Logo image
Logo image

Lapsen vuoteenkastelu - mikä avuksi?

5 minuuttia
Lapsen vuoteenkastelu - mikä avuksi?
Viimeisin päivitys: 18 huhtikuuta, 2019

Lääkärit ja psykologit kutsuvat tätä ongelmaa nimellä enuresis, mutta arkikielinen nimitys sille onkin yksinkertaisesti vuoteenkastelu. Vuoteenkastelu on kyseessä silloin kun lapsi ei pysty hallitsemaan rakkoaan, mikä aiheuttaa tahattoman virtsaamisen yön aikana.

On myös olemassa päivällä tapahtuvaa virtsankarkailua, ja kaikkien vanhempien kannattaakin tutustua tähän ongelma-alueeseen ainakin perusasioiden osalta.

Mikä virtsankarkailun aiheuttaa ja miten sitä voi estää? Jatka lukemista, jotta saisit hyödyllistä tietoa tästä yleisestä lapsiperheitä koskettavasta pulmasta ja hoida lapsen vuoteenkastelu näiden tietojen avulla.

Enuresis eli vuoteenkastelu – mistä siinä on kyse?

Some figure

Tällä tarkoitetaan 4-vuotiaiden tai sitä vanhempien lasten kohdalla ilmenevää tahatonta virtsaamista, joka sattuu yleensä heidän nukkuessaan, mutta jota saattaa ilmetä myös paivän aikana.

Tällä kertaa kerromme siis vuoteenkastelun syistä sekä tarjolla olevista ratkaisuista sen estämiseksi – tämä pulma on yleinen, ja siihen on onneksi olemassa paljonkin apukeinoja.

Lapsen virtsarakko

Some figure

Rakon toiminnassa tai rakon hallitsemisessa on kyse luonnollisesta prosessista, joka kehittyy lapsen kasvaessa, muuttuessa ja oppiessa.

Tämä mekanismi saavuttaa täyden tasonsa lapsen ollessa 15-18 kuukauden iässä. Tämä ikä riippuu kuitenkin useista tekijöistä, kuten esimerkiksi siitä, ovatko vanhemmat opettaneet lapselleen vessaan menemistä yksin, ja onko vaipat jätetty käytöstä pikkuhiljaa.

Tässä vaiheessa lapsi tietää jo miten käydä pissalla yksin (tai ainakin hän on oppimisvaiheessa). On olemassa monia tekniikoita, joita vanhemmat voivat käyttää opettaakseen lastaan käymään potalla. Näihin kuuluu muun muassa alusvaatteiden käyttöön ottaminen, jotta lapsi oppii tuntemaan sen kun hän kastelee itsensä.

Lastenlääkärit, kirjat ja isovanhemmat voivat olla tässä aiheessa suureksi avuksi.

Jos opettaminen ja kasvamisen prosessi onnistuvat lapsen kohdalla hyvin, hän siirtyy “ison tytön tai pojan” kategoriaan ja alkaa käydä vessassa niinkuin aikuisetkin – tällöin hän kertoo aikuisille kun hänen tarvitsee käydä vessassa.

Noin 4 tai 5 vuoden iässä lapsi on valmis täysin hallitsemaan tätä fyysistä tarvettaan, eikä hän silloin enää tarvitse apua rakkonsa tyhjentämisessä.

Some figure

Milloin vuoteenkastelu on muodostunut ongelmaksi?

Kun tähän asti päästään, kaikki on siis hyvin. Ongelma alkaa nostaa päätään silloin, jos lapsi ei opi pissalla käymistä useidenkaan yritysten jälkeen. Hän ei tällöin nukkuessaan “ymmärrä”, että hänen täytyy mennä vessaan, ja tällöin lapsi taantuu takaisin vauva-aikoihinsa, jolloin hänellä vielä oli vaippa suojanaan.

Ongelmana on silloin väistämättä lakanoiden kastuminen, itku, painajaiset ja vanhempien huolestuminen. Yön aikana tapahtuva tahaton virtsaaminen ilmaantuu yleensä noin 5 vuoden iässä, ja se voi olla ajoittaista tai joka yö tapahtuvaa.

Joissakin vaikeissa tapauksissa yöllinen sängyn kastelu voi jatkua jopa aikuisikään asti.

On olemassa monenlaisia tapoja hillitä lapsen sängynkastelua, ja näihin keinoihin kuuluu sekä psykologisia hoitoja että lääkärihoitoja. Kun syyt saadaan tietoon, ongelma saattaa poistua, mutta ensisijaista ja tärkeintä tahattoman virtsaamisen hoidossa on se, että vanhemmat pysyvät rauhallisina eivätkä syytä lasta.

Häntä ei siis saa rangaista, eikä hänelle tulisi esimerkiksi huutaa.

Muista, että sängyn kastelu voi johtaa lapsella masennukseen, häpeään, ujouteen, heikkoon itsetuntoon ja muihin erittäin ei-toivottaviin asioihin. Jos vanhemmat siis haukkuvat lastaan sängynkastelusta, tilanne voi pahentua sen sijaan, että se korjaantuisi.

On siis hyvin tärkeää olla kärsivällinen ja ymmärtää tilanteeseen liittyvät tekijät sekä auttaa lasta pääsemään asiasta yli. Tällä tavalla asiat kehittyvät varmasti positiiviseen suuntaan.

