kärsivien ihmisten kanssa, joita on sekä yhteisössäsi että työpaikallasi, jotta heidän sosiaaliset hyötynsä kehittyisivät edelleen.
Kuukausittaiseksi hyväntekijäksi ryhtyminen, tietoisuus kaikista alueesi aktiviteeteista ja vapaaehtoistyö on aina tervetullutta!
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Mayada et al. Global prevalence of autism and other pervasive developmental disorders. Autism Res. 2012 Jun; 5(3): 160–179.
- Martínez-González, Agustín Ernesto, and José Antonio Piqueras Rodríguez. “Diferencias en la gravedad de los síntomas del Trastorno del Espectro Autista según el contexto educativo”. 2019.
- Fuquen, Mayerli Stefany Tebar, and Jessica Natalia Díazgranados Beltrán. “La educación de las personas con trastorno del espectro autista”. Horizontes Pedagógicos 21.1. 2019.
- Conde Sciaroni, Ornella, et al. La inclusión de personas con trastornos del espectro autista en el mercado laboral: Síndrome de Asperger. Diss. Universidad Argentina de la Empresa. 2019.
- Gómez S, Rivas R y Taboada E. Revisiones sobre el autismo [Reseñas sobre el autismo]. Revista Latinoamericana de Psicología. 2009.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.