Luuydinödeema: mitä siitä tulisi tietää

Luuydinödeema on luissa tapahtuva tulehdusprosessi. Se aiheuttaa usein kipua liikunnan aikana, varsinkin kun liikunta on pitkäkestoista. Haluatko tietää lisää aiheesta? Jatka lukemista.

Kirjoittanut ja tarkastanut biologi Samuel Antonio Sánchez Amador.

Viimeisin päivitys: 11 marraskuuta, 2022

Luuydinödeema tarkoittaa yleensä trabekulaarisessa luussa esiintyvää tulehdusprosessia. Tulehdus tapahtuu siis luiden sisäisessä pehmeässä ainesosassa. Sen syyt vaihtelevat traumasta degeneratiivisiin sairauksiin. Sitä esiintyy myös toisinaan ihmisillä, jotka aloittavat raskaan fyysisen aktiviteetin harrastamisen passiivisen elämäntyylin jälkeen.

Dolor, Investigacíon, Clínica y Terapéutica -tieteellisen lehden julkaisemassa artikkelissa kerrotaan, että kyseessä on yleinen sairaus reumaklinikalla. Diagnoosin tekemisessä käytetään  yhä enemmän apuna magneettikuvausta. Siitä syystä tällaisen ongelman tunnistamisesta on tullut helpompaa.

Millaisia ominaispiirteitä luuydinödeemaan siis liittyy?

Mikä on luuydinödeema?

Luut koostuvat kahdesta kudoksesta, joiden erottaminen toisistaan on helppoa. Toinen niistä on kortikaalinen luu, joka koostuu kovasta ja kompaktista materiaalista. Se ympäröi luurangon ulkoista kuorta. Toinen on trabekulaarinen luu, eli pehmeämpi kudos, joka koostuu luurangon sisusaineesta.

Trabekulaarisessa luussa on suuri määrä verisuonia, sillä luiden täytyy saada myös ravintoa. FASTA University of Argentina –lehdessä julkaistun artikkelin mukaan trabekulaarisen luun sisälle kertyneet nesteet aiheuttavat luun tulehtumisen. Tämä johtuu usein siitä, että verisuonet katkeavat ja vuotavat verta luun sisällä. Se voi johtua myös tulehdusperäisen nesteen kertymisestä luuhun loukkaantumisen jälkeen. Luuydinödeema on siis eräänlainen mustelma luun sisällä. 

On tärkeää ymmärtää, että tämä sairaus voi syntyä myös kortikaaliseen luuhun, vaikka se ei olekaan kovin yleistä. On myös tärkeää tietää, että sen ominaispiirteet voivat vaihdella sairauden palautuvuuden mukaan.

Asiantuntijat ovat luokitelleet luuydinödeeman kahteen ryhmään:

1. Ohimenevä luuydinödeema: kyseessä on palautuva tulehdusprosessi, joka vähenee hoidon avulla ja ajan kuluessa.
2. Osteonekroosi: tämä aiheuttaa luita muodostavien solujen (osteosyytti) kuoleman. Tästä syystä asiantuntijat pitävät sitä peruuttamattomana sairautena.

Mistä luuydinödeema johtuu?

Luuydinödeema on loukkaantumisen, kaatumisen, kovan fyysisen rasituksen tai urheiluvamman aiheuttama. Reumatología del Hospital General de Elche –artikkelissa varoitetaan kuitenkin, että luuydinödeeman aiheuttaja ei ole täysin selvä monissa tapauksissa.

Vaikka sen pääasiallisena laukaisijana on yleensä vakava vamma, voivat ajan kuluessa toistuvat pienet loukkaantumiset vaikuttaa myös luuydinödeeman syntyyn. Esimerkiksi 10 kilometrin juoksun aikana ihminen osuu maata vasten noin 8 000 kertaa. Tämä vaikuttaa sisäisen luurakenteen lisäksi myös lihaksiin ja nivelsiteisiin.

Liikunta ei kuitenkaan ole luuydinödeeman ainoa laukaiseva tekijä. Niveltulehdus, avaskulaarinen nekroosi (verenkierron puute), osteoporoosi tai monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä edistävät myös tämän tulehduksen esiintymistä. Lyhyesti sanottuna, mikä tahansa luuta heikentävä tekijä altistaa sen vammalle.

Luuydinödeeman oireet

Luuydinödeeman kliiniset oireet voivat vaihdella sairauden vakavuudesta riippuen.  Clinical Rheumatology -lehden julkaiseman tiedon mukaan luuydinödeeman merkittävimpiä oireita ovat:

• Paikallinen kipu vaurioituneessa luurakenteessa.
• Epämukava tunne, kun vaurioitunut luu on aktiivinen. Kipu lisääntyy liikuntaa harrastaessa.
• Kun vauriota ei hoideta välittömästi, tuntuu kipu jopa potilaan levätessä.
• Vakavimmissa tapauksissa potilas saattaa kokea epämukavaa tunnetta päivittäisten aktiviteettien tekemisessä, kuten kävelyssä.

Luuydinödeeman luonteen takia on helppo arvata, että sitä esiintyy yleensä polvissa, jalkapöydän luissa tai kantaluussa. Oireet voivat kuitenkin vaihdella kyseessä olevan luurakenteen mukaan.

Diagnoosi

Tällainen vaurio ei näy tavallisessa röntgenkuvassa, joten magneettikuvauksen tekeminen on välttämätöntä.  Tutkimukset osoittavat myös, että uudet tekniikat, kuten DET-tomografia, joka uudelleenrakentaa kuvia hajonneista materiaaleista, voivat olla hyödyllisiä apuvälineitä luuydinödeeman havaitsemisessa.

Luuydinödeeman hoito

Asiantuntijoiden mukaan luuydinödeeman hoitoon kuuluu useita vaiheita:

• Lepo on optimaalisen toipumisen kannalta määräävä tekijä. Akuuttien oireiden lievittämiseksi on tärkeää käyttää kainalosauvoja. On myös tärkeää vähentää stressiä ja luuhun kohdistuvaa taakkaa vähintään neljän viikon ajan.
• Useat lääkkeet voivat olla hyödyllisiä, kuten esimerkiksi kipulääkkeet, bisfosfonaatit, vitamiinit sekä muut luun tiheyttä lisäävät aineet tai verisuonia laajentava iloprosti.
• Ensimmäisen lääkitysvaiheen jälkeen on suositeltavaa jatkaa palautumista fysioterapian avulla. Tähän saattaa sisältyä magneettihoitoa, lämpöhoitoa, lihasten rentouttamista, vesiliikuntaa sekä muita hoitomuotoja.

Vakavammissa tapauksissa voi olla välttämätöntä turvautua leikkaukseen. On mahdollista tehdä selkäytimen purkutoimenpide tekemällä useita reikiä luuhun nesteen tyhjentämiseksi.

Ehkäisevät menetelmät

Ehkäisy on aina paras lääke. Ei ole suositeltavaa antaa keholle suurempaa taakkaa kannettavaksi, kuin mikä on välttämätöntä. On myös tärkeää noudattaa ammattilaisen ohjeita äärimmäistä fyysistä aktiviteettia suoritettaessa.

Mikäli koet epämukavaa tunnetta kävellessä, juostessa tai muuta aktiviteettia tehdessä, käy lääkärissä. Oli kyseessä sitten luuydinödeema, murtuma tai nyrjähdys, on varhaisen diagnoosin tekeminen tärkeää, jotta siihen voidaan puuttua ajoissa ja välttyä suuremmilta komplikaatioilta.