Yleisimpiä merkkejä autismista lapsilla

Suurin autismin seuraus on kyvyttömyys kommunikoida ja muodostaa ihmissuhteita. On parasta, että erikoislääkäri diagnosoi ensin ongelman, jotta siihen voi sitten etsiä ratkaisun.
Yleisimpiä merkkejä autismista lapsilla
Maricela Jiménez López

Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri Maricela Jiménez López.

Kirjoittanut Toimitus

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Autismi on neurobiologinen kehityshäiriö, joka tunnetaan myös autismikirjon häiriönä. Autismin merkit ilmaantuvat yleensä kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana ja kestävät läpi elämän. Katsotaanpa, mitkä ovat huomiota herättäviä merkkejä autismista lapsilla.

Autismin pääasiallinen seuraus on kyvyttömyys kommunikoida ja muodostaa sosiaalisia suhteita. Kehitysongelmat ovat joko lievempiä tai vaikeampia riippuen häiriön vaikeusasteesta. Lasten autismin tyypit ovat:

  • Autismi eli Kannerin oireyhtymä: rajallinen tunneyhteys tai empatia muita kohtaan.
  • Aspergerin oireyhtymä: suuri älykkyys, alhainen psykomotorinen koordinaatio, empatian puute ja vaikeudet sosiaalisissa suhteissa. Aspergerin oireyhtymää sairastavat eivät ymmärrä ironiaa tai kielen kaksoismerkityksiä.
  • Hellerin tauti: Tämä on samankaltainen kuin Aspergerin oireyhtymä siinä mielessä, että se vaikuttaa kieleen, sosiaalisiin suhteisiin ja motorisiin taitoihin, mutta erona on se, että yksilöllä on taantuva ja ennakoimaton luonne.
  • Määrittelemätön laaja-alainen kehityshäiriö: Tässä on erilaisia oireita. Henkilöllä saattaa olla ongelmia sosiaalisessa vastavuoroisuudessa, vakavia kommunikaatio-ongelmia sekä outoja, rajoittuneita ja stereotyyppisiä aktiviteetteja ja mielenkiinnonkohteita.

Autismikirjon häiriöitä diagnosoidaan yhdellä 68 henkilöstä, ja tarkennettuna yhdellä 42 pojasta (ne ovat siis paljon yleisempiä pojilla kuin tytöillä). Ne ovat itse asiassa yleisempiä kuin syöpä, diabetes tai AIDS.

Yleensä autismin havaitsevat vanhemmat, kun he alkavat nähdä outoa käytöstä lapsillaan. Lapsilla voi olla kommunikaatio-ongelmia ja puutteellisia taitoja.

On hyvin vaikea paikka vanhemmille saada tietää, että omalla lapsella on autismi. Kuvittele se huoli, epätoivo ja avuttomuus, kun asialle ei voi itse tehdä mitään.

Tästä syystä välitön lääkärin apu on tarpeen, jotta saadaan kaikki hyöty irti olemassaolevista terapioista ja hoidoista. Ne voivat auttaa lasta elämään mahdollisimman normaalia elämää.

Yleisimpiä merkkejä autismista lapsilla

Päätimme tehdä pienen listan, joka käsittää yleisimpiä merkkejä autismista lapsilla, jotta vanhemmat osaavat viedä lapsensa asiantuntijan luo tarvittaessa.

1. Toistuva käytös ja kiintymys esineisiin

autismin merkki

Tämä on yksi tärkeimmistä autismin merkeistä, joka viestii siitä ettei lapsi käyttäydy ikänsä edellyttämällä tavalla. Lapsi tuntuu olevan uppoutunut täysin omaan maailmaansa ja hänellä on taipumusta järjestellä uudelleen ja uudelleen tavaroita, edestakaisin, pitkän aikaa.

