Logo image
Logo image

Kyretointi: toimenpide, tulokset ja hoito

7 minuuttia
Verta vuotavat ikenet tai liikkuvat hampaat ovat merkki hampaiden tukikudosten ongelmista. Kerromme tässä artikkelissa kyretoinnista, jolla ongelmaa hoidetaan.
Kyretointi: toimenpide, tulokset ja hoito
Viimeisin päivitys: 28 kesäkuuta, 2022

Ientulehdus ja parodontiitti sekä hampaiden reiät ovat yleisimpiä suuongelmia aikuisväestössä. Yksi hampaiden tukikudosten vaivoihin käytetty hoito on kyretointi.

Kun ikenet alkavat punoittaa, turpoavat, vuotavat verta ja ovat arat, se on merkki ongelmasta suuontelossa. Ammattiavun hakeminen välittömästi ongelman hoitamiseksi auttaa ehkäisemään vakavampia komplikaatioita.

Jos ientulehdusta nimittäin ei hoideta ajoissa, se voi edetä parodontiitiksi. Tässä hampaiden tukikudosten vauriot ovat vakavampia. Tällöin hampaat voivat alkaa liikkua tai jopa pudota, ja tätä tulisi välttää kaikin keinoin.

Hampaiden tukikudosten ongelmien hoitamiseksi hammaslääkäri saattaa suositella kyretointia. Tässä artikkelissa kerromme, mistä tämä toimenpide koostuu ja mitä jälkihoito pitää sisällään.

Mitä on kyretointi?

Kyretointi on hammashoito, joka tehdään ientulehduksen ja hampaiden tukikudosten ongelmien hoitamiseksi. Siinä hampaiden juuret ja parodontaalitaskut puhdistetaan ja silotetaan hammaskiven, bakteerien ja tulehtuneen kudoksen poistamiseksi ienten alta.

Kun bakteeriplakkia ei poisteta riittävästi kotihoidolla, se kertyy ikeniin ja niiden alle. Nämä jäämät kalkkeutuvat ja kovettuvat suussa olevista mineraaleista muuttuen hammaskiveksi.

Hammaskiven ja bakteerien kertyminen juuren ja ikenen väliin synnyttää parodontaalitaskuja. Tämä tilanne on hyvin tyypillinen parodontiitissa. Ienraja vetäytyy ja ientaskut syvenevät, jolloin sinne jää enemmän jäämiä ja tilanne pahenee koko ajan.

Kyretointi mahdollistaa niiden alueiden riittävän puhdistuksen, joihin ei päästä käsiksi hammasharjalla. Kun jäämät ja tulehtuneet kohdat poistetaan ja juurenpinta silotetaan, kudos voi alkaa parantua.

Tämän voi toteuttaa yleishammaslääkäri tai parodontologian erikoishammaslääkäri. Jälkimmäinen on erikoistunut hampaita tukevien kudosten hoitoon.

Milloin kyretointi tehdään?

Kuten jo mainittiin, kyretointia käytetään hampaiden tukikudosten ongelmien hoitamiseen. Sitä ei kuitenkaan aina tarvita.

Lievän ientulehduksen kohdalla, kun parodontaalitaskuja ei vielä ole, riittää yleensä kotihoito ja hammaslääkärin tekemä puhdistus. Kun kyseessä taas on parodontiitti ja hammaskiveä on kertynyt paljon, ientaskut ovat syviä ja luukudosta on tuhoutunut, tarvitaan kyretointia.

Vaikeimmissakin tapauksissa tämä tekniikka yhdistetään erityiseen kirurgiseen hoitoon potilaan ienterveyden palauttamiseksi. Hammaslääkäri päättää, tarvitaanko kyretointia.

Selkeät oireet

Eräät selkeät oireet voivat saada epäilemään hampaiden tukikudosten ongelmaa. Näitä oireita tulisi pitää silmällä, ja jos niitä ilmenee, on hakeuduttava välittömästi hammaslääkärin hoitoon:

  • Punaiset, turvonneet, arat ikenet, jotka vuotavat herkästi verta
  • Hammaskiveä hampaissa ja ikenissä
  • Pahanhajuinen hengitys ja paha maku suussa
  • Hampaiden ja ienkudoksen välistä tulee mätää
  • Hampaat liikkuvat

Hammaslääkäri tutkii suun perusteellisesti ja mittaa ientaskujen syvyyden sekä tarkistaa, liikkuvatko hampaat. Röntgenkuvat otetaan, jotta voidaan tarkastella luutuhon määrää.

Tämän arvion perusteella hammaslääkäri tekee diagnoosin ja suunnittelee parhaan hoidon sen mukaisesti. Kyretointia tarvitaan, kun vaurioita ei pystytä hoitamaan perinteisellä hammaslääkärin suorittamalla puhdistuksella.

