Lonkan bursiitti: mikä se on ja miten sitä hoidetaan?

• Toinen limapussi peittää lonkkaluun luisen kohouman, jota kutsutaan isoksi sarvennoiseksi (trochanter major). Tämän limapussin tulehdus tunnetaan nimellä lonkan bursiitti eli trokanterbursiitti.
• Toinen limapussi, iliopsoas- eli pektineaalibursa, sijaitsee lonkan sisäosassa. Kun tämä limapussi tulehtuu, tilaa kutsutaan myös lonkan bursiitiksi. Kipua esiintyy kuitenkin limapussin sijainnin takia eniten nivusten alueella. Tämä tila ei ole yhtä yleinen, mutta sitä hoidetaan samalla tavalla.

Lonkan bursiitin riskitekijät ja syyt

Lonkan bursiitti voi vaikuttaa kehen tahansa, vaikkakin sen ilmaantuvuus on yleisempi naisilla sekä keski-ikäisillä ja vanhuksilla.

On olemassa useita eri riskitekijöitä, jotka nostavat tämän lonkkavamman riskin ilmenemistä. Niiden joukosta voimme muun muassa löytää seuraavat:

• Toistuvasta ylikuormituksesta tai liiallisesta käytöstä johtuva vamma: Tämä vamma voi tapahtua juoksemisen, portaiden kiipeämisen tai muun fyysisen toiminnan aikana, joka vaatii toistuvia lonkan liikkeitä.
• Lonkkavammat: Kun lonkka on ylikuormitettu, se vammautuu helposti. Lonkka voi vammautua myös silloin, kun se saa osuman tai sen toisella puolella maataan liian pitkiä aikoja.
• Selkärangan sairaudet: Lonkan bursiittiin voi johtaa myös jokin selkärankaan vaikuttava sairaus, kuten systeeminen skleroosi, niveltulehdus tai muut selkärangan ongelmat.
• Jalkojen pituuden ero: Monilta ihmisiltä löytyy eroja vasemman ja oikean jalan pituudessa. Tämä ero vaikuttaa koko kehoon ja erityisesti lonkan alueeseen.
• Kirurgiset toimenpiteet: Lonkan ympärillä tehdyt leikkaukset tai lonkan nivelproteesin implantit voivat ärsyttää aluetta ja johtaa lonkan bursiittiin.
• Luupiikit tai kalsiumin kerrostumat: Luupiikkejä tai kalsiumin kerrostumia voi kehittyä jänteisiin, jotka kiinnittävät lihakset lonkan alueeseen. Ne voivat puolestaan vaikuttaa limapussiin ja aiheuttaa tulehduksia.

Lonkan bursiitin oireet

Lonkan bursiitille ominainen oire on kipu lonkan lateraalisella puolella, ison sarvennoisen alueella. Tämä kipu voi ulottua jopa jalan yläosan läpi, kunnes se saavuttaa polven, seuraten iliotibiaalisen jänteen polkua.

Tämä oire voi olla voimakkaampi, kun potilas makaa tai istuu sillä puolella lonkkaa, missä vaurio esiintyy, siirtää vaurioituneen jalan toisen jalan päälle tai nousee portaita. Kipu voi oireilla voimakkaampana myös liikunnan jälkeen tai silloin, kun potilas on viettänyt pitkiä aikoja istualtaan tai makuuasennossa.

Lonkan bursiitin diagnoosi

Lonkan bursiitin diagnoosi voi olla aluksi vaikeaa, sillä monissa tapauksissa oireet voidaan sekoittaa muihin lonkan ja alaselän alueeseen vaikuttaviin kiputiloihin. Bursiitin diagnosoimiseksi lääkäri tekeekin potilaalle kokonaisvaltaisen fyysisen tutkimuksen. Tämän tutkimuksen päämääränä on löytää kipukohta tunnustelemalla vaurioitunutta aluetta ja suorittamalla potilaalle erilaisia liikkeitä ja harjoituksia, jotka johtavat lääkärin epäilemään mahdollista limapussin tulehdusta.

