Kuukautiskierron synkronoituminen naisilla
Kirjoittanut ja tarkastanut lääkäri Karina Valeria Atchian
Yhdessä elävien naisten kuukautiskierron synkronoituminen on suosittu myytti, josta on puhuttu jo 50 vuoden ajan. Tämän ajatuksen esitteli tuolloin psykologi Martha McClintock, joka teki tutkimusta aiheesta nuorilla naisilla, jotka asuivat yhdessä opiskelija-asunnossa. Tutkimus on itse asiassa julkaistu jopa arvostetussa Nature -tiedelehdessä.
Tämä teoria kertoo, että yhdessä elävien tai pitkiä aikoja yhdessä viettävien naisten keskuudessa havaittiin ajan myötä ilmiö, jossa naisten kuukautiskierrot alkoivat synkronoitua keskenään. McClintockin mukaan hänen teoriansa vahvistettiin. Myöhemmin sanottiin, että feromoni-nimiset hormonit olisivat vastuussa tästä synkronoinnista.
Mitä feromonit ovat?
Feromonit ovat eräänlainen ekto-hormoni, joiden toimintaa on tutkittu hiirillä ja muilla nisäkkäillä. Näillä hormoneilla on tärkeä rooli saman lajin yksilöiden välisessä viestinnässä ja käyttäytymisessä.
Ihmisillä feromonien kautta tapahtuvaa kommunikointia ei ole pystytty vielä varmaksi osoittamaan. Tästä syystä ei ole voitu vahvistaa, että tämä hormonaalinen mekanismi tukisi naisten kuukautiskierron synkronoitumisen teoriaa. Tämän teorian vahvistamiseksi tai kieltämiseksi tarvitaan vielä lisää tutkimuksia.
Sinua saattaa kiinnostaa: Estrogeeni: naisille välttämätön hormoni
Kuinka elimistö säätelee normaalia kuukautiskiertoa?
Tänä päivänä tieteelliset tutkimukset tarjoavat naisten fysiologiasta paljon tietoa. Kyseessä onkin aihe, jota on tutkittu perusteellisesti ja joka kehittyy edelleen.
Tyttövauvan syntymästä lähtien munasarjoista löytyy munasoluja. Nämä pysyvät paikallaan muuttumattomina aina tytön murrosiän alkuun saakka. Murrosiän muutoksista lähtien ja koko hedelmällisessä elämänvaiheessaan nainen kokee kuukausittain prosessin, jota kutsutaan kuukautisiksi.
Syklien säätely tapahtuu aivojen ja munasarjojen hormonien stimuloivien sekä estävien vaikutusten kautta. Hypotalamushormonit (LH ja FSH) vapautuvat ajoittain sillä aivojen alueella, jota kutsutaan hypotalamukseksi, ja ne vaikuttavat suoralla tavalla munasarjojen toimintaan.
Hormonien erityksen seurauksena munasarjat reagoivat vapauttamalla kypsän munasolun sekä steroidi-hormoneja, jotka eroavat hypotalamuksen vapauttamista hormoneista. Vapautunut munasolu on valmis hedelmöitettäväksi, ja jos hedelmöitykseen sopiva siittiö saavuttaa sen, se antaa tietä tsygootille eli hedelmöittyneelle munasolulle.
Tämän vaiheen aikana myös kohdun limakalvo, endometrium, joka on kohdun sisempi kerros, paksunee. Jos munasolu hedelmöitetään, se kiinnittyy paksunevaan kohdun limakalvoon muutamaa päivää myöhemmin. Jos hedelmöittymistä ei tapahdu, kohdun limakalvossa tapahtuu tiettyjä muutoksia, jotka johtavat sen irtoamiseen.
Tämä yllä kuvattu prosessi toistuu normaalisti 28-35 päivän välein. Lääketieteellisestä näkökulmasta katsottuna tämän prosessin ensimmäistä päivää kutsutaan kuukautiskierron ensimmäiseksi päiväksi, ja tästä päivästä lähtien voidaan määritellä esimerkiksi ne päivät, jolloin nainen on hedelmällisimmillään.