Some figure
Vaikea ientulehdus, johon liittyy vakava riski hampaiden menetyksestä, saattaa vaatia kyretointia.

Lue lisää: 7 tapaa, jotka vaikuttavat hampaiden terveyteen

Miten kyretointi tehdään?

Kyretoinnilla pyritään poistamaan hampaiden tukikudoksiin kertynyt bakteeriplakki ja hammaskivi. Se vaikuttaa syviin ja herkkiin alueisiin, kuten ientaskuihin ja hammasjuureen. Tästä syystä ennen hoidon aloittamista tarvitaan anestesiaa.

Hoito tehdään hammaslääkärin vastaanotolla yhden tai kahden käyntikerran aikana riippuen potilaan tarpeista. Yleensä suu jaetaan hammassektoreihin kaikkien osioiden puhdistamiseksi järjestyksessä. Kun alue on puudutettu, hoito jaetaan kahteen vaiheseen.

1. Hammaskiven puhdistus

Toimenpiteen ensimmäinen osa alkaa hammasjuurten puhdistuksella bakteeriplakin ja hammaskiven poistamiseksi. Tämä voidaan tehdä manuaalisesti, ultraääni-instrumenteilla tai käyttämällä molempia menetelmiä yhdessä:

  • Manuaalinen: Käytetään kyrettejä, ohuita instrumentteja, jotka on erityisesti suunniteltu niin, että niillä pääsee käsiksi hoidettavaan alueeseen. Niillä juurista raaputetaan pois kiinnittynyt hammaskivi hallitusti ja tarkasti.
  • Ultraääni: Soonisilla tai ultrasoonisilla laitteilla alue puhdistetaan nopeasti värähtelyjen avulla.

Yhdistämällä molemmat tekniikat saadaan parempi lopputulos. Ientä ei yleensä tarvitse irrottaa juurten puhdistamiseksi. Vakavammissa tapauksissa saatetaan kuitenkin tarvita ienkudoksen kirurgista irrottamista, jotta päästään paremmin käsiksi syviin taskuihin.

Tässä vaiheessa tehdään myös hammaskiven ja plakin mikrobiologinen analyysi. Näin voidaan tunnistaa ongelman aiheuttavat bakteerit ja käyttää oikeaa antibioottia.

2. Hampaiden silotus ja tasoitus

Kun kaikki jäämät ienrajasta ja ikenien alta on poistettu, hampaat tasoitetaan ja silotetaan. Tässä käytetään erityisiä pyöriviä instrumentteja erikoisharjoineen ja -tahnoineen, jotta hampaiden pinnoilta saadaan poistettua värjäytymät ja epätasaisuudet.

Näin hampaat jäävät sileiksi ja kiiltäviksi. Tarkoituksena on poistaa kaikki ne alueet, jotka saattavat edistää bakteeriplakin kertymistä ja näin ongelman toistumista.

Hoidon lopuksi hammaslääkäri suosittelee tiettyjä hygieniatoimia potilaalle ja kertoo kotona tehtävistä toimista. Hän määrää myös antibiootteja, tulehduskipulääkkeitä ja antiseptisiä suuvesiä tilanteen mukaan.

Suun terveydentila tulisi arvioida aina silloin tällöin uudelleen ja tehdä ylläpitohoitoja. Näin tuloksia saadaan pidettyä yllä ja vältetään ongelman uusiutuminen, komplikaatiot ja bakteeriplakin nopea kertyminen.

Kyretoinnin tulokset

Kyretoinnin jälkeen ienkudos tarvitsee aikaa parantuakseen. Tästä syystä alue on yleensä hellä ja arka muutaman päivän ajan hoidon jälkeen.

Myös kylmien ja kuumien ruokien aiheuttama vihlonta ja pieni verenvuoto, erityisesti kosketuksesta tai hampaita harjatessa, on yleistä. Hoidettu alue saattaa näyttää turvonneelta ja punoittavalta muutaman päivän ajan, kunnes tulehdus häviää.

Hammaslääkärin suosittelemien tulehduskipulääkkeiden käyttö auttaa suuresti näissä tilanteissa, sillä ne vähentävät epämukavuutta ja edistävät toipumista.

Hoidon myötä hampaiden tukikudokset paranevat, tulehdus häviää ja hampaat pysyvät suussa. Lisäksi ehkäistään parodontiittiin liittyvät koko elimistön komplikaatiot.

Lue lisää täältä: Mitkä ovat osteoporoosin riskitekijät?

Miten usein kyretointi tehdään?

Kyretointi saattaa vaatia useita hoitokertoja, eritysesti jos vaurio on vakava, taskut ovat syvät ja ongelma koskettaa isoa osaa suusta.

Epämukavuuden välttämiseksi potilaalla hammaslääkäri työskentelee mieluiten sektoreittain. Potilasta nähdään useita kertoja ja hoito viedään loppuun vaiheittain.