Lisäksi tutkimukset voivat vaatia lääkäriä suorittamaan potilaalle myös muita testejä, joiden avulla lääkäri pyrkii sulkemaan muut mahdolliset vammat tai komplikaatiot diagnoosin ulkopuolelle. Näiden testien joukosta voimme löytää muun muassa seuraavat:

• Röntgenkuvat: Röntgenkuvat ovat yleensä epäspesifisiä. 40 prosentilla potilaista havaitaan mikrokalkkiutumisia lonkan alueella tai ison sarvennoisen muodon epäsäännöllisyyksiä, joilla ei näytä olevan kliinistä merkitystä. Röntgenkuvat ovat osoittautuneet hyödylliseksi menetelmäksi monien muiden lonkan kipua aiheuttavien sairauksien poissulkemiseksi.
• Tietokonetomografia luusta: Tietokonetomografian avulla lääkäri voi tutkia luun muutoksia sekä perilesionaalisia kalkkikerrostumia.
• Magneettikuvaukset: Magneettikuvaukset osoittavat epäspesifisen, korkean intensiteetin signaalin ison sarvennoisen alueella.
• Gammakuvaus.
• Ultraäänitutkimukset.

Lonkan bursiitin hoito

1960-luvulta lähtien glukokortikoidien saapuminen markkinoille on ollut ensisijainen hoito lonkan bursiitin hoidossa.

Glukokortikoideilla suoritettava hoito ei kuitenkaan ole ainoa luokassaan, sillä lonkan bursiitin hoitoon löytyy myös muita hoitomuotoja niiden metodologian mukaan. Tässä mielessä voimme jakaa nämä menetelmät ei-kirurgisiin hoitomuotoihin ja kirurgisiin hoitomuotoihin.

Ei-kirurgiset hoitomuodot

Monet potilaat kokevat helpotusta tekemällä muutoksia omiin elämäntapoihinsa. Tehokkaiksi toimiksi ovat osoittautuneet muun muassa seuraavat elämäntapamuutokset:

• Sellaisten toimien, liikkeiden tai aktiviteettien välttäminen ja muokkaaminen, joiden tiedetään pahentavan oireita.
• Non-steroidaalisten anti-inflammatoristen lääkkeiden (NSAID-lääkkeet), kuten ibuprofeenin, annostelu tulehduksen ja kivun lievittämiseksi.
• Ortopedisten apuvälineiden ja tukilaitteiden, kuten kävelykeppien, käyttö.

Lisäksi fysioterapia on osoittautunut hyödylliseksi avuksi lonkan bursiitin hoidossa, sillä se auttaa vahvistamaan ja lisäämään lonkan joustavuutta ja liikkuvuutta.

Lopuksi, kuten alussa jo mainitsimme, yhdessä yllä mainittujen ei-kirurgisten menetelmien lisäksi lonkan bursiitin hoidossa käytetään myös steroideilla varustettua injektiota, joka on edelleen kaikkein tehokkain menetelmä. Samalla on kuitenkin tärkeää rajoittaa näiden injektioiden lukumäärää, sillä steroidien pitkäaikainen käyttö voi vahingoittaa lonkan ympäröiviä kudoksia.

Kirurgiset hoitomuodot

Tämäntyyppinen hoito on varattu vain kaikkein vakavimpiin ja vaikeasti hoidettaviin tapauksiin. Jos limapussi pysyy tulehtuneena ja kipu häiritsee potilaan elämää edelleen, vaikka kaikkia yllä mainittuja hoitoja olisi noudatettu, ilmoittaa lääkäri näissä tapauksissa yleensä kirurgisen toimenpiteen parhaana mahdollisena vaihtoehtona bursiitin hoitamiseksi.

Viime aikoina yhdeksi kirurgiseksi hoitomuodoksi on noussut tulehtuneen limapussin artroskooppinen poistaminen. Tällä menetelmällä tulehtunut limapussi poistetaan pienen lonkkaan tehtävän viillon kautta, jossa hyödynnetään artroskooppia tai muuta pientä kameraa.