Some figure

Mistä vuoteenkastelu johtuu?

Yölliseen vuoteenkastelu voi johtua mm. seuraavista syistä:

  • Pieni rakko (jos lapsi käy vessassa usein päivän aikana, kyseessä voi olla juuri tämä syy).
  • Pottaan totuttamisen puutteellisuus.
  • Stressi, hermostuneisuus, ahdistuneisuus, kotona tapahtuneet muutokset, erossa oleminen vanhemmista, koulussa ilmenevät ongelmat, riiteleminen sisarusten kanssa.
  • Liian aikainen tai myöhäinen pottaan totuttamisen aloittaminen.

Asioita, joita tulisi ottaa huomioon vuoteenkasteluun liittyen

On tärkeää antaa lapselle aikaa – omaasikin

Jos lapsi on 5-vuotias ja kastelee vuoteensä öisin, älä heti hätäänny ja juokse lääkäriin, mikäli näin käy vai kerran. Jos kastelu kuitenkin on toistuvaa tai ilmenee joka yö, on lääkärin hoito tarpeen. Mutta muutoin vielä 8-vuotiaillekin lapsille on normaalia kastella vuode silloin tällöin.

Älä syytä lastasi, äläkä suutu tai pilkkaa

Rankaiseminen ei ole keino, jolla saadaan haluttuja tuloksia, sillä näin vanhemmat eivät pysty kontrolloimaan itse ongelmaa. Lapsi ei ole vastuullinen tilanteesta.

Jos kuitenkin syytät häntä, käy niin, että tuloksena ovat stressi, huoli, hermostuneisuus, tunne huonosta käyttäytymisestä itseään vanhempia ihmisiä kohtaan sekä epäonnistunut olo lapsena.

Älä ota vaippoja käyttöön uudestaan!

Some figure

Tämä suositus on hyvä muistaa useammastakin syystä. Ensinnäkin ohje johtuu sitä, että lapsi kasvaa ja tulee kypsemmäksi, eikä hän siis taannu aikaisemmalle tasolle.

Toiseksi syynä on se, että jos lapsi jatkaa vaippojen käyttöä, hän tottuu pissamaan yöllä kastelematta kuitenkaan sänkyään, ja kolmanneksi lapsi ei tunne oloaan mukavaksi, vaan kokee sen sijaan häpeää ja masennusta (muiden ei-toivottavien tunteiden lisäksi).

Älä myöskään kiellä lapseltasi vedenjuontia illalla

Jos alat välttämään sitä, että lapsesi juo illalla vettä, et auta välttämättä asiaa ollenkaan, vaan sen sijaan saatat luoda “laastarin”, jolla ei ole ongelman kannalta mitään parantavaa vaikutusta.

Tavoitteena ei ole se, että lapsella olisi vähemmän halua pissata, vaan se, että hän oppisi kontrolloimaan omaa virtsaamistaan nukkumisen aikana.

Älä herärä lastasi keskellä yötä

Jos herätät hänet, saat lapsesi menemään vessaan, mutta tämä aiheuttaa sen, että lapsi ja myös sinä itse saatte häiriöitä unirytmiinne, eikä tämä ole hyväksi kenenkään kannalta.

On siis parempi, että lapsi oppii tunnistamaan kokemansa viestin siitä, että hänen tulee mennä pissalle ja herätä. Tämän tulee tapahtua myös silloin kun lapsi on unensa syvimmässä vaiheessa.

Viimeiseksi – ja tätä seikkaa kannattaa miettiä hyvin – on kyse lapsen tunteista. Hän on tullut yökastelun tapahtuessa siihen ikään, jolloin hän voi kertoa kokemuksistaan ilman ongelmia.

Opeta häntä luottamaan sinuun ja ilmaisemaan sen, mitä hän tuntee ja miksi hän kokee sängynkastelun tapahtuvan (sekä mitä muuta hän tähän ongelmaan liittyen ajattelee).

Tee myös lapsestasi osa sängynkastelun hoitoa ja niitä tekniikoita, joita otat käyttöön ongelman hillitsemiseksi ja sen hävittämiseksi – näin edistät parhaiten sitä, että tilanne muuttuu paremmaksi.

Jos siis lapsesi ongelmana on vuoteenkastelu älä hermostu, vaan pidä mielessäsi nämä perusneuvot, joilla voit helpottaa tilannetta mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti!


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Harari, M. (1999). Nocturnal enuresis. Australian Family Physician. https://doi.org/10.1111/j.1440-1754.2012.02506.x
  • McLain, L. G. (1979). Childhood enuresis. Current Problems in Pediatrics. https://doi.org/10.1016/S0045-9380(79)80012-2
  • Rodríguez Fernández, L.M., Gracia Manzano, S. Diagnóstico y tratamiento de la enuresis nocturna. Asociación Española de Pediatría. https://www.aeped.es/sites/default/files/documentos/10_3.pdf
  • Ramírez-Backhaus, M., Arlandis Guzmán, S., García Fadrique, G., Martínez Agulló, E., Martínez García, R. y Jiménez-Cruz, J. F. (2010). La enuresis nocturna. Un trastorno frecuente con una prevalencia difícil de estimar. Actas Urológicas Españolas, 34(5), 460-466. https://doi.org/10.1016/j.acuro.2010.03.001

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.