Kylkivälilihaksen tulehdus raskausaikana
Joillakin naisilla ilmenee raskauden aikana rintakipua, joka muistuttaa kylkivälilihaksen tulehdusta. Tämä on harvinainen tila, joka ilmenee yleensä myöhään raskauden aikana. Tämän häiriön pääaiheuttajaa ei vielä tiedetä, mikä vaikeuttaa sen hoitoa.
Tässä artikkelissa keskitymme siihen, mitä tietoa on tähän mennessä saatavilla ja mitkä ovat sen mahdolliset aiheuttajat. Samoin tarkastelemme, mitä hoitovaihtoehtoja raskaudenaikaiselle kylkivälilihaksen tulehdukselle on olemassa ja mitkä ovat sen riskit.
Kylkivälilihaksen tulehdus raskausaikana on oma kokonaisuutensa
Tämän tilan nimeen liittyy dilemma. Kylkivälilihaksen tulehduksessa on nimenomaan kyseessä tulehdusprosessi, johon liittyvät rintakehän hermot ja joka laukaisee kivun. Raskausajan tilaan ei kuitenkaan liity tulehdus.
Tästä syystä jotkut tutkijat ovat ehdottaneet, että tälle häiriölle tulisi käyttää nimeä “thoracic neuralgia gravidarum” eli vapaasti käännettynä “rintakehän hermosärky raskausaikana”. Syitä on kaksi:
- Ensinnäkin on havaittu ero perinteiseen kylkivälilihaksen tulehdukseen, jonka syy tunnetaan hyvin.
- Toisaalta korostetaan, että se on tila, joka esiintyy raskaana olevilla naisilla.
Mitä kivun alkuperästä tiedetään?
Koska se on harvinainen tila, tutkimukset ovat niukkoja. Toistaiseksi raskausajan rintakipujen todellista syytä ei ole varmistettu.
On kuitenkin olemassa useita hypoteeseja, jotka yrittävät selittää raskaana olevien naisten taipumusta sairastua kylkivälilihaksen tulehdukseen. Analysoimme niitä.
Hermosäikeiden venymisestä johtuva kipu
Yksi näistä teorioista on, että kasvava kohtu tuottaa asteittaista hermosäikeiden pidentymistä. Tämä johtaa kipureseptorien aktivoitumiseen. Tämä hypoteesi perustuu siihen, että raskauteen liittyvä kylkivälilihaksen tulehdus häviää muutaman tunnin kuluessa synnytyksestä.
Toisaalta tämä voi selittää, miksi on yleisempää, että kipu ilmaantuu myöhemmin raskauden aikana. Samoin se on pätevä argumentti sille, miksi tila vaikuttaa enemmän kasvavaa vatsaa lähempänä oleviin alueisiin kuin rintakehän yläosan hermoihin.
Selkäydinhermon puristus ilman tyrää
Toinen syy, miksi kylkivälilihaksen tulehdus saattaa ilmaantua joillekin raskaana oleville naisille, on mekaaninen hermon jumittuminen, kun hermo tulee ulos selkärangasta. Tämä on seurausta useista raskaudelle ominaisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta.
Niiden joukossa ovat seuraavat:
- Selkärangan lordoosi eli notko vatsan alueen painonnousun takia, kehon painopisteen muokkaamiseksi.
- Lisääntyneestä veren tilavuudesta johtuva nesteen kertyminen, mikä altistaa selkärankaa ympäröivien pehmytkudosten lievän turpoamisen.
Tuloksena on, että lordoosin aiheuttama venyminen ja nikamien rakenteiden koon kasvu jättävät hermoille vähemmän vapaata tilaa. Mutta se, että kylkivälilihaksen tulehdus ei koske suurinta osaa raskaana olevista naisista, saa pohtimaan muita aiheuttajia.
Nivelsiteiden löystyminen
Myös relaksiini-hormonin lisääntyminen raskauden loppuvaiheessa voi olla osallisena kipuun. Joidenkin tutkijoiden mielestä relaksiinilla on myös vaikutusta nikamien välisiin levyihin, mikä tekee niistä alttiimpia stressille.
Tämä hypoteesi on kuitenkin kiistanalainen.
Mitä oireita kylkivälilihaksen tulehdus aiheuttaa raskaana oleville naisille?