Kun koko prosessi on viety loppuun ja kyretointi on tehty kaikille hoitoa vaativille alueille, tarvitaan uusia tarkastuskäyntejä. Hammaslääkäri kertoo, miten usein potilaan tulee käydä ylläpitokäynneillä. Yleensä niitä on 4–6 kuukauden välein riippuen ongelman vaikeusasteesta.

Näillä tarkastuskäynneillä hammaslääkäri arvioi suun terveydentilan ja poistaa mahdolliset uudet bakteeriplakkipesäkkeet ja muodostuneen hammaskiven. Hän keskittyy erityisesti niihin alueisiin, joihin bakteerit helposti kertyvät.

Säännöllisillä tarkastuskäynneillä ja puhdistuksilla saadaan ylläpidettyä ikenien terveyttä yksinkertaisemmilla ja vähemmän kajoavilla hoidoilla, jolloin kyretointia ei tarvitse toistaa koko suussa.

Ilman tarvittavaa jälkihoitoa parodontiitti uusiutuu. Tästä syystä varattuja aikoja hammaslääkärille ei tulisi siirtää tai lopettaa.

Mitä eroa on kyretoinnilla ja ammattimaisella puhdistuksella?

Sekä hammaslääkärin tekemä puhdistus että kyretointi tähtäävät plakin ja hammaskiven poistamiseen ja ikenien terveyden parantamiseen. Ne eivät kuitenkaan ole sama toimenpide.

Hampaiden puhdistus on vähemmän invasiivinen hoito, joka keskittyy värjäymien, tahrojen, plakin ja hammaskiven poistamiseen hampaiden pinnoilta. Tämä kaikki tapahtuu ienrajan yläpuolella hampaiden näkyvällä alueella.

Kyseessä on ennaltaehkäisevä hoito, joka tehdään bakteeriplakin pitämiseksi kurissa ja komplikaatioiden ehkäisemiseksi. Tämä tehdään lähes kaikille potilaille. Yleensä suositellaan yhtä tai kahta hammaspuhdistusta vuosittain riippuen potilaan ikenien terveydestä ja suuhygieniasta.

Kyretointi puolestaan on eri toimenpide, koska siinä puhdistetaan syvempiä alueita, ns. subgingivaalinen eli ikenenalainen alue. Siinä ikenien alle kertynyt bakteeriplakki ja hammaskivi poistetaan ja päästään hampaan juureen asti. Tämä on invasiivisempi toimenpide, joka vaatii puudutusta.

Kyseessä on korjaava hoito, joka tehdään vain hampaiden tukikudosten ongelmista kärsiville potilaille. Tässä tapauksessa se on ratkaisu jo olemassa olevaan vaivaan.

Some figure
Hampaiden puhdistuksella on sama tarkoitus kuin kyretoinnilla, mutta se on paljon vähemmän kajoava eikä sitä suositella vaikeisiin tapauksiin.

Kyretoinnin jälkihoito

Kun toimenpide on tehty ja puudutus lakannut, potilas voi palata arjen askareisiinsa ongelmitta. Kuten jo mainitsimme, pientä verenvuotoa ja epämukavuutta voi esiintyä, mutta ne häviävät päivien kuluessa.

Erityisillä toimilla taataan se, että hoidetut kudokset paranevat nopeammin ja paremmin eivätkä tulehdu uudestaan:

  • Lääkitys: Hammaslääkäri kertoo potilaalle, tarvitaanko tulehduskipulääkkeitä, särkylääkkeitä ja antibiootteja. Hammaslääkärin määrätyksiä on tärkeä noudattaa komplikaatioiden välttämiseksi.
  • Suuhygienia: Hampaat tulisi harjata hellävaraisesti, eikä harjausta tulisi lopettaa. Se voi aiheuttaa pientä verenvuotoa, joka häviää lopulta.
  • Ruokavalio: Hoidon jälkeisinä päivinä tulisi välttää kovia ja hyvin kuumia ruokia ja suosia raikkaita, pehmeitä ja helposti pureskeltavia ruokia.
  • Älä tupakoi: Tupakointi on yksi hampaiden tukikudosten pahimmista vihollisista, ja tätä tapaa tulisikin välttää. Jos et pysty pysymään erossa tupakasta kokonaan, vältä sitä ainakin ensimmäisten 48 tunnin aikana hoidon jälkeen.
  • Pidä silmällä oireita: Kerroimme jo, mitä hoidon jälkeen voi tapahtua. Jos huomaat toipumisen aikana ongelmia, jos suu turpoaa, jos kipu ei lievity lääkkeillä tai jos ilmenee jatkuvaa verenvuotoa, ota välittömästi yhteyttä hammaslääkäriin.

