Autismista kärsivien lasten auttaminen karanteenin aikana

Autismista kärsivien lasten auttaminen karanteenin aikana on ainutlaatuinen tilanne. Siinä tulisi keskittyä rauhallisen ympäristön luomiseen tietyin rutiinein sekä antamaan selkeää tietoa siitä, mitä tapahtuu. Omaishoitajien tulisi myös pitää huolta itsestään hoitaakseen roolinsa asianmukaisesti.
Autismista kärsivien lasten auttaminen karanteenin aikana

Viimeisin päivitys: 21 toukokuuta, 2020

Yhdistyneet kansakunnat on vuodesta 2007 lähtien julistanut 2. huhtikuuta kansainväliseksi autismitietoisuuden päiväksi. Lukuisat ASD:n (autismin kirjon diagnoosien) hoitoon omistautuneet järjestöt julkaisivat huhtikuussa 2020 useita suosituksia siitä, kuinka autismista kärsiviä lapsia voidaan auttaa karanteenin aikana.

Nykyisen COVID-19 -pandemian johdosta suurin osa maailman valtioista elää karanteenissa. Tämä vaikeuttaa minkä tahansa perheen tilannetta, saati sitten sellaisen perheen, jossa perheenjäsen kärsii autismista. Silloin tilanne voi olla vielä vaikeampaa, kun ottaa huomioon tämän sairauden erityispiirteet.

Autismin kirjon diagnoosit

Autismista kärsivien lasten auttaminen karanteenin aikana.

Ennen kuin tutkimme tarkemmin suosituksia autismista kärsivien lasten auttamiseksi karanteenin aikana, tulee meidän ensin määritellä ASD. ASD, tai autismin kirjon diagnoosit, on neurobiologinen kehityshäiriö. Se vaikuttaa aivojen kykyyn kehittää sekä ylläpitää sosiaalisia taitoja ja keskustelua.

ASD ilmenee yleensä ensimmäisen viiden elinvuoden aikana, yleisesti ottaen ennen kuin lapsi täyttää kolme vuotta. Sosiaalisten taitojen ja kommunikoinnin vaikutukset todetaan käyttäytymishäiriön ja ympäristöön sopeutumiseen liittyvien vaikeuksien puitteissa.

Lyhyesti sanottuna, autismista kärsivillä ihmisillä on yleensä huonommat sosiaaliset, tunneperäiset ja kommunikointiin liittyvät taidot. Tästä syystä on tärkeää, että autismista kärsivät yksilöt saavat erityishuomiota nykyisen pakollisen karanteenin aikana.

Tämän sairauden erityispiirteet tekevät autismista kärsivät alttiimmiksi karanteenille. He ovat pysyvästi riippuvaisia erityisavustajien väliintulosta, jotka eivät välttämättä ole saatavilla juuri tällä hetkellä. Tarkastellaan siis, kuinka voimme auttaa autismista kärsiviä lapsia karanteenin aikana.

Autismi ja karanteeni

Autismista kärsivien yksilöiden rutiinit ovat tärkeitä. Koulujen, työpaikkojen, terveyskeskusten ja muiden laitosten sulkemisella on siis suuri vaikutus erityisesti heihin. Rutiiniaktiviteetit auttavat autismista kärsiviä ihmisiä järjestämään päivittäisen elämänsä ja se antaa heille heidän tarvitsemansa turvallisuuden tunteen.

Karanteeni voi olla erityisen hankalaa lasten autismitapauksissaEnsinnäkin, kyseinen sairaus on erittäin heterogeeninen. Jotkut ihmiset pystyvät siis kestämään karanteenin aikaisen tilanteen ilman suuria haasteita. Toiset puolestaan saattavat muuttua hämmentyneiksi, ärsyyntyneiksi tai masentuneiksi.

Jotkut hallitukset ovat siis säätäneet poikkeukselliset valtuutukset autismista kärsiville sekä heidän omaishoitajille. Nämä valtuutukset sallivat autismista kärsivien lasten lähteä kotoa tietyissä olosuhteissa. Sen tavoitteena on tarjota näille yksilöille lyhyitä ulkoiluretkiä terapiamuotona.

Jokainen valtio määrittelee omat poikkeukselliset valtuutuksensa. Yleisesti ottaen potilaiden ja heidän omaishoitajiensa tulee kantaa mukanaan todistusta kehitysvammaisuudesta sairauden todentamiseksi. Useimmat valtiot suosittelevat myös, että autismista kärsivien lasten tulisi pitää sinistä nauhaa tai merkkiä. Se auttaa muita ihmisiä tunnistamaan heidät autistisiksi.

Autismista kärsivät lapset koronaviruspandemian aikana

Autismista kärsivien lasten auttaminen leikkien avulla.

Koulut ovat sulkeneet ovensa. Terveys- ja terapiakeskukset ovat avoinna minimaalisella henkilökunnalla, keskittyen hätätilanteisiin. On melkein mahdotonta käydä julkisissa paikoissa tai ulkoilemassa. Sen myötä perheet kysyvätkin itseltään, kuinka he voivat auttaa autismista kärsiviä lapsiaan karanteenin aikana.

Monet järjestöt ovat tarjonneet vastauksia tähän kysymykseen. Yksi heidän antamistaan suosituksista, josta kaikki ovat samaa mieltä, on se, että rutiinien luominen auttaa lasta järjestämään päivittäisen elämänsä paremmin. He korostavat aikataulujen luomisen tärkeyttä, sillä autismista kärsivät ihmiset tarvitsevat tulevien tapahtumien ennustettavuutta, selkeyttä sekä ennakointia. Kaikki tämä auttaa vähentämään ahdistusta.

Toinen perheille annettu suositus on keskustella lasten kanssa siitä, mitä tapahtuu. Heistä on huojentavaa tietää, mitä karanteeni tarkoittaa ja kuinka kauan se kestää. On myös tärkeää selittää lapsille kuinka heidän tulisi huolehtia itsestään ja miksi se on tärkeää (sosiaalinen eristäytyminen, käsienpesu ja niin edelleen). Kun on kyse autismista kärsivästä lapsesta, on paras turvautua audiovisuaalisiin esineisiin, kirjoihin sekä suppeisiin selityksiin. Voit löytää monia apuresursseja netistä.

Muita suosituksia autismin suhteen karanteenin aikana

Sen lisäksi, että lasta autetaan ymmärtämään mitä tapahtuu, on myös tärkeää välittää rauhallisuuden ja rauhan tunnetta. Lapselle antamasi viestin tulee olla selkeä ja yksinkertainen. Älä anna liikaa tietoa mutta varmista, että perustat selitykset luotettaville lähteille. On tärkeää säilyttää rauhallinen ympäristö sekä välttää ahdistusta ja stressiä.

On myös tärkeää, että autismista kärsivän ihmisen omaishoitaja huolehtii itsestään. Itsehoito on merkittävä tekijä, kun halutaan luoda rutiineja, tarjota tietoa rauhallisella tavalla sekä antaa lapselle hänen tarvitsemaansa huomiota.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Mulas, F., Ros-Cervera, G., Millá, M. G., Etchepareborda, M. C., Abad, L., & Téllez de Meneses, M. (2010). Modelos de intervención en niños con autismo. Rev Neurol, 50(3), 77-84.
  • Martínez Martín, M., & Bilbao León, M. C. (2008). Acercamiento a la realidad de las familias de personas con autismo. Psychosocial Intervention, 17(2), 215-230.
  • Montañés, M. (2013). “Su hijo es autista”: un análisis crítico desde la realidad familiar.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.