Kylkivälilihaksen tulehdus tai “rintakehän hermosärky raskausaikana” tuottaa kohtalaista tai voimakasta kipua rintakehän toisella puolella. Se seuraa yleensä yhden tai kahden kylkiluiden välisen hermon polkua ja alueella voi olla tunnottomuutta.
Se on useimmiten havaittavissa rintakehän alemmilla tasoilla eli lähimpänä vatsaa.
Raskaudenaikaisen kylkivälilihaksen tulehduksen erottuva piirre on se, että selkälihasten tunnustelu lisää tuskallista tunnetta. Samoin asennon muutokset voivat pahentaa oireita. Kipu voi jopa vaikeuttaa naisen liikkumista.
Kylkivälilihaksen tulehdus vaikuttaa useimmiten rintakehän oikeaan puoleen. Lisäksi jotkut naiset ilmoittavat, että kipu säteilee vatsaan.
On tärkeää huomata, että oireet häviävät synnytyksen jälkeen. On kuitenkin yleistä, että tämä tila uusiutuu tulevissa raskauksissa.
Raskaudenaikaisen kylkivälilihaksen tulehduksen diagnosointi
Oireet riittävät diagnoosin vahvistamiseen.
On mahdollista, että lääkäri pitää elektromyografiaa tarpeellisena. Ei niinkään tilan vahvistamiseksi, vaan monimutkaisemman syyn poissulkemiseksi.
Lue tämäkin: Raskausdiabeteksen aiheuttajat ja hoidot
Huomioon otettavat erotusdiagnoosit
On tärkeää sulkea pois patologiat, joiden taustalla on hermovaurio. Muista, että raskaudenaikaiseen kylkivälilihaksen tulehdukseen ei näytä liittyvän hermovaurioita, vaan tila on toissijainen mekaanisen vaikutuksen vuoksi.
Tämän tilan olettaminen ilman asianmukaista tarkastelua voi kuitenkin peittää muita, vakavampia häiriöitä:
- Levytyrä
- Herpes zoster -infektio
- Diabeettinen polyradikulopatia
Miten tilaa voidaan hoitaa?
Yleisesti ottaen paras hoito raskaudenaikaiseen kylkivälilihaksen tulehdus on sen ehkäisy fyysisen kuntoutuksen avulla ennen raskautta. Tämä suositus ei kuitenkaan ole kovin hyödyllinen potilaalle, jolla tila on jo, eikä niille, jotka ovat alttiita sen kehittymiselle.
Muuten hoito rajoittuu asetaminofeenin annosteluun ja lidokaiinilaastarien paikalliseen käyttöön viimeisenä keinona oireiden vähentämiseksi. Tässä analgeettisessa hoidossa on kuitenkin oltava tiukka lääkärin valvonta mahdollisten riskien vuoksi.
Amitriptyliinin käyttö on myös hyvä tapauksissa, joissa kipu on voimakasta. Mutta jokainen tapaus on yksilöllinen. Lääkärin on punnittava riski-hyötysuhdetta tämänkaltaisten lääkkeiden kohdalla, jotka eivät välttämättä ole vaarattomia raskauden aikana.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Edmundson, C., Guidon, A. (2017). Neuromuscular Disorders in Pregnancy. Seminars in Neurology, 37(6), 643 – 652.
- Guidon, A. C., Massey, E. W. (2012). Neuromuscular Disorders in Pregnancy. Neurologic Clinics. 30(Issue 3), 889–911.
- Massey, E. W., Guidon, A. C. (2014). Peripheral Neuropathies in Pregnancy. Neurology of Pregnancy, 20(1), 100–114.
- Rezania, K. (2011). Neuromuscular Diseases in Pregnancy. Neurological Disorders and Pregnancy, 159–184.
- Rosier, C., Camdessanché, J. P. (2021). Neuropathy and Pregnancy. Revue Neurologique, 177 (Issue 3), 220–224.
- Skeen, M. B., Egglestone, M. (1999). Thoraconeuralgia Gravidarum, Muscle and Nerve, 22(Issue 6), 779–780.
- Triana, J. D., & Salgado, S. A. (2015). Neuropatías en el embarazo. Revista Repertorio De Medicina Y Cirugía, 24(3), 168–174.
- Weimer, L. (2020). Neuromuscular Disorders in Pregnancy. Handbook of Clinical Neurology, 172(Chapter 12), 201–218.