Kyretointi voidaan välttää

Kyretointi on yksinkertainen hoito, joka tehdään puudutuksessa ja joka ei satu. Toimenpide tehdään kuitenkin siksi, että suussa on potentiaalisesti vakava tai jo vakava ongelma.

Bakteeriplakki ja hammaskivi, syvät ientaskut, luukudoksen tuho ja hampaiden liikkuvuus voidaan ehkäistä tietyillä tavanomaisilla hoitovinkeillä.

Jotta hampaat pysyvät terveinä, on erittäin tärkeää pitää huolta suuhygieniasta vastuuntuntoisesti. Hampaita tulisi harjata kolmesti päivässä kahden minuutin ajan.

Se tulisi tehdä pehmeäharjaksisella harjalla, jotta ienraja ja kaikki hampaiden pinnat pysyvät puhtaina. Myös kieli tulisi puhdistaa.

Myös päivittäinen hammaslangan käyttö on tärkeää. Sen avulla voidaan poistaa hampaiden väliin kertynyt bakteeriplakki, jota ei saada pois harjalla. Suuhygieniaa tulisi täydentää fluorihammastahnalla ja suuvesillä.

Myös ruokavaliolla on paljon merkitystä. Terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio auttaa pitämään hampaat ja ikenet vahvoina. Tupakointia tulisi välttää. Kuten jo kerrottiin, tupakointi on erittäin haitallista suun terveydelle ja koko keholle yleisesti.

Muista vielä lopuksi, että suun terveyden hoidossa hammaslääkäri on paras apuri. Säännölliset tarkastukset, puolen vuoden välein, auttavat havaitsemaan mahdolliset ongelmat ajoissa.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Mosquera Tacuri, M. J. (2019). Tratamiento de bolsas periodontales con raspado y alisado radicular campo abierto (Bachelor’s thesis, Universidad de Guayaquil. Facultad Piloto de Odontología).
  • Herrera Mamani, J. N. (2021). Efecto de la terapia de raspado y alisado radicular sobre la hipersensibilidad dentaria en pacientes atendidos en un Centro Odontológico de la ciudad de Moquegua, 2020.
  • Huamán Huamán, G. G. (2018). FRECUENCIA DE HIPERSENSIBILIDAD DENTINARIA POSTERIOR AL RASPADO Y ALISADO RADICULAR EN PACIENTES TRATADOS EN LA CLINICA ODONTOLOGICA DE LA UNIVERSIDAD NORBERT WIENER-2016-I.
  • Pérez, A. J. S. (2008). Gingivectomia y curetaje gingival. Labor dental clínica: Avances clínicos en odontoestomatología9(1), 24-28.
  • Pinargote, B. R., Bajaña, L. C., & Mera, D. V. (2020). EFICACIA DE LA TETRACICLINA COMO COADYUVANTE EN LA TERAPIA DE RASPADO Y ALISADO RADICULAR EN PACIENTE CON PERIODONTITIS CRÓNICA. REPORTE DE CASO. Revista Científica Especialidades Odontológicas UG3(2).
  • Díaz-Caballero, A. J., Rivera-Peñates, D. M., & Anaya-Guzmán, L. I. (2022). Factores etiológicos de abscesos periodontales: Una patología emergente. Informe de tres casos. Universidad Y Salud24(2), 205-211.
  • Cantos, V., & Steward, I. (2021). Diferencias clínicas en el tratamiento periodontal con y sin el uso de clorhexidina. Revisión sistemática.
  • Bascones Martínez, A., Matesanz Pérez, P., & Escribano Bermejo, M. (2007). Análisis de la eficacia de la terapia antibiótica coadyuvante en el tratamiento básico de la periodontitis crónica en pacientes fumadores. Avances en Periodoncia e Implantología Oral19(1), 29-38.
  • Delgado, J., & Ayo, A. M. (2021). Revisión sistemática de la utilización de clorhidrato de minociclina, Arestin®, como coadyuvante en pacientes periodontales durante el tratamiento periodontal (Doctoral dissertation, Santo Domingo: Universidad Iberoamericana (UNIBE)).
  • Rodríguez Pulido, J. I., Martínez Sandoval, G., Garza Enríquez, M., Chapa Arizpe, M. G., Nakagoshi Cepeda, M. A. A., & Nakagoshi Cepeda, S. E. (2019). Acondicionamiento radicular en el tratamiento periodontal no quirúrgico y quirúrgico. Revista ADM76(5), 278-281.
  • Peña, MARTA., Vaamonde, CANÒLICH., Vilarrasa, JAVI., Vallés, CRISTINA., Pascual, ANDRÉS., Shapira, LIOR, & Nart, JOSÉ (2018). Diagnóstico y tratamiento de las enfermedades periodontales: de lo imposible a lo posible. Revista científica de la Sociedad Española de Periodoncia4(11), 11-22.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.