Mitä kuukautiskierron vaihtelusta tiedetään?
Kuukautiskierrossa ei yleensä tapahdu kovin suuria muutoksia 20-40 ikävuoden välillä. Toisin sanoen tämä on kierron säännöllisin vaihe siinä mielessä, kun puhutaan kuukautiskierron päivämääristä, kuten kuukautisten alkamisesta ja loppumisesta sekä muista kuukautiskiertoon liittyvistä markkereista.
Eniten muutoksia kuukautiskiertojen välillä tapahtuu ennen 20 ikävuotta ja 40 ikävuoden jälkeen. Tämä tarkoittaa toisin sanoen sitä, että naisen kuukautiskierto voi olla normaalia epäsäännöllisempi. Samalla kuitenkin useat muut tekijät iän lisäksi voivat vaikuttaa siihen, miten säännölliset tai epäsäännölliset naisen kuukautiset ovat.
Esimerkiksi murrosiässä kuukautisten epäsäännöllisyys on yleistä, koska hormonaalinen järjestelmä ei ole vielä saavuttanut riittävää sukukypsyyttä. Tätä tapahtuu yleisesti myös yli 40-vuotiailla naisilla aina siihen asti, kunnes vaihdevuodet saapuvat. Syynä yli 40-vuotiaiden naisten kuukautiskierron epäsäännöllisyydelle on se, että munasarjojen hormonituotanto on loppumassa.
Lisäksi muun muassa kova stressi, liikalihavuus, alipaino, kilpirauhasongelmat, lääkkeet ja tietyt sairaudet, kuten diabetes, voivat myös aiheuttaa muutoksia ja epäsäännöllisyyksiä kuukautiskierrossa. Muutokset voivat olla myös täsmällisiä, tietyn syklin mukaisia tai kestää useiden kuukausien ajan.
Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Mistä johtuu kuukautisten aikana ilmenevä akne?
Kuukautiskierron synkronoituminen: todisteet eivät ole ratkaisevia
Vuonna 2006 Jagiellonian yliopiston apulaisprofessori Ziomkiewicz suoritti tutkimusryhmänsä kanssa McClintockin kaltaisen tutkimuksen, jossa todettiin, että tutkimukseen osallistuneiden naisten keskuudessa ei havaittu kuukautiskierron synkronoitumista. Voimme siis sanoa, että vielä meillä ei ole lopullista näyttöä, joka todistaisi tämän ilmiön olemassaolon ja feromonien vaikutuksen ihmisten keskeisessä kommunikaatiossa.
Siksi kuukautiskierron synkronoituminen yhdessä asuvien tai pitkiä aikoja yhdessä viettävien naisten on edelleen pelkkä uskomus – vaikka samalla monet naisista ovat oman kokemuksensa pohjalta sitä mieltä, että näin voi oikeasti käydä. Kenties tulevaisuudessa uudet tieteelliset tutkimukset kykenevät osoittamaan yhteyden näiden kahden tekijän välillä ja tekemään tästä pitkään jatkuneesta myytistä totta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Corrine K Welt, MD., retrieved on 14 May 2020, Physiology of the normal menstrual cycle, Evidence-based Clinical Decision Support- UpToDate. https://www.uptodate.com/contents/physiology-of-the-normal-menstrual-cycle?search=menstruaci%C3%B3n%20sincronixaci%C3%B3n&source=search_result&selectedTitle=3~150&usage_type=default&display_rank=3.
-
B. David Vantman and col., Reproductive physiology and evolutive changes with women age, Tema central: Infertilidad, Vol. 21. Núm. 3, páginas 348-362 (Mayo 2010).
-
Precone V and cols, Pheromone receptors and their putative ligands: possible role in humans, Eur Rev Med Pharmacol Sci. 2020 Feb;24(4):2140-2150. doi: 10.26355/eurrev_202002_20394.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.