Kiintymys asioihin tai esineisiin on yleistä. Mihin tahansa lapsi haluaakaan mennä, hän kantaa aina mukanaan jotakin itselleen tärkeää esinettä, ja jos joku muu koskee siihen, lapsi reagoi kohtuuttomasti.

2. Vähäinen empatia

Empatia on osa ihmisluonnettamme, ja se mahdollistaa asettumisen toisen ihmisen asemaan. Sen avulla pystymme ottamaan toisen ihmisen tunteet huomioon ja ymmärtämään muiden koettelemuksia. Tämä on yksi niistä piirteistä, joka autismikirjon häiriöstä kärsivältä puuttuu.

Hän ei kykene tuntemaan myötätuntoa toista ihmistä kohtaan, mikä aiheuttaa suuria vaikeuksia sosiaalisessa kanssakäymisessä, käytöksessä ja sosiaalisessa sopeutumisessa, eikä henkilö näin ollen onnistu juurikaan luomaan ihmissuhteita.

3. Vähäinen tai korostunut herkkyys äänille

autistinen lapsi voi olla omissa maailmoissaan

Jotkut autistiset lapset ovat erittäin herkkiä ulkoisille ärsykkeille, kuten äänille. Kun ääntä alkaa kuulua, lapsi alkaa huutaa, hyppiä, juosta ja peittää korvansa toistaen merkityksettömiä sanoja rahoittuakseen. Stressaavat tilanteet tai ristiriidat voivat vaikuttaa heihin kolme kertaa enemmän, sillä he eivät osaa käsitellä niitä.

Jotkut sen sijaan eivät reagoi tällaisiin ärsykkeisiin, eivätkä he reagoi edes nimensä kutsuun, aivan kuin he eivät kuulisi sitä. Samoin he eivät välttämättä edes käänny katsomaan mistä ääni tulee, eivätkä he hätkähdä kovia ääniä.

4. Puhevaikeudet

Jotkut autismidiagnoosin saaneet lapset eivät opi kunnolla puhumaan, eli heille mikä tahansa kieli on vaikea, oli se sitten suullinen, kirjallinen tai viittomakieli.

He uppoutuvat tyystin omaan maailmaansa eivätkä kykene ilmaisemaan mikä heitä vaivaa tai häiritsee. On olemassa terapioita tällaisten lasten kielen kehittämistä varten. On parasta, että erikoislääkäri diagnosoi ensin ongelman, jotta siihen voidaan sitten etsiä ratkaisu.

5. Toistuvat vihanpurkaukset

autistisella lapsella on ongelmia vihan kanssa

On ymmärrettävä, ettei edes neurobiologiselta kehitykseltään normaali lapsi kykene käsittelemään tai kohtaamaan epämiellyttäviä stressi- tai vihatilanteita kunnolla. Nyt kuvittele hetki, miltä ne voivat tuntua autistisesta lapsesta.

Tällainen lapsi vihastuu hyvin usein ja mistä tahansa, ja häntä on hyvin vaikea saada rauhoittumaan. Lapsi ei ymmärrä kunnolla mitä hänen ympärillään tapahtuu, ja hänen käytöksensä muuttuu nopeasti, joten hänen kohteluunsa tulee kiinnittää tarkasti huomiota.

Tässä oli joitakin yleisimpiä merkkejä autismista lapsilla. Muista viedä lapsi lääkäriin, jos uskot hänellä olevan autismikirjon häiriö.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Etchepareborda, M. C. (2005). Funciones ejecutivas y autismo. Revista de neurología, 41(1), 155-162.
  • Hernández, J. M., Artigas, J., Martos, J., Palacios, S., Fuentes, J., Belinchón, M., & Posada, M. (2005). Guía de buena práctica para la detección temprana de los trastornos del espectro autista. Rev Neurol, 41(4), 237-245.
  • Yunta, J. A. M., Palau, M., Salvadó, B., & Valls, A. (2006). Autismo: identificación e intervención temprana. Acta Neurol Colomb, 22(2), 97-105.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.